Andien intiaanit pureskelevat kokanlehtiä sen piristävien ja lääkinnällisten vaikutusten vuoksi. Se muun muassa auttaa vuoristotaudin oireisiin. Ulkomaiden puristuksessa kokanviljelijät järjestäytyivät ja vuonna 2006 Bolivian presidentiksikin nousi kokanviljelijöiden etua ajava Evo Morales.
Jaana Kannisen toimittamassa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa vuodelta 2008 tutustutaan niin kokanviljelyn historiaan kuin kulttuurisiin eroihin intiaanien ja eurooppalaisten valloittajien välillä.
Kokapensas on Andien intiaanikansoille pyhä kasvi. Siitä valmistetaan lääkkeitä ja sitä käytetään pyhissä rituaaleissa. Sitä nautitaan joko pureskeltuna tai teenä. Vientiin tehdään myös erilaisia kokatuotteita, kuten saippuaa tai karkkia.
Sen terveys- ja piristevaikutukset johtuvat alkaloideista, siinä on muun muassa pienissä määrin kokaiinia, jota kasvista myös valmistetaan. Eteläamerikkalainen Bolivia on maailman kolmanneksi suurin kokaiinin tuottajamaa.
Ulkomaalaiset ovat aina yrittäneet kieltää kokapensaan viljelyä Andeilla. Espanjan katolinen kirkko halusi kieltää intiaaneilta kokan pureskelun, mutta kuningas esti pyrkimykset kuultuaan, että kaivoksessa työskentelevien intiaanien tuottavuus laskisi ilman kokanlehtiä.
Myös YK yrittää löytää keinoja vähentää kokanviljelyä. Bolivialaisista ja perulaisista tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että heiltä yritetään kieltää heidän kulttuuriperintöään, jota samaan aikaan sallitaan amerikkalaisille suuryrityksille. Coca-Colassa käytettiin kokanlehtiä mausteena, josta juoman nimikin tulee.
Onkin noussut kysymys, kenellä on oikeus kokaan ja sen nimeen.
Asia on niin tärkeä ja poliittinen, että Bolivian presidentti Morales nousi virkaansa kokanviljelijöiden äänillä heidän etujärjestön johtajan paikalta. Hän on myös ensimmäisiä Latinalaisen Amerikan valtionpäämiehiä, joka on taustaltaan intiaani. Hän on aymaraintiaani.
YK yrittää vähentää viljelyä
Toimittaja Mika Mäkeläinen tutustui vuonna 2000 Perussa Monzónin ja Tingo Marian kaupunkien lähellä kokanviljelijöihin. Alueella rehottaa myös kokaiinikauppa ja -valmistus.
Alueen asukkaista suuri osa elää kokasta vaikka siitä ei saada kovinkaan paljon tuottoa. Kokan vahvuus on sen helppous viljelykasvina. Se tuottaa neljän kuukauden välein satoa ilman muuta työtä.
YK:n tuella moni viljelijä on siirtynyt tuottavimpiin kasveihin. YK on maksanut tutkimuksen ja jopa lahjoittanut kasveja, jotta kokan viljely vähenisi alueella.
Teksti: Juhana Säilynoja