Toivo Pylväläinen asutti pientä Koreakoivun saarta Päijänteellä lähes 40 vuotta. Seuranaan hänellä olivat eläimet sekä satunnaiset vierailijat, joita erakon tarina kiinnosti. Radiohaastattelussa vuodelta 1966 Pylväläinen kertoo omalaatuisesta elämäntyylistään ja elinkeinostaan kalastuksesta.
Päijänteen erakkona tunnetun Toivo Pylvänäisen (1894-1979) kerrotaan muuttaneen Harhun eli Koreakoivun saarelle Päijänteelle 1930-luvulla onnettomien naisasioiden takia.
Pylväläinen elätti itsensä pääosin kalastamalla. Kalastustaidot hiotuivat vuosikymmenien saatossa ja mies tuli kuuluisaksi käsintehdyistä vaapuistaan, joiden kerrotaan olleen myös maailmankuulujen Rapala-vaappujen mallina.
Pylväläistä sanottiin hyväksi jutunkertojaksi ja tarinoita riittää myöskin radiohaastattelussa, jonka hän antoi 72-vuotiaana vuonna 1966. Siinä hän kertoo muun muassa suhteestaan luontoon ja eläimiin sekä tietenkin kalastuksesta.
Pylväläisen vaatimaton mökki on nykyään monille kalastajille lähes pyhiinvaelluspaikka. Mökki kunnostettiin vuonna 2011 vapaaehtoisvoimin matkailutarkoituksiin ja saarelle on tehty muun muassa tilausristeilyjä.