Tässä osassa opetellaan kertomaan menneestä. Aloitetaan imperfektin opettelulla, minkä jälkeen siirrytään harjoittelemaan asiointitilanteita. Asiointitilanteista mukana ovat lääkäri, apteekki, pankki, ravintola ja vaatekauppa.
Imperfekti
Imperfektillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfektillä voidaan kertoa, mitä tapahtui eilen tai mitä tapahtui esimerkiksi vuosi sitten.
Imperfektin tunnus on -i tai -si. Tunnus on vartalon ja persoonapäätteen välissä.
| A-infinitiivi | preesens | imperfekti |
| seisoa | seison | seisoin |
| kävellä | kävelen | kävelin |
| juoda | juon | join |
Verbityypin 4 sanoissa imperfektin tunnus on -si. Joskus myös verbityypin 1 sanoissa tunnuksena voi olla -si.
| A-infinitiivi | preesens | imperfekti |
| tavata (4) | tapaan | tapasin |
| haluta (4) | haluan | halusin |
| herätä (4) | herään | heräsin |
| tietää (1) | tiedän | tiesin |
| ymmärtää (1) | ymmärrän | ymmärsin |
Videon teksti:
Mutta tänään me muistelemme menneitä, mitä tapahtui esimerkiksi viime viikonloppuna...
Missä sinä olit viime viikonloppuna? Missä sinä kävit? Mitä sinä teit?
Katja: -Missä sinä olit viikonloppuna?
Minna: -Minä olin risteilyllä.
Katja: -Missä?
Minna:-Tallinnassa.
Katja: -Oliko kivaa?
Minna:-Oli, tosi kivaa.
Haast.: -Mitä sinä teit viikonloppuna?
Ismo: -Perjantaina olin elokuvissa ja lauantaina olin kotona.
Haast: -Mitä sinä teit viikonloppuna?
Raija: -Kävin saunassa, katselin telkkaria, nukuin paljon... lepäsin oikein kunnolla. Oikeastaan minä vain olin. On niin ihanaa vain olla.
Milja: -Kävitkö siellä Tukholmassa viikonloppuna?
Eila: -Kävin ja oli tosi kivaa!
Milja: -Lensitkö vai menitkö laivalla?
Eila: -Menin laivalla.
Missä sinä olit viikonloppuna? Mitä sinä teit viikonloppuna? Kävitkö Tukholmassa?
Minä olin kotona.
Minä vain olin.
Imperfekti
Tunnus on -i
Katselin telkkaria
Nukuin paljon.
Lepäsin oikein kunnolla.
Tunnus voi olla myös -si
lepäsin
huomasin
tiesin
Huomasitteko? Ymmärsittekö?
Tiesittekö, että tuhannet suomalaiset matkustavat laivalla joka vuosi. Suomalaiset matkustavat Viroon, Saksaan tai Ruotsiin. Usein viikonloppuna. Laivamatkailu on aika mukavaa. Mutta matkalla aina sattuu ja tapahtuu.
Milja: -Lensitkö vai menitkö laivalla?
Eila: -Menin laivalla, minusta on ihana matkustaa laivalla, saa rentoutua, mutta arvaa mitä tapahtui?.
Milja: -No?
Eila: -Visakorttini katosi.
Milja: -Ei!
Eila: -Joo, en löytänyt sitä mistään…Se jäi hotellihuoneeseen.
Milja: -Ei voi olla totta! Mistä tiesit, että se jäi hotellihuoneeseen?
Eila: -Ne toimittivat hotellista kortin satamaan. Siellä minä vasta huomasin koko jutun.
Milja: -Aika hyvää palvelua.
Eila: -No, se on mulle tuttu hotelli. Onneksi sain sen kortin takaisin!
Milja: -Onneksi!
Visakorttini katosi.
Mistä tiesit, että se jäi hotellihuoneeseen?
Siellä minä vasta huomasin koko jutun.
katosi
tiesit
huomasin
-si
Eila: ..mutta arvaa mitä tapahtui?.
Milja: -No? -Visakorttini katosi.
Milja: -Ei!
Eila: -Joo, en löytänyt sitä mistään... Se jäi hotellihuoneeseen.
Milja: -Ei voi olla totta! Mistä tiesit, että se jäi hotellihuoneeseen?
Eila: -Ne toimittivat hotellista kortin satamaan. Siellä minä vasta huomasin koko jutun.
Milja: -Aika hyvää palvelua.
Eila: -Joo, se on mulle tuttu hotelli. Onneksi sain sen kortin takaisin!
Milja: -Onneksi!
Harri: -Kuule, Tanja, minne Markku meni?
Tanja: -Markku lähti jo - sinne palaveriin.
Harri: -Palaveriin!
Tanja: -Se palaveri alkoi jo kymmeneltä.
Harri: -Alkoi kymmeneltä, ja kello on jo puoli yksitoista!
Tanja: -No, mitä nyt?
Harri: -Herrajumala, minunkin pitäisi olla siellä! Miksi se meni, eikä sanonut mitään?
Tanja: - No, mene jo siitä sitten!
Harri: -... no hemmetti...
Katja: -Hei, muuten mitä taksi maksoi satamaan?
Minna: -10 euroa.
Katja: -Mitä kautta se taksi ajoi?
Minna: -Se ajoi keskustan kautta.
Katja: -Mitä maksoitte laivamatkasta?
Minna: -Me maksoimme 100 euroa. Niin, 100 euroa. Mutta se oli kyllä tosi hieno reissu…
Minne Markku meni? Markku lähti jo.
menee - meni
lähtee - lähti
e katoaa
Palaveri alkoi jo kymmeneltä.
Mitä taksi maksoi satamaan?
alkoi
maksoi
Ensimmäisessä tavussa on a. Toinen a muuttuu imperfektissä o:ksi.
Laivamatkalla syödään hyvin. Laivalla on hyvä kokeilla suomalaisia ruokia, niitä on tarjolla paljon.
Katja: -Mitä te söitte laivalla?
Minna: -No… me söimme ihanaa lohta ja mätiä. Niitä on pakko ottaa, kun ne on niin ihania laivalla..
Katja: -Söittekö seisovasta pöydästä vai à la carte -ravintolassa?
Minna: -Me söimme à la carte ravintolassa, mutta siellä tarjottiin alkupalat seisovasta pöydästä.
Katja: -Joitteko viiniä vai olutta?
Minna: -No, me joimme kumpaakin.
Minna ja Tero söivät lohta ja mätiä. Minna ja Tero joivat olutta. He joivat myös viiniä.
Minna: -No niin päästään syömään sitten.
Verbin perusmuodon viimeiset vokaalit voivat muuttua imperfektimuodossa.
| kaksi samaa vokaalia | saada - sain, myydä - myin, jäädä - jäin |
| kaksi eri vokaalia | syödä - söin, viedä - vein, tuoda - toin |
| lopussa -o, -ö, -u tai -y | astua - astuin, kysyä - kysyin, sanoa - sanoin |
| lopussa -ä, -e tai -i | hakea - hain, viettää - vietin, tanssia - tanssin |
| lopussa -a* | maksaa - maksoin, antaa - annoin, ajaa - ajoin |
| lopussa -a* | ostaa - ostin, muuttaa - muutin, rakastaa - rakastin |
*A muuttuu o:ksi vain silloin, kun verbin vartalossa on kaksi tavua ja ensimmäinen vokaali on a. Muissa tapauksissa -a katoaa.
Imperfektikysymys
Videon teksti:
Raija: -Olavi, veitkö jo postiin sen kirjeen?
Olavi: -Vein vein. Vein sen jo eilen.
Raija: -Toitko lehden?
Olavi: -Toin toin. Tuossa se on, jos haluat lukea.
Raija: -Kiitos.
Vietkö?
Veitkö? Vein.
Mitä te syötte?
Mitä te söitte?
Imperfektissä diftongi vartalossa muuttuu.
Juotteko
Joitteko viiniä vai olutta?
Haast: -Mitä te teitte viikonloppuna?
Harri: -Me kävimme näyttelyssä Kulttuurien museossa.
Tiina: -Joo, suosittelen! Se oli tosi hyvä näyttely.
Haast: Missä te olitte viikonloppuna?
Maija: -Me olimme pohjoisessa koko viime viikon.
Haast.:-Missä te olitte viikonloppuna?
Raija: -Me ulkoilimme, kävimme lenkillä. Saunoimme ja söimme hyvin…
Olavi: -Joo-o, me laitoimme hyvää ruokaa.
ja katselimme televisiota ja...
Raija: -Ja rentouduimme. Ja lepäsimme oikein kunnolla.
Me olimme - Me olimme pohjoisessa.
Me ulkoilimme paljon.
Me saunoimme.
Me söimme hyvin.
Me kävimme näyttelyssä.
Kielteinen imperfekti
Videon teksti:
Eila: -Hei, Milja!
Milja: -Hei!
Eila: -Kävitkö jo syömässä?
Milja: -Kävin. Kävitkö sinä?
Eila: -En käynyt Luulin, että me mennään yhdessä syömään.
Milja: -No voi anteeks nyt, mä en muistanut... mennäänkö huomenna?
Eila: -Okei.
Pauli: -Kävittekö siellä Tallinnassa Mustamäentorilla?
Minna: -Emme käyneet. Emme ehtineet. Olimme koko ajan vanhassa kaupungissa.
Milja: -Hei, kuule… mitä sä ostit sieltä Tukhomasta?
Eila: -Nyt en ostanut paljon mitään, sehän oli työmatka. En tosiaan ehtinyt ostoksille.
Milja: Voi harmi…
Markku: -Tero! Saitko sen sopimuksen valmiiksi?
Tero: -En saanut! En ehtinyt …
Tero ei saanut sopimusta valmiiksi. Hän ei ehtinyt.
En ehtinyt.
Tero ei ehtinyt.
Kielteinen imperfekti
En ostanut.
Eila ei ostanut.
ostanut
ehtinyt
yksikkö: -nut tai -nyt
Emme käyneet
Me emme ehtineet
Monikko: -neet:
Myönteisessä imperfektissä tunnus on -i, mutta kielteisessä imperfektissä tunnus on yleensä -nut tai -nyt. Monikkomuodossa tunnus on usein -neet.
| kielteisen imperfektin päätteet | yksikkö | monikko |
| verbityyppi 1 | -nut / -nyt | -neet |
| verbityyppi 2 | -nut / -nyt | -neet |
| verbityyppi 3 | -sut / -syt / -rut / -ryt / -lut / -lyt / -nut / -nyt | -seet, -reet, -leet, -neet |
| verbityyppi 4 | -nnut / -nnyt | -nneet |
| verbityyppi 5 | -nnut / -nnyt | -nneet |
Verbityypit 1 ja 2:
Minä ostin maitoa - Minä en ostanut maitoa - Me emme ostaneet maitoa.
Minä join kahvia - Minä en juonut kahvia - Me emme juoneet kahvia.
Verbityyppi 3:
Minä juoksin pitkän lenkin - Minä en juossut pitkää lenkkiä - Me emme juosseet pitkää lenkkiä.
Verbityyppi 4 ja 5:
Minä tarvitsin apua - Minä en tarvinnut apua - Me emme tarvinneet apua.
Minä heräsin tänään aikaisin - Minä en herännyt tänään aikaisin - Me emme heränneet tänään aikaisin.
Lääkärissä
Nyt opetellaan sanoja ja rakenteita, joita tarvitset, kun asioit lääkärissä tai apteekissa.
Tässä kuvassa näet tavallisia sairauksien oireita ja sairauksia. Opettele kertomaan lääkärille, mikä sinua vaivaa. Olen kipeänä ja olen sairaana tarkoittavat samaa asiaa.
Minulla on..
- kuumetta
- päänsärkyä
- silmätulehdus
- nuha
- yskä
- kurkku kipeä
- korvakipua
- hartiasärkyä
- selkäkipua
- vatsa kipeä
Suomessa hoitoa saa monesta eri paikasta: terveysasemilta ja terveyskeskuksista, sairaaloista ja monista muista terveydenhuollon toimipisteistä.
Sairaaloissa ja terveysasemilla työskentelee muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Lisäksi niissä työskentelee paljon muuta henkilökuntaa.
Sairaana ei voi mennä töihin. Kun olet kipeä, voit hakea lääkäriltä tai hoitajalta sairaslomaa.
Apteekissa
Apteekista voi ostaa lääkkeitä ja muita terveydenhoitoon tarvittavia tuotteita. Suomessa osaan lääkkeistä tarvitsee reseptin, jonka saa lääkäriltä.
Apteekissa työskentelee farmaseutteja, proviisoreita ja apteekkareita. Lisäksi apteekissa voi työskennellä myös muita lääketyöntekijöitä.
Sairastaminen
Videon teksti:
Pentti: -Päivää.
Apteekkari: -Päivää.
Pentti: -Tarvitsisin flunssalääkkettä. Vaimo on kovassa flunssassa.
Apteekkari: -Onko hänellä ihan tavalliset flunssan oireet?
Pentti: -Kyllä, hänellä on kova yskä, kuumetta, päänsärky, kurkku kipeä ja huono olo.
Apteekkari: -Joo-o. No tämä on ihan hyvä yleislääke flunssan oireisiin, se helpottaa oloa ja sisältää myös C-vitamiinia. Ja auttaa myös päänsärkyyn.
Pentti: -Entäs yskänlääkettä?
Apteekkari: -No, jos yskä on kovin paha, niin kannattaa mennä lääkäriin. Nämä flunssat ovat melko sitkeitä nykyään. Mutta tietysti voisi kokeilla ihan tällaista yleisyskänlääkettä. Esimerkiksi limaa irrottavaa..
Pentti: -Selvä.
Mitkä ovat flunssan oireet:
nuha
kuume
kipeä kurkku
yskä
päänsärky
huono olo
Pankissa
Tässä videossa asioidaan pankissa. Nykyään monet pankkiasiat voi hoitaa internetissä, mutta joissakin asioissa on vielä asioitava pankissa.
Tärkeitä sanoja pankissa ovat esimerkiksi pankkikortti, allekirjoitus (puhekielessä kuittaus), laina, tili ja henkilöllisyystodistus (puhek. henkkarit).
Videon teksti:
Pankki on tärkeä paikka. Pankissa voi avata tilin. Sieltä saa pankkikortin. Jos raha-asiat ovat kunnossa, voi saada myös luottokortin. Pankkivirkailija haluaa usein nähdä henkilöllisyystodistuksen. Henkilöllisyystodistus - eikö olekin hauska, supisuomainenen sana.
Henkilöllisyystodistus - ihan pieni, suomalainen sana! Henkilöllisyystodistus!
Harri: -Hei!
Virkailija: -Hei!
Harri: -Tulin hakemaan uuden luottokortin, siis minulle pitäisi olla täällä uusi luottokortti.
Virkailija: -Joo-o ja millähän nimellä?
Harri: -Meriläinen Harri
Virkailija: -Saisinko henkilöllisyystodistuksen?
Virkailija: -Kiitos... Ja täältä löytyy. Noin. Olisiko sinulla vanha kortti mukana?
Harri: - Tuossa.
Virkailija: -Kiitos. Ja pieni hetki. Noin. Saisinko kuittauksen tähän? Kiitos. Ja tähän korttiin tarvitsen vielä allekirjoituksen.
Harri: -Noin...
Virkailija: -Hyvä. Tämä on tällä selvä, saat uuden kortin heti käyttöösi
Harri: -Haluaisin vielä tietää tämän tilin saldon
Virkailija: -Tilillä on 860 euroa. Tarvitsetko käteistä rahaa?
Harri: - En tarvitse kiitoksia.
Virkailija: - Hyvä. Kiitos . Hei.
Harri: -Hei.
Minulle pitäisi olla täällä uusi luottokortti.
Saisinko henkilöllisyystodistuksen?
Ravintolassa
Ravintolassa asioidaan tarjoilijan kanssa. Tässä videossa opetellaan, miten tilataan ruokaa ja miten pyydetään lasku.
Tärkeitä sanoja ravintolassa ovat esimerkiksi tarjoilija, lasku, annos, juoma ja ruokalista.
Videon teksti:
Tässä ravintolassa lounas alkaa kello 12 ja päättyy klo 15.
Tarjoilija: -Päivää, tervetuloa.
Markku: -Päivää.
Tero: -Päivää, päivää.
Tarjoilija: -Onko teitä kaksi?
Tero: -Meitä on kolme. Yksi tulee myöhemmin.
Tarjoilija: -Hei.
Tuomas: -Moi!
Tarjoilija: -Mitäs sais olla?
Tuomas: -Mulle kasvisruokaa. Tämä kukkakaali.. ja lasi vettä.
Tarjoilija: -Kiitos.
Taru: -Ja mulle keittoa. Täähän on kasviskeitto?
Tarjoilija: -Kyllä.
Meira: -Joo, mä otan keiton ja lasillisen talon valkoviiniä.
Tarjoilija: -Kiitos.
Tarjoilija: -Otatteko aluksi jotain juotavaa?
Markku: -Minulle olut.
Tarjoilija: -Kolmos- vai nelosolut?
Markku: -Kolmosta.
Tarjoiolija: -Kiitos.
Tero: -Ja minulle pullo kivennäisvettä.
Tarjoilija: -Kiitos.
Tero: -Kiitos.
Vaatekaupassa
Tässä videossa asioidaan vaatekaupassa. Vaatekaupassa pitää usein kysyä apua myyjältä.
Tärkeitä sanoja vaatekaupassa ovat esimerkiksi koko, myyjä, sovittaa, osasto ja hinta.
Videon teksti:
Ismo: -Anteeks, tuota… missä teillä on miesten vaatteet?
Myyjä: -Miestenosasto on suoraan tuosta etyeenpäin.
Ismo: -Kiitos.
Myyjä: -Kiitos.
Myyjä: -Päivää. Voinko auttaa?
Taru: -Joo, etsin jotain mustaa hametta, sellasta pitkää.
Myyjä: -Tästä löytyy pitkiä hameita.
Taru: -Tääkin on ihan kiva.. onkohan se sopivaa kokoa?
Myyjä: -Mitä kokoa yleensä käytät?
Taru: -No 36 - 38. Riippuu vähän…
Myyjä: -Sovita molempia...
Taru: -Joo.
Myyjä: -Sovitus löytyy täältä…
Meira: -Kiitti.
Missä teillä on miesten vaatteet?
Voinko auttaa - Voinko auttaa jotenkin?
Voinko olla avuksi? Tai: Voisinko olla avuksi?
Mikä koko sinulla on, 36 vai 38?
Mitä kokoa yleensä käytät?
Sovita molempia.
Kokeile.
Lisää asiointilanteiden videoita ja tehtäviä löydät Yle Oppimisen Asiointisuomea-sivustolta.
