Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön
Etusivulle
Artikkeli on yli 9 vuotta vanha
Yle Elävä arkistoAsiaohjelmat

Vapaakauppasopimus EPA herätti Namibiassa pelon siirtomaa-aikoihin paluusta

Kun EU aloitti vuonna 2002 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa neuvottelut vapaakauppasopimus EPA:sta, EU:n neuvottelukumppaneissa heräsi pelko paluusta siirtomaa-aikaan. Namibiassa pelättiin sopimuksen horjuttavan maan omaa kehitystä ja tekevän koko Afrikasta vain raaka-aineiden tuottajia.

Euroopan entiset siirtomaat Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä ovat perinteisesti saaneet tuoda tuotteitaan tulli- ja kiintiövapaasti Euroopan markkinoille. Euroopan mailla ei ole ollut vastaavia etuisuuksia entisissä siirtomaissaan. Järjestelyllä Eurooppa on kenties lievittänyt huonoa omaatuntoa siitä, että köyhien maiden talous kärsi siirtomaa-aikoina, vuoden 2008 MOT: Suomi siirtomaaherraksi? -ohjelmassa pohdittiin.

2000-luvulla EU tuli toisiin aatoksiin Afrikan etuisuuksista: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin kuuluvien kehitysmaiden eli AKT-maiden pitäisi avata markkinansa EU:n tuottajille, poistaa suurin osa tulleista ja lopettaa oman tuotantonsa suojelu. Niinpä vuonna 2002 EU aloitti vapaakauppaneuvottelut 77 AKT-maan kanssa. Vapaakauppasopimusta alettiin kutsua EPA-sopimuksiksi (Economic Partnership Agreement) eli talouskumppanuussopimuksiksi.

Yksi AKT-maista on Namibia. MOT teki maassa reportaasin, jossa selvitettiin, mitä vaikutuksia EPA:lla olisi Namibialle. Namibia kaikista AKT-maista kiinnosti erityisesti siksi, että Namibia on ollut Suomen yksi tärkeimpiä kehitysavun kohdemaita. Ja olihan presidentti Martti Ahtisaarikin auttanut maata itsenäistymään vuonna 1990.

Namibiassa EPA:an suhtauduttiin kriittisesti. Vaikka EU:n mukaan EPA auttaisi AKT-maiden vaurastumista ja kehittymistä, Namibian pääministeri Nahas Angula uskoi sopimuksen tarkoitusperien olevan aivan muu:

"Ehkä EU haluaa vain viedä Afrikan raaka-aineet luodakseen työpaikkoja jäsenmaissaan. Se ei ole reilua!" Angula sanoi MOT:ssa.

Vuoteen 2008 mennessä EPA-sopimusten vaikutuksista Afrikan maille oli tehty lukuisia tutkimuksia, ja monissa niistä varoiteltiin riskeistä. Esimerkiksi Maailmanpankki varoitteli, että tullien poistaminen EU:n tuotteilta aiheuttaisi Afrikan maille taloudellisia menetyksiä, mikä näkyisi tietysti alueen kehityksen takkuamisena.

EPA:ssa haluttiin kieltää Namibian oman teollisuuden suojelu

Vuonna 2008 Namibia oli edelleen kehitysmaa siitäkin huolimatta, että maassa oli tapahtunut myös keskiluokkaistumista. Maan kauppapoliittinen johtaja Alfred Ndabeni selitti, että monipuolistaakseen talouttaan Namibian olisi lisättävä jalostusta. Ja jotta jalostusta voisi lisätä, maan pitäisi suojella omaa tuotantoaan tietyin keinoin.

Namibia on pyrkinyt eroon EU-riippuvaisuudestaan esimerkiksi sulkemalla maissin ja vehnän tuontimarkkinat sadonkorjuukautensa ajaksi sekä antamalla uusien teollisuudenalojen yrityksille kahdeksan vuoden suoja-ajan, minkä aikana ne voivat rauhassa kehittyä. Näillä toimilla maassa halutaan lisätä työpaikkoja ja talouskasvua. Tällaiset suojelukeinot EPA-sopimuksessa haluttiin kieltää.

Ndabenin mukaan Namibiaa joudutettiin allekirjoittamaan EPA-sopimus jopa uhkaamalla maan joutuvan ulos Euroopan markkinoilta. Niinpä Namibia hyväksyi ensivaiheen EPA-sopimuksen vuoden 2007 lopussa. Sen mukaan Namibian pitäisi aikanaan luopua uusien teollisuudenalojen suojelemisesta. Ndabeni kysyi, miten namibialaiset yritykset voisivat ilman suojelua pärjätä kilpailussa EU:n vastaavia tuotteita vastaan.

"Nehän litistävät meidät kuin kärpäset", totesi paikallisen maissimyllyn toimitusjohtaja Koos Ferreira.

Vaikka EPA-sopimuksissa AKT-mailta haluttiinkin kieltää oman tuotannon suojelutoimet, ei malli ole vieras EU:ssa. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, maataloutta on suojeltu rajoittamalla tuontia ja tukemalla vientiä, kertoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Ovatko EPA:n tarkoitusperät ihan muut, kuin EU antaa ymmärtää?

MOT:n mukaan AKT-maat ovat pieniä markkina-alueita EU:lle. Miksi se sitten ajoi EPA:a niin hanakasti?

EU:n ja Afrikan väliseen kauppaan perehtynyt Paul Goodison kertoi oman näkemyksensä EPA:n tarkoitusperistä. Hänen mukaansa isoa, yli sataa maata koskevaa sopimusta halutaan käyttää mallina tulevaisuudessa sellaisten maiden kanssa, joissa EU:lla todella on taloudellisia intressejä.

Namibian pääministeri Nahas Angulan mukaan olisi kaikkien etu, jos Namibian ja muiden AKT-valtioiden huolenaiheita EPA:an liittyen kuunneltaisiin.

"Muuten palaamme siirtomaa-ajan järjestelmään", hän sanoi.

Heinäkuussa 2014 EU:n komissio tiedotti, että eteläisen Afrikan alue (SADC) oli hyväksynyt EPA-sopimuksen EU:n kanssa. Myös Namibia kuuluu SADC:hen. Tiedotteesta kävi ilmi, että sopimuksen myötä EU saa helpomman pääsyn erityisesti alueen maataloussektorin markkinoille.

Teksti: Sonja Fogelholm

Katso myös