Jospa tekisimme oman elokuvan? Tekeminen alkaa ideasta, sitten vain suunnittelemaan, kuvaamaan ja leikkaamaan. Tämä opas auttaa sekä fiktio- että dokumenttielokuvan ideoimisessa ja toteutuksessa. Opettajana toimii Tapani Lundgren.
Kuvilla on voima pysäyttää, nostattaa tunteita ja vaikuttaa. Kuvanlukutaito auttaa ymmärtämään, millä keinoin kuvat vaikuttavat ja ohjaavat havaintoamme. Tarvitsemme näitä taitoja, kun teemme itse kuvia - liikkuvia tai liikkumattomia.
Tekeminen alkaa ideasta. Se voi olla ajatus henkilöstä, asiasta, tilanteesta tai aiheesta. Jos idea on kiinnostava, se synnyttää lisää ideoita ja tarinan syntyminen alkaa kuin itsestään. Kun ideat alkavat saada muotoa, kannattaa siirtyä miettimään tarinan rakennetta, jonka pohjalta käsikirjoittamisen voi aloittaa.
Idea on kaiken lähtökohta
Ideoiden kehittelyssä voi käyttää apuna kortteja, joiden avulla ideoita karsitaan ja pyöritellään tekijöiden mielessä. Juonta voi rakentaa paperilapuille kirjoitettujen tapahtumien avulla. Yksi idea johtaa usein toiseen.
Tarina kolmella kortilla
Fiktioelokuvaan valmistautuvat koululaiset harjoittelevat tarinankertomistaitojaan kuvakorttien avulla. Sekalaisista korteista valitaan kolme ja niistä syntyy tarina. Miten kuvat kytkeytyvät toisiinsa? Mikä merkitys on kuvien järjestyksellä? Entä kuvakoolla?
Käsikirjoitus muuttaa idean suunnitelmaksi
Elokuvan käsikirjoitus ei ole kirjallisuutta. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata. Mitä tarkempi suunnitelma, sitä paremmin kuvaukset sujuvat. Rakenteen tärkeitä osia ovat alku ja loppu.
Katsoja tarvitsee ensin tietoa ymmärtääkseen mistä on kyse. Sitten mielenkiintoinen juoni kuljettaa hänet käänteisiin ja ehkä yllättäväänkin loppuratkaisuun.
Kuvakokojärjestelmän mittakaavana on ihminen. Kuvakäsikirjoituksen tekeminen on verraton keino hahmottaa yhteistä elokuvaa. Kuvakoot, niiden nimitykset, kirjainlyhenteet ja minkälaista rajausta kukin tarkoittaa on tärkeää opetella ulkoa. Kuvakokokortit askartelemalla kuvasuunnitelua voi tehdä helposti myös ryhmässä.
Kuvasuunnittelun pitää tukea tarinaa
Kuvasuunnittelu perustuu ihmisen tapaan havainnoida maailmaa ja katsoa asioita. Ihminen katsoo aina sitä, mikä on kiinnostavaa. Kuvien käsikirjoittamiseen voit kokeilla myös Kuvakäsikirjoituskonetta.
Kun dokumenttielokuvan aihe on selvillä, pitää päättää mitä siihen kuvataan, kuka siinä puhuu, minne mennään kuvaamaan. Kuvausppaikkojen suunnittelun lisäksi, voi harjoitella myös haastattelua ja miettiä kysymyksiä.
Kuvasuunnittelua voi tehdä yhdessä vaikkapa kuvakokokorttien avulla (Kuvakokokortit PDF). Kuvakäsikirjoituksen tekeminen helpottaa kuvaamista ja leikkaamista ja auttaa näyttelijöitä ja kuvausryhmää hahmottamaan, mitä ollaan tekemässä.
Dokumenttielokuvan tekijät suunnittelevat haastatteluja nukkien avulla. Mitä tarkoittaa näkökulmakuva? Entä katseesta leikkaaminen?
Kuvaaminen on ratkaiseva vaihe
Kaikenlaista voi tapahtua. On hyvä, jos virheet huomataan jo kuvatessa, sillä palaaminen kuvauspaikalle voi olla vaikeaa. Kuvaustilanteet eivät aina suju suunnitelmien mukaan.
Fiktioelokuvan kuvauspaikka on usein lavastettava, näyttelijät puvustettava ja meikattava ennen kuin kuvaus voi alkaa. Onko valo oikea ja riittävä? Entä ääni? Kuvakäsikirjoitus kertoo kaikille, mitä ollaan tekemässä.
Dokumenttiryhmä on päättänyt kuvata ensimmäisenä päivänä koulussa ja paloasemalla. Millaisia kuvia tarvitaan haastattelujen tueksi? Kuvattua materiaalia tulee usein paljon ja sen käsittelyyn on varattava aikaa.
Mistä valo tulee? Mihin kuvattava katsoo? Näkyykö mikrofoni kuvissa?
Kuka puhuu? Kenen kasvot näkyvät kuvassa?
Suojaviiva on kuviteltu viiva, joka muodostuu kahden kuvattavan kohteen välille. Kun kuvataan samalta puolelta suojaviivaa, kuvattavat pysyvät kuvissa omilla puolillaan.
Ääneen on syytä kiinnittää paljon huomiota
Kuvaustilanteessa nauhoitettu ääni eli 100% ääni ("huntti", "satanen") on yleensä näyttelijöiden puhetta eli dialogia tai dokumentissa esiintyjien puhetta. Jos kuvausten aikana taustalla on ollut melua, niin tärkeät äänet kannattaa äänittää myös erikseen. Silloin mikrofoni saadaan lähemmäs äänilähdettä.
Leikkaaminen on tärkeä osa elokuvantekoa
Kuvausten jälkeen raakamateriaalia leikataan elokuvaksi. Leikkaus on vaihtoehtojen kokeilemista, vaikutelmien hakemista, rytmin, ajatusten ja tunnelmien rakentamista.
Eläväisten elämä -elokuvan leikkaajat halusivat kokeilla jotain hassua: jospa elokuvassa olisikin puhuva lammas? Tai määkivä palomies?
Kuvatusta materiaalista poimitaan käyttökelpoiset tai sopivimmat otokset ja mietitään millainen kokonaisuus voisi olla. Klipit järjestetään aikajanalle.
Kuvituskuvia tarvitaan esimerkiksi leikkauskohtien "paikkaamiseksi" tai haastateltavan kertoman asian havainnollistamiseksi.
Kuvakäsikirjoitus kertoo, miten elokuva oli suunniteltu kuvattavaksi. Leikkausvaiheessa on vielä lukemattomia mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.
Tästä näet dokumenttielokuvan valmiina ELÄMÄÄ ELÄVÄISTEN NÄKÖKULMASTA
Äänimaailma muuttaa kaiken
Äänitehosteet ja musiikki rikastuttavat lopullista elokuvaa. Äänitehosteiden kanssa pitää olla tarkkana, jotta lopputulos on luonnollinen. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Ääniä voidaan tehdä tarkoituksella, ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti.
Fiktioelokuvassa voi olla useita ääniraitoja, joille voi lisätä äänitehosteita. Tarvitaanko johonkin kohtaukseen esimerkiksi herätyskellon pirinää? Tai linnun laulua?
Musiikin valinta on tärkeä työvaihe, koska musiikki voi muuttaa tunnelmaa ratkaisevasti. Valmiin musiikin käyttöön pitää olla lupa musiikin tekijöiltä ja yleensä sen käyttö maksaa.
Valmis fiktioelokuva Näppylä
Tadaa! Moninaisten vaiheiden jälkeen fiktioelokuva Näppylä on vihdoin valmis katsottavaksi!
Perustuu ohjelmaan: Mediakompassin kuvakoulu 2006
Mediakompassin nettisivulle on kerätty toivottuja mediataitoihin liittyviä videoita ja mediakasvatusmateriaaleja vuosien varrelta. Mediakompassin mediataitoja kehittävää kokonaisuutta tuotettiin televisiossa ja verkossa vuosina 2005-2007. Mediakompassin avulla voi suunnistaa tiedon ja taidon poluilla mediakasvatuksen maastossa.
Katso koko viisiosainen sarja Mediakomapassin kuvakoulu