Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen runsaslukuisin nisäkäs. Se on levittäytynyt myös laajalle muuhun Eurooppaan sekä Aasiaan.
Nimensä mukaisesti metsämyyrä elää metsissä. Se syö marjoja, sieniä, siemeniä ja ruohoa - apilanlehtikin häviääkin nopeasti myyrän suuhun - mutta myös jäkälät ja hyönteiset maistuvat sille. Metsämyyrä kaivaa siemenet oravan tapaan kävyistä, mutta myyrän syöntijälki on sileä toisin kuin oravan.
Metsämyyrä on luultua ketterämpi
Vikkelä metsämyyrä kiipeää ja hyppii ketterästi ja voi kipaista korkeallekin puuhun makoisaa käpyä hakemaan. Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu yleensä huhtikuusta syys-lokakuuhun, vaikkakin kausi voi pidentyä silloin, kun ruokaa on tarjolla runsaasti. Suotuisissa oloissa laji voi lisääntyä läpi vuoden. Metsämyyrällä voi olla kahdesta neljään pesuetta kesässä, ja alkukesän poikaset voivat nekin lisääntyä jo loppukesällä. Myyräkannat kuitenkin vaihtelevat suuresti, yleensä noin neljän vuoden sykleissä.
Metsämyyrä aiheuttaa ihmisille päänvaivaa kahdestakin syystä. Syömällä puuntaimien kuorta se heikentää metsänviljelyn tuloksia. Metsämyyrä on Puumala-viruksen levittäjä. Tämä virus aiheuttaa ihmisille myyräkuumeeksi kutsutun taudin, joka voi olla hyvin vaarallinen. Kovan kuumeen aiheuttamaa virustautia esiintyy runsaina myyrävuosina tavallista enemmän.
Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu