Jo seitsemänteen jaksoon ehtinyt Suomirockin sensuroimaton historia -julkaisusarjamme liukuu sujuvasti Sleepy Sleepersistä Leningrad Cowboysiin, se kertaa Yö-yhtyeen nousun, uhon ja tuhon. Ja uuden nousun, 1980-luvun uudet studiosoundit sekä pienen torniolaisen hc-punk -yhtyeen nousun rock-festivaalien päälavoille.
Tämän julkaisun runko muodostuu lahtelaisen, jo musikaaliksi asti virallistetun, Sleepy Sleepersin vaiheista kohti Leningrad Cowboysia.
Mato Valtonen oli perinteisesti yhtyeen ensimmäinen puhemies, ja haastattelinkin häntä sekä Kuka Mitä Häh- sarjaan että Kunnian kentät -sarjaan. Ensimmäisessä haastattelussa puitiin Sleepy Sleepersin raivoisia varhaisvuosia, toisessa ammattimaisempaa 1980-lukua ja Leningrad Cowboysin perustamista Sliippareiden englanninkieliseksi jatkumoksi.
Hauska yksityiskohta on se, että vaikka ensimmäisen dokumenttisarjani nimi ja tunnuskappale oli Sleepy Sleepersin Kuka mitä häh? -kappale, niin kumpikaan – Mato tai Sakke – ei ollut tuossa levytyksessä mukana. Mato liittyi bändiin vasta sen jälkeen, Sakke paljon myöhemmin. Myös Sakelta tosin piti kysyä lupa kappaleen käyttämiseen.
Sakke Järvenpäätä haastattelin tekemistäni rockdokumenttisarjoista viimeiseen, Hyvää yötä ja huomenta. Siihen Sakke joutui Leningrad Cowboysin puhemieheksi, sillä Mato oli jo lopettanut bändissä. Yksi yhteinen periaate miehillä kuitenkin oli: haastatteluja annetaan vain aurinkolasit päässä.
Olli Lindholm oli ainoa parinsadan rockmuusikon satsissa, joka ei saapunut sovittuna aikana haastatteluun, eikä ilmoittanut mitään. Ollilla oli keikkareissu jatkunut iloittelulla ja kalenteri oli unohtunut. Pari päivää myöhemmin minullle soitti hyvin nöyrä ja madellen anteeksi pyydellyt porilainen rocktähti.
Uuteen haastatteluun Olli tuli puoli tuntia etuajassa ja haastattelussa tarinaa riittikin, lähes puolitoista tuntia.
Vuonna 2010 kuollut TT Oksala oli keskeisin 1980-luivulla esiin nousseista suomalaisista tuottajista. Hänen oma muusikon uransa jäi studiotyön jalkoihin. TT oli myös hyvin keskeinen ja näkyvä hahmo helsinkiläisissä rock-piireissä, ja häneen oli hyvin helppo ystävystyä. Itse kävin vuosien varrella useita kertoja seuraamassa TT:n työskentelyä Pitäjänmäen Finnvox-studioilla.
Viimeisenä tähän julkaisuerään nousee torniosta lähteneen CMX-yhtyeen keulamies AW Yrjänä. CMX:llä ja Yrjänällä on totisten ja synkkämielisten miesten maine. Totuus on kuitenkin ihan jotain muuta. Vuonna 1999 tehdyssä haastattelussa Yrjänä paljastaa hersyvän itseironisen huumorintajunsa ja repeilee säännöllisesti aina huutonauruun asti.