Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Pohjois-Korea avoinna vuonna 1989?

Yrjö Tähtelän dokumentti, Pjongjang - isä ja poika, kurkistaa Pohjois-Korean pääkaupunkiin vuonna 1989. Dokumentti ei tarjoa helppoja vastauksia vaikeasta valtiosta, vaan herättää pikemminkin lisäkysymyksiä.

”Laskeudumme Pjongjangiin noin puolen tunnin kuluttua. Lentokentällä meitä saattaa olla vastassa tiedotusvälineitä, sekä Korean televisio. Olisi ehkä kohteliasta kammata tukat ja pukea festivaalipaita päälle”, matkanjohtajan kuulutus kaikuu nukkuville suomalaisnuorille.

Kolmastoista maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaali järjestettiin vuonna 1989 Pohjois-Korean pääkaupungissa, Pjongjangissa. Osallistujia oli kaikkiaan 162 maasta. Myös Suomesta matkaan lähti liki sataviisikymmentä aktiivia: opiskelijoita, porvareita, sosialisteja sekä sitoutumattomia. Yrjö Tähtelä pääsi kuvausryhmineen paikalle, kun sulkeutuneisuudestaan tunnetun maan pääkaupunki avasi ensi kertaa porttinsa tällaiselle ihmismäärälle. Festivaalit vetivät näyttävyydessään vertoja jopa olympialaisten avajaisille.

Samana vuonna Aasiassa tapahtui yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista poliittisista selkkauksista: Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus oli päättynyt kesäkuussa verisissä merkeissä. Pohjois-Korea esitti ymmärryksensä Kiinan valtion toimille, eikä suvainnut Kiinan vastaisia iskulauseita taikka banderolleja juhlallisuuksissaan. Mielenosoituksen jälkiseuraukset saavat dokumentissa suuren huomion.

Dokumentti piirtää Pohjois-Koreasta kuvan aikana, jolloin vallassa oli ”Suuri johtaja”, Kim Il-sung. Ylen dokumenttiryhmä pääsi vierailemaan varta vasten festivaaleja varten rakennettuihin korealaisasuntoihin ja osallistumaan tapahtuma-alueen ulkopuolella järjestettyyn nuorisojärjestöjen dialogiin Kiinan ihmisoikeustilanteesta.

Katsojalle Pjongjang näyttäytyy etäisenä - jopa uinuvana, eikä aitoa tunnelmaa tunnu löytyvän oikein mistään. Pilkulleen hiotut, räikeän ylenpalttiset avajaisohjelmanumerot peilautuvat pääkaupungin keskustan autioiden katujen ja hiljaisten kerrostalojen pysähtyneeseen ilmapiiriin.

Vaikka dokumentti on kuvattu vuonna 1989, on Tähtelän tärkein kysymys ajankohtainen vielä 2000-luvulla: ”Onko yksikään Pjongjangiin matkustaneista vieraista ja lehtimiehistä itse asiassa päässyt näkemään todellista Pohjois-Koreaa?”

Katso myös