Myyräkuumeeseen sairastuu vuosittain noin tuhat ihmistä. Tänä syksynä tapauksia on ollut paljon enemmän, koska metsämyyriä on paljon.
Myyräkuume on ikävä sairaus. Se vaikuttaa ihmiseen yksilöllisesti, eivätkä kaikki tartunnat tule ilmi. Todellisuudessa sairastuneiden määrä on moninkertainen.
Tartunnan saaneista yleensä 2/3 on työikäisiä miehiä. Lapsilla myyräkuume on melko harvinainen. Taudin yleisyys vaihtelee vuosittaisen myyräkannan mukaan. Tautia esiintyy koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus, jota metsämyyrät kantavat. Myyrät eivät itse kärsi viruksesta, vaan ne erittävät tietämättään virusta sylkeensä, virtsaansa ja ulosteisiinsa. Ihmiseen Puumala-virus tarttuu yleensä, kun virusta sisältävää pölyä kulkeutuu hengittäessä keuhkoihin.
Yleisin tartuntapaikka on puuliiteri tai muu ulkovarasto, jossa myyrät ovat mellastaneet. Herkimmin sairastuvat tupakoitsijat, jotka vetävät savun mukana viruksia keuhkoihinsa.
Korkea kuume ilman flunssaoireita
Taudin itämisaika on 14–21 vuorokautta. Tauti alkaa yleensä äkisti korkealla kuumeella, ilman flunssaan liittyviä oireita. Seuraavina päivinä esiintyy vatsakipua, pahoinvointia, oksentelua, selkäkipua ja päänsärkyä.
Osalla potilaista voi olla myös näköhäiriöitä ja munuaisoireita. Jos munuaisoireita ilmaantuu, ne alkavat yleensä pari päivää kuumeilun jälkeen. Tällöin virtsan määrä vähenee tai sen eritys lakkaa lähes kokonaan ja ilmenee nestetasapainohäiriöitä. Virtsaamishäiriöitä ei kuitenkaan esiinny kaikilla, sillä potilaiden oireet vaihtelevat melkoisesti.
Tauti on hyvin harvoin hengenvaarallinen, eikä siitä yleensä jää pysyviä haittoja. Suomessa tautiin tiedetään kuolleen kaksi ihmistä.
Hoito oireiden mukaan
Koska kyseessä on virustauti, hoito on oireenmukaista. Huolehditaan nesteytyksestä ja kivun hoidosta.
Tauti paranee usein itsestään noin viikon kuluessa ja lapsilla taudinkuva on lievempi. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat, joilla todetaan munuaisten vajaatoiminta, selvä nestehukka tai nesteen keräytyminen elimistöön. Keinomunuaishoitoon, dialyysiin, joudutaan turvautumaan noin 1–5 prosentissa tapauksista.
Rokotetta myyräkuumeeseen ei ole, eikä virus ei tartu ihmisestä toiseen. Taudin sairastaminen antaa elinikäisen vastustuskyvyn Puumala-virusta kohtaan.