Ulkomaiset valtiot varjostavat ja uhkailevat Suomeen tulleita toisinajattelijoitaan. Muualta maailmasta tuttu toimintamalli, jossa pelotellaan myös heidän auttajiaan ja tukiverkostoaan, on sekin rantautunut Suomeen. MOT-ohjelmassa vuodelta 2012 tutustutaan vainottuihin ja heidän vainoajiensa tarkoitusperiin.
Viranomaiset ovat ymmällään ulkovaltojen harjoittamasta röyhkeästä tarkkailusta ja tiedonkeruusta Suomessa. Ilmiöön on vasta nyt todenteolla havahduttu, sillä suojelupoliisin mukaan vieraiden valtojen harjoittama tarkkailu on selvästi lisääntynyt. Suojelupoliisilla on käsitys varjostajista, vaikkakin toimijoiden joukko sinällään voi olla kirjava. Tarkkailijat ovat joko valtiollisesta tiedustelupalvelusta tai he toimivat sen puolesta tai he esiintyvät toimivansa tiedustelupalvelun nimissä.
Jotkut tapauksista lähestyvät jo rikollista toimintaa, varsinkin kun kyse on suojeluntarpeessa olevista ihmisistä. Vakavat uhkailut ovat jo nyt laittomia, mutta ilmiölle tyypillinen hienovarainen, vihjaileva painostaminen tekee ongelman hankalaksi hoitaa. Suojelupoliisissa harkitaankin vakavasti, olisiko tälläinen toiminta syytä kriminalisoida. Myös oikeusministeriössä mietitään, tarvitaanko Ruotsin mallin mukaisesti laki, jolla tietojen kerääminen estetään.
Tavoitteena on järkyttää ihmisen tasapainoa ja varoittaa, että vastapuoli on lähellä.
Oksana Tšelyševa MOT:lle varjostamisen vaikuttimista
Venäläisen kirjailijan ja ihmisoikeusaktivistin Oksana Tšelyševan tekemisistä ovat kiinnostuneita niin venäläiset nationalistit kuin myös virallinen Venäjä. Tšelyševa tuli Suomeen 2008 kolmeksi päiväksi. Hänellä oli tuolloin työn alla Tšetšenian sodan ihmisoikeusrikkomukset. Paluu kotimaahan kuitenkin estyi, sillä Tšelyševa sai Venäjältä varoittavan viestin, jonka mukaan paluuta on syytä harkita vakavasti. Hänen kotikaupungissaan Nižni Novgorodissa oli tehty useita poliisiratsioita, joissa etsittiin Venäjän oppositio -liikkeen kanssa yhteistyötä tekeviä henkilöitä.
Sananvapausjärjestö PEN hyväksyi Tšelyševan turvapaikkakirjailijaksi Suomeen. Hän kertoo, kuinka hänen tekemisiään seurataan muun muassa sosiaalisessa mediassa tarkasti. Hänen kuviaan julkaistaan valheellisten väitteiden kera. Suomessakin hän on avoimen tarkkailun kohteena. Tätä venäläistä ihmisoikeusaktivistia varjostetaan ja valokuvataan peittelemättä. Avoin valokuvaaminen on tiedustelutoiminnassa tavallinen metodi, jonka tavoitteet eivät suinkaan ole harmittomat. Tavoitteena on järkyttää ihmisen tasapainoa ja varoittaa, että vastapuoli on lähellä, toteaa Tšelyševa MOT:n haastattelussa.
Suurlähetystöt mukana varjostamisessa?
Suurlähetystöjen osuutta varjostamiseen ja muuhun tiedustelutoimintaan on vaikea osoittaa, mutta viitteitä niiden osuudesta on olemassa. Esimerkiksi Suomessa Venäjän konsulaatti on kieltäytynyt uusimasta Tšelyševan varastettua passia, vaikka se normaalisti onnistuu helposti. Perusteluita kieltäytymiseen ei ole annettu. Tšelyševan asianajaja pitää Venäjän viranomaisten toimia osoituksena siitä, että hänen päämiehensä yritetään pakottaa palaamaan Venäjälle pidätettäväksi oikeusprosessia varten.
Länsi-Saharan poliittisen rintaman Polisarion Suomessa asuva edustaja Maima Mahmud Sanches kertoo, kuinka marokkolaiset miehet seuraavat häntä erilaisiin puhujatilaisuuksiin häiritäkseen hänen puheenvuorojaan. Joissakin tapauksissa häntä on uhattu erilaisilla väkivaltaisuuksilla kuten raiskauksella. Marokon suurlähetystö kiistää MOT:lle, että se olisi osallinen tapahtumiin. Kuitenkin yksi häirintään ja seurantaan aktiivisesti osallistuvista miehistä on Marokon suurlähetystön työntekijä.
Suomalaiset ulkomaisen tiedustelutoiminnan kohteena
Ulkovaltojen tiedustelutoiminta on ulottanut seurannan ja häirinnän myös niihin suomalaisiin, joiden on katsottu olevan läheisissä suhteissa varjostettuihin toisinajattelijoihin. Suomessa asuvan kiinalaisen Jin Zhao Yun pellolaisen ystävän luona käyneet Kiinan kommunistipuolueen jäseniksi esittäytyneet henkilöt olivat kieltäneet ystävää olemasta missään tekemisissä kiinalaisnaisen kanssa, sillä hänen väitettiin olevan sekaantunut politiikkaan, joka vahingoittaa Kiinaa. Jin Zhao Yun äiti on ollut pitkään pidätettynä Kiinassa, koska hän on yksi Falun Gong - harjoittajista.
Suomalaisella Falun Dafan puheenjohtajalla Sinikka Suontakasella on omakohtaisia kokemuksia Kiinan tiedustelutoiminnasta. Kiinalaiset valokuvasivat Suontakasta avoimesti, mutta pakenivat aina paikalta, kun heitä yritettiin lähestyä. Suontakanen sai myös vuosien ajan häirintäsoittoja, jotka poliisi jäljitti Kiinaan.
Suomen Falun Dafa osallistui myös maailmanlaajuiseen tapahtumaan, jonka suomalaisjärjestäjä joutui myös tiedustelutoiminnan uhkailujen kohteeksi. Järjestäjälle oli ilmoitettu, että hänelle tai hänen perheelleen tapahtuu jotain, jos hän ei vetäytyisi hankkeesta.
Suomessa tapahtuvan vakoilun seurauksista ei kenelläkään ole tarkkaa kuvaa. Mutta lähes kömpelöltä vaikuttava painostus ei ole vaaratonta, muistuttaa Oksana Tšelyševa ja jatkaa, että Anna Politkovskajaa ahdisteltiin pitkään aivan samaan tapaan. Mehän tiedämme, miten siinä kävi.