Ulkoministeriössä vuosia kehitelty salaviestihanke on pahasti kesken ja jäänyt asetetuista tavoitteistaan, vaikka siihen on uhrattu miljoonia euroja. Hankkeen tavoitteena on ollut se, että UM pystyisi suojaamaan tärkeimmiksi luokitellut tietonsa kansainväliseltä vakoilulta.
Muun muassa tiedon kryptaus eli salaus osoittautui salaviestihankkeessa odotettua vaikeammaksi.
Ministeriössä ryhdyttiin vuoden 2007 lopulla suunnittelemaan ulkoasiainhallinnolle uusia tapoja turvaluokitellun tiedon siirtämiseksi ja säilyttämiseksi. UM:n kumppani suunnittelussa oli tietoliikennealan yritys Elisa, joka oli hankkeen alullepanemisessa hyvin aktiivinen.
Syntyi salaviestihanke, jolle UM myönsi vuonna 2008 määrärahaa 120 000 euroa. Seuraavana kolmena vuotena hankkeeseen upposi yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Kaikkiaan ministeriö käytti hankkeeseen 13 miljoonaa.
Salaviestihankkeeseen tuli vauhtia kun loppuvuodesta 2011 ministeriössä nousi epäilys, että turvaluokiteltua tietoa vuotaa jonnekin. UM palkkasi kaksi ulkopuolista konsulttia, jotka löytyivät Elisasta ja Fujitsusta. Kummallakin on tausta puolustusvoimissa.
Lokakuussa 2013 julkisuuteen vuoti uutinen, jonka mukaan UM:n verkkoja oli vakoiltu mahdollisesti jopa neljä vuotta – siis samaan aikaan kun UM oli rakentanut turvallista viestintäympäristöä. Salaviestihanke ei valmistunut sovitussa määräajassa, ja konsulttien rooli johti keskusrikospoliisin tutkintaan.
Salaviestihankkeen sotkut ovat olleet myös valtakunnansyyttäjän ja suojelupoliisin ihmeteltävinä.
MOT selvittää hankkeen vaiheet. Asiantuntijat arvioivat myös ulkopuolisten konsulttien roolia hankkeessa.
TV1 maanantaina klo 20
MOT: Sotkuinen salaviestihanke
Toimittajana Marko Niemi