"Miksi emme tyydy luojan luomaan?" näin kysyy toimittaja 90-luvun alun ohjelmassa. Aerobic -tunneilla ja kuntosaleilla rehkitään unelmavartalon eteen. Osa kuitenkin on päätynyt itsensä ehostamisen rajuimpaan muotoon - plastiikkakirurgiaan.
"Tätä kanavaa sävyttää myöhemmin suuri työttömyysohjelma, mutta ilmeisestikään tässä maassa ei kaikilla mene niin huonosti, etteikö osalla meistä olisi varaa ja halua parantaa kirurgin avulla omaa ulkonäköään" näillä sanoilla alkaa vuoden 1992 Kotimaan katsauksen raportti kauneusleikkauksista. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä tämä puhtaasti esteettinen kirurgia on.
Plastiikkakirurgi Tarja Juvonen arvioi, että 95 prosenttia kauneusleikkauksiin tulevista on naisia. Leikkauksista suosituin on silmäluomileikkaus, johon myös miehillä on matalampi kynnys mennä. Juvonen tuumaakin, että pullottavat alaluomet voivat tehdä absolutististakin miehestä "ryyppyveikon" näköisen.
Mediakompassi tapaa vuonna 1994 Eija Kettisen, joka omien sanojensa mukaan olisi kauneusleikkauksiin käyttämillä rahoillaan tehnyt "mukavan keikan maailman ympäri."
1990-luvulla kauneusleikkaukset olivat harvojen saatavilla. Korkeat hinnat ja sosiaalinen häpeä saattoivat estää leikkaukseen menon. Pieleen menneestä operaatiosta ei myöskään saanut korvauksia, sillä esteettinen kirurgia ei kuulunut potilasvahinkolain piiriin ennen vuotta 1999.
Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2004, kauneusleikkausten suosio oli kasvanut Suomessa. Suuri joukko plastiikkakirurgiaan turvautuvista matkusti mieluummin Viroon halvemman hinnan vuoksi. MOT-ohjelma tutki erästä niistä yrityksistä, jotka välittävät asiakkaitaan Viroon kauneusleikkauksiin. Ohjelmassa haastatellaan myös suomalaisia plastiikkakirurgeja, jotka yhteistuumin pitävät Virossa tehtäviä kauneusleikkauksia riskinä. Karua kuultavaa on Tallinnassa kauneusleikkauksissa käyneen "Marian" tarina. Anonyymina pysyttelevä nainen halusi korjauttaa raskauden jälkeisiä muutoksia kehossaan. Litteän vatsan ja kohotettujen rintojen sijaan hän sai Tallinnassa tehdyistä leikkauksista sekä fyysisiä että henkisiä vaurioita.
Inhimillisessä tekijässä vuonna 2005 kauneudesta keskustelemassa oli muun muassa kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhä. Jylhä koki saaneensa naiseutensa takaisin leikkautettuaan "rupsahtaneet" rintansa 90-luvulla Virossa. Suomeen palattuaan yksittäiset kauneusleikkauksista kiinnostuneet naiset alkoivat ottaa Jylhään yhteyttä, niinpä kuin sattuman kautta, nainen päätyi ammatikseen välittämään suomalaisia asiakkaita virolaiselle plastiikkakirurgille.
Tarkkoja tilastoja Suomessa tehdyistä kauneusleikkauksista ei tilastoinnin vaikeuden takia ole, vuosittain niitä tehdään kuitenkin tuhansia. Asenteet kauneusleikkauksia kohtaan ovat muuttuneet myötämielisimmiksi. Esteettisestä plastiikkakirurgiasta on tullut näkyvämpää, se on esillä useissa television reality-sarjoissa, lehtien artikkeleissa ja sosiaalisen median mainonnassa.
Teksti: Mira Sharma