Kevään vihreys on aivan omanlaisensa - herkkä ja heleä. Juuri puhjenneet lehdet ovat pieniä ja niiden ohuuden tuntee sormissaan. Äkkisiltään voisi ajatella, että juuri lehden paksuneminen kevään ja kesän edetessä muuttaa myös niiden väriä, mutta näin ei ole. Keskikesän tummuus selittyy lehtivihreän lisääntymiselllä.
Puulla on kiire kasvattaa lehden pinta-alaa keväällä, sillä kaikki sen elämässä riippuu yhteyttämisestä. Kuten myös meidän elämässä - ilman yhteyttämisessä syntynyttä orgaanista hiiltä ei olisi puun runkoa, juuria tai meitä ihmisiäkään.
Yhteyttämisestä vastaa viherhiukkanen, joka on hyvin pieni elin kasvisolussa. Siellä sijaitsee myös lehtivihreä, joka aiheuttaa kasvien vihreän värin.
Näemme lehdet vihreinä, koska kasvit eivät käytä valon vihreää aallonpituutta. Sen sijaan ne imevät itseensä valon sinisen ja punaisen aallonpituuden, koska juuri sitä osaa valosta tarvitaan yhteyttämiseen. Toisin sanoen lehti imee punaisen ja sinisen värin itseensä, mutta heijastaa vihreän pois.
Lehti kasvaa kokoa kasvattamalla solukokoa
Kun lehti puhkeaa silmusta on siinä valmiina jo lähes kaikki solut, eikä solunjakautumista enää juurikaan tapahdu. Sen sijaan solujen koko kasvaa, jolloin lehti suurenee.
Pienessä solussa on vain joitakin viherhiukkasia. Ne jakautuvat solun koon kasvaessa. Solujen tilavuus kasvaa kuitenkin nopeammin kuin viherhiukkaset jakaantuvat ja kehittyvät, eli viherhiukkasia on aluksi vähän suhteessa lehden pinta-alaan. Niiden jakautuminen ja kasvu jatkuvat vielä kun lehti on kasvanut lopulliseen kokoonsa.
Keskikesällä kun lehdet ovat tummemman vihreitä, vihreitä värihiukkasia on paljon enemmän ja ne ovat suurempia kuin alkukeväällä. Nuoressa lehdessä pienessä solussa voi olla noin 20 viherhiukkasta kun isossa solussa täysikokoisessa lehdessä niitä on noin 100-150.
Esimerkiksi pinaatin lehti kasvaa todella nopeasti. Se kasvaa kymmenessä päivässä päivää yhdestä 50 neliösenttimetriin, samalla viherhiukkasten määrä solua kohden viisinkertaistuu ja lehti tummenee, kun myös jakautuneet pienet viherhiukkaset kasvavat kokoa ja kehittävät lopullisen kalvorakenteensa.
Artikkelissa käytetty asiantuntijana professori Jaakko Kangasjärveä Helsingin yliopistosta.