Ulkoministeriön mukaan kehitysapu Sambian maatalousjärjestölle on yksi menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, apulaisosastopäällikkö, (Afrikan- ja Lähi-idän osasto), ulkoministeriö:
"Me olemme maanviljelijäliiton kanssa yhdessä pystyneet vähentämään maaseudun köyhyyttä Sambiassa."
Nyt on paljastunut että Sambialaisen järjestön johtaja on pistänyt miljoonat omaan taskuun.
Matti Kääriäinen, entinen suurlähettiläs:
"On sanottu, että vain joku pienen pieni prosentin murto-osa menee väärinkäytöksien takia hukkaan tuolla. Se on ihan humpuukia"
Maatalousjärjestön johtajalla on ollut tapana ottaa ylimääräiset 5000 dollaria järjestön kassasta perjantaisin.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"Almost every weekend he got 5000 dollars withdrawal for his own use, for different things."
(Lähes joka viikonloppu hän otti 5 000 dollaria omaan käyttöönsä, erilaisia asioita varten.)
Matti Kääriäinen:
"Meillä on tämä tämmöinen niin kuin hyväntahtoinen suhtautuminen näihin asioihin. Voi sanoa, että naiivi suhtautuminen näihin asioihin."
MOT: Kehitysapumiljoonat maajussin pomolle
Puolitoista vuotta sitten Suomen Sambian suurlähettiläs Timo Olkkonen allekirjoitti Suomen puolesta kehitysapusopimuksen Sambian maatalousjärjestön – paikallisen MTK:n kanssa. Tämä oli jatkoa vuodesta 2009 maksetulle kehitysavulle.
Järjestön toimitusjohtaja Ndambo Ndambo kiitti suomalaisten veronmaksajien tuesta, kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Timo Olkkonen, Suomen suurlähettiläs, Sambia:
"No siinä tilaisuudessa oli se tunnelma, että tämä on hyvä ohjelma. Tämä on suuri, merkittävä järjestö, joka on viljelijöiden tukena ja me halutaan tukea sitä. Eli ei minulla siinä vaiheessa, kun me allekirjoitettiin sopimusta, niin ei minulla ollut minkäänlaista epäilyksen häivääkään, että tämä ei olisi hyvää toimintaa. Olin tyytyväinen, että meillä oli tämmöinen vahva kumppani."
Viime syksynä suurlähettiläs Olkkonen sai nimettömän kirjeen. Kirjeen lähettäjä kertoi että kehitysavusta ei ollut iloa sambialaisille maanviljelijöille. Toimitusjohtaja Ndambo Ndambo oli ottanut kehitysapumiljoonat omaan käyttöönsä.
Timo Olkkonen, Suomen suurlähettiläs, Sambia:
"No, se ensimmäinen kokemus oli semmoinen järkytys. Siinä kuitenkin, siinä kirjeessä, ne syytökset, mitä siinä esitettiin, oli ennen kaikkea vakavia, mutta sitten varsin yksityiskohtaisia.
Toinen semmoinen fiilis, mikä siinä oli, vaikka ei voinut todentaa, että onko tämä nyt totta vai ei, niin tietenkin myös pettymys. Jos tämmöistä on tapahtunut, niin siinä on Suomen varoja käytetty väärin, totta kai."
Olkkonen kertoi kirjeestä Ruotsin suurlähettiläälle, sillä Ruotsikin on tukenut maatalousjärjestöä. Lähetystöt ovat samassa rakennuksessa Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Päätettiin teettää erityistarkastus maatalousjärjestöön.
Ensimmäinen tarkastusraportti valmistui viime talvena. Toinen valmistui elokuun lopussa. Raporttien mukaan maatalousjärjestön kirjanpito on aivan sekaisin. Raportointiin ei voi luottaa, sisäisestä tarkastuksesta ei voi puhua. Mihin Suomen kehitysapupäätökset ovat perustuneet?
Timo Olkkonen:
"Siis meillä ei ollut tietoa, että tämä raportointi olisi, tämä on tosiaan tämä tilintarkastus, joka keväällä tehtiin, niin osoittaa ja kommentoi, että tosiaan tämä taloudenpito on ollut siellä todella huonolla mallilla. Mutta tämä oli ensimmäinen todennus siitä, että näin oli. Me ollaan saatu sieltä hyvät tilintarkastuskertomukset, joihin on luotettu tähän saakka."
Erityistarkastus keskittyy lyhyeen ajanjaksoon.
Vuonna 2014 Sambian maatalousjärjestön tulot olivat 4,7 miljoonaa euroa.
Tästä Suomen veronmaksajien osuus oli 2 miljoonaa euroa, ja Ruotsin 1,7 miljoonaa euroa. Järjestön muut tulot olivat miljoona euroa.
Tästä potista järjestön toimitusjohtaja oli vienyt 2 miljoonaa Suomen ja Ruotsin nenän edestä.
Tapaus on niin törkeä, että pyysimme kehitysyhteistyöministeri Kai Mykkäseltä haastattelua. Hän päätti siirtää vastuun virkamiehelle.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, apulaisosastopäällikkö, (Afrikan- ja Lähi-idän osasto), ulkoministeriö:
"Me olemme yhdessä sambialaisten kanssa saaneet aikaiseksi hyviä kehitystuloksia niin kuin myöskin Sambian maanviljelijäliiton kanssa. Me tietysti toivotaan yhdessä sambialaisten kanssa, että kehitys etenee ja me voisimme meidän yhteistyösuhteitamme kehittää myöskin laajemmin."
MOT:
"Miten voi olla mahdollista, että yhteistyö on ollut menestyksekästä, jos puolet rahasta on mennyt järjestön johtajan taskuun?"
Kristiina Kuvaja--Xanthopoulos:
"Kun sanon, että yhteistyö on ollut menestyksekästä, niin viittaan siihen aikaisempaan yhteistyöhön. Meillä on ollut aikaisemmin maanviljelijäliiton kanssa yhteistyötä ja siellä tulokset ovat olleet hyviä. Me olemme maanviljelijäliiton kanssa yhdessä pystyneet vähentämään maaseudun köyhyyttä Sambiassa."
Kesällä 1968 Sambian presidentti Kenneth Kaunda kävi valtiovierailulla Suomessa.
Uutisjuttuja vuodesta 1968, 2000-luvulle.
Sambia on ollut Suomen kehitysapukohteena 70-luvulta asti.
Vielä tälläkin vuosikymmenellä Sambia on ollut Suomen suurimpia kehitysapukohteita.
Grafiikka:
Suomen maksama kehitysapu Sambialle 2010-15.
2010: 14,2 milj. €
2011: 11,2 milj. €
2012: 9,0 milj. €
2013: 28,4 milj. €
2014: 19,0 milj. €
2015: 12,3 milj. €
Vuonna 2013 Sambia oli Suomen maksaman kehitysavun kärkimaa.
Grafiikka:
Suomen maksama kehitysapu 2013:
1.Sambia 28,4milj. €
2.Tansania 26,8 milj. €
3.Mosambik 17,9 milj. €
4. Afganistan 15,6 milj. €
5. Nepal 15,3 milj. €
6.Kenia 13,8 milj. €
7. Vietnam 10,4 milj. €
Ulkoministeriön arkistosta löytyy mappikaupalla tietoa Suomen maataloustuesta Sambialle.
Suomi on tukenut Sambian maatalousjärjestöä, ZNFU:ta vuodesta 2009. Vuosina 2009-13 maksettiin yhteensä 4 miljoona euroa. Ideana on että köyhien pienviljelijöiden tukeminen tämän järjestön kautta on paras tapa poistaa köyhyyttä Sambiassa.
Hanke-esityksessä vuodelta 2014 arvioitiin että tämä oli ”yksi Suomen menestyneimmistä ohjelmista Sambiassa”. Tuolloin tukea päätettiin nostaa kahteen miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2017 asti.
Nyt paljastuu kehitysavun kohtalosta monta ikävää asiaa. Suomi ja Ruotsi ovat hyväksyneet sen, että ZNFU maksaa toimitusjohtajalleen palkkaa 15.000 dollaria kuukaudessa. Käytännössä hän on KPMG:n tekemän tarkastuksen perusteella saanut palkkaa melkein 29.000 dollaria kuussa.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, apulaisosastopäällikkö, (Afrikan- ja Lähi-idän osasto), ulkoministeriö:
"Niin siis tämä summa, johonka viittaat, niin nousee esille tässä syvennetyssä tarkastuksessa, ja me ollaan vielä näitä lukuja katsomassa. Alkuperäinen tarkoitushan ei ole se, että hänellä olisi ollut näin korkea palkka, mutta nyt tämän syvennetyn selvityksen puitteissa tämmöinen epäilys on nostettu esille ja tätä selvitetään."
Matti Kääriäinen, entinen suurlähettiläs:
"Onhan se aivan järkyttävää. Jos sen suhteuttaisi Suomeen, mitä pitäisi maksaa MTK:n toiminnanjohtajalle, suhteessa muuhun yhteiskuntaan, me puhuisimme miljoonista euroista kuukaudessa. Se ero on niin huikea. Ihan mieletön palkka."
Matti Kääriäinen on eläkkeellä oleva diplomaatti. Hän teki 40 vuoden uran kehitysavun parissa ulkoasiainministeriössä. Hän toimi suurlähettiläänä monessa Afrikan maassa, työskenteli myös Sambiassa. Kääriäinen vastasi myös kehitysavun arvioinnista UM:ssä. Hän on pyynnöstäni tutustunut tarkastusraportteihin.
Matti Kääriäinen:
"No ei se nyt minua yllättänyt kauheasti. Sanotaan näin, että ehkä se, se, että siihen ei ole reagoitu aikaisemmin, niin se suunnilleen yllätti, koska se oli aika, voisi sanoa, törkeä tapaus."
"Nämä meidän kehitysyhteistyön päävastaanottajamaathan kuuluvat kaikki tähän, ns. rampant corruption eli valtoimenaan olevan korruption kategoriaan. Hallintojärjestelmät ja kontrollijärjestelmät siellä on niin heikkoja, että korruptiota siellä on ja tapahtuu. Mitä enemmän sitä rahaa on, niin sen suurempia summia tietenkin sieltä lähtee. Tässä tapauksessa on ollut harvinaisen härski tapaus."
Tässä tapauksessa ZNFU:n toimitusjohtaja on nostanut 29.000 dollarin kuukausipalkkaa, mutta sen lisäksi hän on tarkastusraporttien mukaan, vain yhdessä vuodessa kavaltanut 2 miljoonaa euroa.
MOT:
"Olen näitä evaluointiraportteja lukenut näistä ohjelmista. Pari kolme vuotta sitten tätä ohjelmaa ylistettiin, että on ollut erinomaiset tulokset tästä. Tämän maanviljelyorganisaation tuki on tuottanut tulosta. En vaan ymmärrä, miten ollaan voitu päätyä siihen lopputulemaan."
Matti Kääriäinen:
"Vaikea se on nähdä nyt, kun on tuonkin raportin nähnyt, tilintarkastusraportin nähnyt, että miten tällaisia näkemyksiä on esitetty. Sitä paitsi, jos me puhutaan jonkun ohjelman tuloksista ja saavutuksista, niin niistä on liian aikaista puhua muutama vuosi sen jälkeen, kun joku ohjelma on lähtenyt käyntiin ja liikkeelle. Siellä on ollut ilmeisesti joku yli-innokas henkilö, joka on halunnut luoda mielikuvan, että ollaan suunniteltu hyvä ohjelma, joka on lähtenyt nyt oikein mukavasti liikkeelle. Tässähän ei ole noudatettu sen enempää paikallisia kuin kansainvälisiäkään käytäntöjä ja standardeja. On ollut ihan villi länsi tämä, mitä siellä on tapahtunut."
Ulkoministeriössä päätettiin keskeyttää maksut maatalousjärjestölle kun epäilyt väärinkäytöksistä heräsivät. Suomi on ehtinyt vuodesta 2009 maksaa 9 miljoonaa euroa järjestölle. Jos toimitusjohtaja on kavaltanut yhtä paljon joka vuosi – koko tuki on kavallettu.
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos:
"Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa, että kyllä me ollaan valmistelemassa varojen takaisinperintää nyt näitten sekä erityistilintarkastuksen ja sitten tämän syvennetyn tarkastuksen löydösten pohjalta. Tätä valmistellaan yhteistyössä Ruotsin kanssa, joka on siis toisena avunantajana mukana tässä maanviljelijäliiton yleisrahoituksessa. Kyllä takaisinperintäpäätöstä ollaan tällä hetkellä valmistelemassa. "
MOT:
"Onko se realistista? Tämä on organisaatio, joka on elänyt täysin meidän tuella?"
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos:
"Kyllä me siitä lähdetään, että takaisinperintä ja rahojen saaminen on mahdollista. Me tulemme tietysti ulkoministeriössä tekemään kaikkemme, että takaisinperintä onnistuu. Uskoisin, että se on myöskin maanviljelijäliiton omassa intressissä, että he hoitavat tämän asian niin hyvin kuin mahdollista."
Matti Kääriäinen:
"Normaalistihan näistä vedettäisiin semmoiset johtopäätökset, että tämmöistä kehitysmaissa sattuu. Sitten jos ne tulee julki, niin sitten yleensä pyritään niitä rahoja hankkimaan sieltä takaisin. Mutta sekin on tämmöinen silmänkääntötemppu tämä rahan siirtäminen oikeasta taskusta vasempaan taskuun, koska ne rahat, mitkä maksetaan mahdollisesti joskus takaisin, niin ne ovat niitä samoja rahoja, joita on alunperinkin kavallettu, avunantajien rahoja. Avunantajat sitten muodollisesti maksavat itse itsellensä vähän korvauksia ja katsoo, että mennäänpäs eteenpäin ja yritetään uudella onnella seuraavalla kerralla. Se on tähän tai sanotaan tiettyyn avustustapaan liittyvä pysyvä ongelma."
MOT on tutkinut tapausta viime keväästä lähtien yhdessä Ruotsin TV:n tutkivan toimituksen kanssa. Ruotsalaiset lähettivät toimittajan ja kuvaajan Sambiaan huhtikuun lopussa. Heille kävi huonosti.
Nils Hanson, vastaava toimittaja, SVT Uppdrag Granskning:
"De blev gripna av polis och sattes i arrest och satt där under vidriga förhållanden under två dygn innan vi lyckades få ut dem. Och då kände ju jag då som ansvarig för den här redaktionen av vi kan inte släppa det här – vi måste fullfölja det här uppdraget. Vi måste samtidigt också göra en markering från vår sida att vi inte accepterar att man behandlar journalister på det här sättet, så därför skickade vi ett större team då, inkluderande mig själv, för att göra ett slags markering att vi accepterar inte detta och vi kommer att fullfölja vår granskning: ni kan inte stoppa oss."
(Poliisi pidätti toimittajat. He olivat kauheissa oloissa kaksi päivää ennen kuin saimme heidät vapaaksi. Vastaavana toimittajana koin, että emme voi jättää tätä juttua. Täytyy tehdä selväksi, ettemme hyväksy journalistien kohtelua. Siksi meitä lähti Sambiaan isompi tiimi. Näytimme, ettei tällainen sovi, eikä meitä voi estää jatkamasta tutkintaa.)
Sambiassa oli presidentinvaalit tänä syksynä. Virkaanastujaistilaisuus järjestettiin stadionilla pääkaupungissa Lusakassa.
Kaukana juhlahumusta kollegamme Ruotsin TV:stä tapaa Sambian maatalousjärjestön entisen työntekijän.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"Ndambo Ndambo. He is the CEO of the farmers union. He is the one who is in charge of everything. Who controls how money goes in and how money goes out. He is the boss. Everyone is scared of him."
"Money that were meant for the farmers went to different activities. For example almost every weekend he got 5000 dollars for his own use, for different things."
(Ndambo Ndambo on maatalousjärjestön toimitusjohtaja. Hän on vastuussa kaikesta. Hän kontrolloi tuloja ja menoja. Hän on pomo. Kaikki pelkäävät häntä. Maanviljelijöille tarkoitetut rahat menivät erilaisiin asioihin. Esimerkiksi lähes joka viikonloppu Ndambo otti 5 000 dollaria. Omaan käyttöön,erilaisiin asioihin. )
Entinen työntekijä kertoo miten Suomen ulkoministeriö saatiin uskomaan kaiken olevan kunnossa.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"In the organization audits were being done. But the audits were being edited. Before the audit report is published Ndambo and his team would look through the audit, so the things that are not good in there sight, they ask the auditor to remove them."
"I know because I worked there. I worked there before so I know, so they would look through their report first and ask the auditors to change. And when the report comes out its clean."
"They can´t say no. He is the paymaster. You don´t say no to your paymaster. You do as you are requested."
(Järjestössä tehtiin tilintarkastuksia, mutta raportteja muokattiin. Ennen tilintarkastuksen julkistusta Ndambo tutki sen tiiminsä kanssa ja käski poistamaan asiat, jotka eivät miellyttäneet. Tiedän sen, koska olin töissä järjestössä. Tilintarkastusraportit luettiin ja niistä muutettiin tietyt asiat. Kun ne julkaistiin, ne olivat puhtaita. Tilintarkastaja ei voi kieltäytyä. Ndambo maksaa palkan. Pomolle ei sanota ei, vaan tehdään mitä käsketään.)
Halusimme tavata maatalousjärjestön jäseniä, tavallisia maanviljelijöitä. Ruotsin suurlähetystö vei tapaamaan viljelijöitä, joilla ei ollut mitään tekemistä järjestön kanssa.
David Wiking, kehitysyhteistyöjohtaja, Ruotsin suurlähetystö, Sambia:
"Jag försöker säga att vi är i en juridisk tvist med den här organisationen."
(Meillä on oikeusjuttu järjestön kanssa.)
Janne Josefsson, SVT, Uppdrag Granskning:
"Ja, men det är bönderna vi vill träffa. Dem är ni väl inte i tvist med?"
(Haluamme tavata viljelijöitä. Ette kai riitele heidän kanssaan?)
David Wiking, kehitysyhteistyöjohtaja, Ruotsin suurlähetystö, Sambia:
"Vi kan inte åka ut och träffa bönder. Jag vet inte vart de bor. Jag måste åka med företrädare för organisationen. Vi stödjer en organisation och det är den organisationen som visar oss var deras medlemmar bor. Jag har ju ingen möjlighet att veta var bönderna bor någonstans."
(Emme voi mennä tapaamaan viljelijöitä. Pitää mennä järjestön edustajan kanssa. Me tuemme järjestöä, ja se näyttää meille, missä avunsaajat tai viljelijät asuvat. Minä en tiedä sitä.)
Järjestöön kuuluvia viljelijöitä on helpompi löytää ilman Ruotsin suurlähetystön apua.
Tabitha Harawa, maanviljelijä:
"I have been a member for close to 10 years now. The only benefit I can talk about is that they link us to credit facilities. Like Lima credit, where we get input on credit and maybe access to information. It´s the only thing so far."
(Olen ollut järjestön jäsen lähes 10 vuotta. Ainoa mainittava hyöty on, että järjestön kautta saa lainaa. On Lima Credit -laina, jonka avulla saa erilaisia tarvikkeita. Järjestöstä saa ehkä tietoa. Tähän asti se on ollut ainoa hyöty.)
SVT:
"Is it important for you?"
(Onko järjestö teille tärkeä?)
Tabitha Harawa, maanviljelijä:
"It is. But we still feel that they could have done more. There was a project that intended to bring empowerment to the women around here but it didn´t take off."
(On, mutta järjestö olisi voinut tehdä enemmän. Oli projekti, jonka tarkoitus oli tukea naisia, mutta sitä ei käynnistetty. )
Derranoh Choonga, maanviljelijä:
"It´s so sad. So sad if the allegation is true. For small scale farmers to be denied that money I think is not very good. I think we have a lot we desire as small scale farmers. There is a lot of program that we need so that our farming can be enhanced and can be profitable. There is a lot that need to be done. So if that money was meant to mitigate, facilitate our wellbeing as small scale farmers it is unfortunate. Very unfortunate."
(Se on hyvin surullista, mutta syytökset ovat tosia. On ikävää, että pienviljelijät eivät saaneet tukea. Pienviljelijät tarvitsevat monenlaista tukea, jotta maanviljelys kehittyisi ja olisi tuottavaa. On paljon tehtävää.Tuki oli tarkoitettu pienviljelijöiden avustamiseen, ja on valitettavaa, että näin kävi.)
Tabitha Harawa, maanviljelijä:
"For me as a woman farmer it is not a good thing what has happened. Because the money could have uplifted my livelihood. If they brought that money to do projects where the farmers are, maybe I would be a major farmer. Because I would had help from ZNFU but it´s really no help we can even talk about."
(Minun näkökulmastani naisviljelijänä se ei ole hyvä asia. Tukirahalla olisin voinut kehittää elantoani. Jos rahat olisi pantu viljelyhankkeisiin, minulla voisi olla kehittyvä farmi, koska saisin apua Sambian maatalousjärjestöltä. Tällä hetkellä emme saa sieltä mitään apua.)
Tämä viljelijä on jättänyt Sambian maatalousjärjestön. Hänellä ei ollut mitään hyötyä jäsenyydestä.
Derranoh Choonga, maanviljelijä:
" As farmers we are at the grassroots, we are blind. There is no information that is given. So we are totally blind. That´s why it´s important in some of these programs that the donors also must try to see of their own. See how the program is applied at the grassroots. It´s very important. Not only sit at the table and discuss things and give money, its ends up there because someone has his own agenda."
(Ruohonjuuritason viljelijät eivät saa mitään tietoa. Emme tiedä, miten järjestö toimii. On tärkeää, että lahjoittajat valvovat hankkeita, miten hankkeita toteutetaan ruohonjuuritasolla. Se on hyvin tärkeää. Ei pidä vain neuvotella ja jakaa rahaa. Joillain voi olla rahoille omat tarkoitukset.)
Kehitysapumiljoonat kavaltanut ZNFU:n toimitusjohtaja pysyy piilossa. Järjestön hallitus järjestää lehdistötilaisuuden. Hallituksen puheenjohtaja on toiminut myös maailman viljelijäjärjestön puheenjohtajana. Hän on nyt joutunut eroamaan molemmista tehtävistä. Järjestön hallitus pitää lahjoittajia, Suomea ja Ruotsia pikkumaisina valittajina.
Evelyn Nguleka, puheenjohtaja, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"I don´t think the ZNFU is owned by the donors. They are our partners. Therefore they don´t control 100% of our finances."
"The ZNFU is bigger than anybody in this room. ZNFU is bigger than doctor Nguleka (järjestön puheenjohtaja). ZNFU is bigger than the board of ZNFU. ZNFU is 111 years. "
(Lahjoittajat eivät omista ZNFU:ta. He ovat kumppaneitamme. He eivät kontrolloi koko taloudenpitoamme. ZNFU on enemmän kuin kukaan täällä. Se on enemmän kuin tri Nguleka, tai järjestön hallitus. ZNFU on ollut olemassa 111 vuotta.)
Järjestön entinen työntekijä selittää miksi hallitus puolustaa toimitusjohtajaansa.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö, ZNFU:
"You see, this is a president that was hand picked by Ndambo. He told the board, he would only place a president there he knows he can control."
(Ndambo valitsi itse puheenjohtajan. Ndambo sanoi hallitukselle, että kelpuuttaa vain puheenjohtajan, jota voi kontrolloida.)
Järjestön hallituksessa on tehty lehmänkauppoja Suomen kehitysapurahoilla.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö, ZNFU:
"One of the board members, who is a farmer, sold 300 animals/cattle to Ndambo. But Ndambo didn`t pay for all 300 animals, but ZNFU paid for the animals. Then they shared these 300 animals. Ndambo got 150, Ndambos cousin and friend got 100, the chief of finance were given 50 animals."
(Yksi hallituksen jäsenistä on viljelijä. Hän myi Ndambolle 300 eläintä. Ndambo ei maksanut niitä,vaan Sambian maatalousjärjestö. Eläimet jaettiin. Ndambo sai 150. Ndambon serkku ja ystävä saivat sata. Talouspäällikkö sai 50 eläintä.)
Evelyn Nguleka, puheenjohtaja, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"Anybody in this room can be called a thief. If I do not have evidence, I cannot believe it. Not that we have disregarded what people have said. But we have heard, in the same way that You have been told, I have been told and a number of board members have been told. But we needed to se, and that is the basis on which we as the board of the Zambia National Farmer´s Union agreed to have the audit done."
(Ketä tahansa täällä voi kutsua varkaaksi. Jos ei ole todisteita, en usko sitä. Emme ole sivuuttaneet syytöksiä. Olemme kuulleet ne, niin kuin tekin. Minulle on kerrottu niistä ja useille hallituksen jäsenille. Mutta meidän täytyy nähdä todisteet. Sen takia Sambian maatalousjärjestön hallitus on suostunut tilintarkastukseen.)
Ulkoministeriön esittämä virallinen kuva kavalluksen mittakaavasta on tämä:
Puolentoista vuoden tarkastusjakson kadonneet 2,9 miljoonaa euroa on suhteutettu Suomen ja Ruotsin järjestölle maksettavaan neljän vuoden kehitysapuohjelmaan, 24,5 miljoonan euroon.
10% kehitysavusta.
MOT:n täsmällisempi kuva kavalluksen mittakaavasta on tämä:
Kavallus vei 54% järjestön kehitysavusta.
Suomen osuus kehitysavusta oli 2 miljoonaa euroa. Kun 2 miljoonaa on kavallettu voisi todeta että 100 prosenttia Suomen maksamasta kehitysavusta vuonna 2014 on kavallettu. MOT:n tietojen mukaan tahti on ollut sama sekä ennen, että jälkeen vuotta 2014.
MOT:
"Onko teillä arviota siitä, paljonko meidän kehitysvaroista menee korruptioon?"
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, ulkoministeriö:
"Siis puhut kokonaisuudessaan?"
MOT:
"Kokonaisuudessaan."
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos:
"No sitä on tietysti ehkä jossain määrin vaikea arvioida, mutta kun arvioita on tehty, niin kyllä arviot ovat siinä yhden–kahden promillen luokkaa. Se ei tarkoita sitä, etteikö näihin suhtauduttaisi vakavasti. Jokainen väärinkäytösepäily tutkitaan, mutta lähtökohtaisesti sitten kuitenkin puhutaan suhteellisen pienestä, elikkä noin yhden–kahden promillen osuudesta koko kehitysyhteistyön määrärahoista."
MOT:
"Mihin se yksi – kaksi promillea perustuu?"
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos:
"Se perustuu ymmärtääkseni ilmoituksiin väärinkäytösepäilystä ja niissä olevaan tutkintaan ja niihin summiin, joita meillä on takaisinperinnässä. Tämä on hyvä vielä tarkistaa."
MOT:
"YK:n pääsihteerin arvio on, että maailman kehitysyhteistyövaroista menee 30 prosenttia korruptioon. Yksi–kaksi promillea on paljon vähemmän kuin arvio EU:n alueella tapahtuneesta korruptiosta. Miten se voi olla pienempi kehitysmaissa?"
Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos:
"Tämä on meidän tämänhetkinen arviomme."
Matti Kääriäinen, entinen suurlähettiläs:
"Harva ministeri haluaa vastata kysymyksiin, että oletko huolehtinut kunnolla tuota Suomen veronmaksajien rahojen käytöstä vai miten tässä on näin päässyt käymään. Hankalahan sitä on selittää, mutta minusta olisi tärkeätä se, että näistä asioista puhuttaisiin avoimesti eikä yritettäisi niin kuin esittää niin kuin nyt on sanottu, että vain joku pienen pieni prosentin murto-osa menee väärinkäytöksien takia hukkaan tuolla. Se on ihan humpuukia, että noissa maissa tietenkin ne väärinkäytökset on paljon, paljon yleisempiä ja suurempia."
Ulkoministeriö on ilmoittanut maatalousjärjestölle että perimme takaisin ”ei-hyväksyttävästi käytetyt varat”.
Entinen työntekijä, Sambian maatalousjärjestö ZNFU:
"They hope to have the money back. But the question is; where is ZNFU going to get the money from? They don´t have any other source of income."
(He haluavat rahat takaisin, mutta mistä ZNFU löytää ne rahat? Järjestöllä ei ole muita tulonlähteitä.)
Matti Kääriäinen:
"Minun näkemys on ollut se, että siellä nyt ei olisi kannattanut enää tämmöistä perinteistä kehitysyhteistyötä tehdä oikeastaan pitkään aikaan. Sambian ongelma on, on ylipäätänsä huono hallinto ja korruptio ja se talous vuotaa kuin seula. Tässä tapauksessa on kyseessä tämmöinen, voisi sanoa mikrotason korruptio. Sambian ongelma on enempi makrotason korruptio. Siitä maasta lähtee laittomana pääomavirtana aivan huimia summia joka vuosi rikollisuuden, korruption ja sitten ennen kaikkea siitä syystä, että tuota yritykset eivät maksa veroja ja sitten harrastavat tätä siirtohinnoittelun väärinkäyttöä. Sambiaan jää hyvin, hyvin vähän esimerkiksi sen kaivosteollisuuden tuotosta. Siellähän on laskettu sillä tavalla, että esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin Sambia on menettänyt tuommoisen yhdeksän miljardia dollaria laittoman pääomapaon vuoksi ulkomaille. Hyvin suuri osa siitä rahasta on sitten päätynyt myöskin veroparatiiseihin, eliitin omille salaisille tileille."
MOT:
"Miten kauan me tulemme olemaan Sambiassa?"
Timo Olkkonen, Suomen suurlähettiläs, Sambia:
"No tässähän on, kehitysministeri on sanonut, että Sambiasta tullaan, kehitysyhteistyötä tullaan ajamaan alas. Suomihan on ollut siellä monta kymmentä vuotta kehitysyhteistyökumppanina. Kehitysyhteistyötä on monenlaista. On ollut tehotonta kehitysyhteistyötä, on ollut epäonnistumisia, on ollut myöskin sitten onnistumisia."
Matti Kääriäinen:
"Kyllähän tässä nyt pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä, että on aika turha pumpata niin kuin tämmöiseen veneeseen verorahoja, jos sieltä toiselta puolelta, siellä on niin paljon reikiä, että vielä enemmän sieltä vuotaa koko ajan ulos kuin mitä sinne sisään menee. Silloin jos maata autetaan, niin lähinnä pitäisi se apu keskittää siihen, että tukitaan näitä reikiä. Sitten vasta, kun meillä on ehkä vene, niin kannattaa yrittää koettaa pitää sitä pinnalla."