Pelkojen lietsontaan osallistuvat niin tavalliset kansalaiset, valesivustot kuin perinteinen media. Pellepaniikki on läheistä sukua turvapaikanhakijoiden demonisoinnille.
Vuonna 2015 Suomessa vallitsi eräänlainen paniikkitilanne. Turvapaikanhakijoista sepitettiin mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita, jotka menivät monelle läpi, koska he suhtautuivat valmiiksi epäileväisesti tulijoihin. Turvapaikanhakijoista tuli joillekin samalla tavalla myyttinen ja pelottava hahmo kuin puskassa vaaniva klovni. Viime viikkojen pellepaniikki on toinen esimerkki samasta ilmiöstä.
Lehdistö on kuuliaisesti uutisoinut kaikista epävarmoista pellehavainnoista ympäri Suomea. Kun pellehuhuja vahvistetaan sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa, huhut ruokkivat toisiaan. Seuraavaksi ne inspiroivat jotakuta hankkimaan pellenaamarin ja jotakuta toista kuvittelemaan pellejä joka kulmalle. Sitten vielä poliisi ottaa kantaa ja pyytää ilmoittamaan pellehavainnoista. Näin pelleilystä tulee kokoaan suurempi ilmiö.
Pelkokuvat ovat selvästi osoittautuneet liioitelluiksi niin klovnien kuin turvapaikanhakijoiden suhteen. Sitä on vaikea huomata silloin, kun uhkakuvien lietsonta on täydessä vauhdissa. Jälkeenpäin kannattaa miettiä, mitä tekisi toisin seuraavan kerran, kun vieraanpelkoa herätellään.
70 turhaa valhetta turvapaikanhakijoista
Helmikuussa tällä palstalla julkaistiin juttu saksalaisesta valheenpaljastusprojektista nimeltään Hoaxmap. Se kerää huijauksia Saksan lisäksi myös Sveitsistä ja Itävallasta. Hoaxmapin kartalla oli tuolloin helmikuussa 278 vääräksi todistettua huhua. Nyt niitä on jo jo 429.
Siitä syntyi idea selvittää, miten paljon vastaavia tapauksia löytyisi Suomesta. Vapaaehtoispohjalta ja ilman rahoitusta toteutettu Huhumylly avattiin viikko sitten maanantaina. Valheenpaljastaja on yksi sivuston alkuunpanijoista.
Huhumylly on sijoittanut Suomen kartalle jo 70 vääräksi osoitettua huhua tai valeuutista, jotka koskevat turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Kriteerinä on, että huhun on kumonnut luotettava lähde, kuten poliisi. Kaikkia huhuja tai vale- ja vihasivustojen juttuja Huhumylly ei listaa, joten selvittämättömät huhut jäävät ulkopuolelle. Huhumylly ei tilastoi myöskään todellisia ulkomaalaisten tekemiä rikoksia. Sen tekee poliisi.
Osa Huhumyllyn löytämistä tapauksista on niin absurdeja, että ne ansaitsevat tässä oman käsittelynsä.
Huhumyllyn hulluimmat huhut, top 5:
1. Turvapaikanhakijat eivät ostaneet koko puukkovarastoa
Kihniössä levisi lokakuussa 2015 laajalti huhu, jonka mukaan turvapaikanhakijat olivat ostaneet kihniöläisen Sirolan liikkeen kaikki puukot. Huhu tunnettiin kunnanjohtajaa myöten. Liikkeenharjoittaja kuitenkin kertoi, ettei ainuttakaan puukkoa ollut ostettu ja että tarina oli täysin keksitty. Liikkeenharjoittaja uskoi tietävänsä, että huhun alullepanija on kihniöläinen henkilö, joka asuu nykyään toisaalla.
Huhun korjasi: Radio Sun
2. ”Vääräuskoisten" patjoja ei poltettu
MV-lehti väitti Kirkkonummen Evitskogissa majoittuvien turvapaikanhakijoiden polttavan "vääräuskoisten" patjoja ja muuta hostellin omaisuutta. Valokuvat kokosta levisivät myös laajalti Facebookissa ja muualla verkossa. Vastaanottokeskus oikaisi tiedotusvälineille, ettei turvapaikanhakijoilla ollut tekemistä asian kanssa, vaan jätettä polttivat hostellin entiset asukkaat - työmiehet jotka muuttivat muualle.
Huhun korjasi: MTV
3. Risteilijä toi eläkeläisiä, ei turvapaikanhakijoita
Turun satama tyrmäsi sosiaalisessa mediassa kiertävän huhun, jonka mukaan saksalainen risteilyalus olisi tuonut Turkuun 2 500 turvapaikanhakijaa. Todellisuudessa aluksessa matkusti eläkeläisturisteja. Huhun alkuperää ei voitu enää jäljittää.
Huhun korjasi: Turun Sanomat
4. Kaatumisen syy humala, ei pahoinpitely
Vääksyssä levisi huhu, jonka mukaan turvapaikanhakijat hakkasivat paikallisen miehen. Mies itse kiisti tiedon. Hän todennäköisesti kaatui humalassa.
Huhun korjasi: Etelä-Suomen Sanomat
5. Hanhikiven aktivistit eivät olleet turvapaikanhakijoita
MV-lehti antoi ymmärtää, että Hanhikiven aktivistit ovat terroristeja ja "matuja" (valemedioiden käyttämä nimitys, joka tulee sanoista maahan tunkeutuja) Lähi-idästä. Sivusto myös väitti Ylen uutistietoja valheiksi. Poliisin kertoman mukaan aktivistien joukosta ei kuitenkaan ole tavattu yhtään turvapaikanhakijaa.
Huhun korjasi: Poliisi
Tunnista somehuhun kaava
Kuitenkin näihinkin on Suomessa hyvä joukko ihmisiä uskonut.
Tällaisten huhujen kaava menee tyypillisesti näin: a) Joku tekee mielikuvituksellisen Facebook-päivityksen, b) vale- tai vihasivusto nappaa aiheen ja tekee siitä “uutisen”, c) valeuutista jaetaan jälleen sosiaalisessa mediassa, jossa se d) voimistuu niin paljon, että väärän tiedon julkinen kumoaminen tulee aiheelliseksi.
Se, että poliisi tai jokin journalistin ohjeisiin sitoutunut tiedotusväline on katsonut tarpeelliseksi kumota huhun, osoittaa, että tarina on levinnyt laajalle. Yleensä poliisi on katsonut, että huhusta on tulossa haitallinen ja se saattaa esimerkiksi herättää paikkakunnalla levottomuutta ja niin sanottua lynkkausmielialaa. Paikallislehtien tekemät huhujen korjaukset perustuvat nekin useimmiten juuri poliisin lausuntoihin.
Usein poliisi on myös julkaissut huhuista tiedotteita ja somepäivityksiä, joissa se toivoo, että väärien tietojen levittäminen lopetettaisiin ja että ihmiset käyttäisivät harkintaa ennen kuin jakavat tarkistamattomia tietoja eteenpäin.
Pitäisikö kaikki valeuutiset ja huhut kumota?
Miksi sitten lehdistö tai poliisi ei ota kantaa kaikkiin valemedioissa julkaistuihin huhuihin? Kenelläkään tuskin on sellaiseen aikaa. On myös hyvä miettiä, milloin väärä huhu on aiheellista kumota, milloin ei.
Kaikkien mahdollisten valejuttujen kumoaminen nostaa niitä myös tapetille ja luo osaltaan mielikuvaa, että tällaista varmaan kuitenkin tapahtuu, kun asia on kerran niin paljon esillä. Siksi myös pelkistä huhuista uutisoiminen on kyseenalaista. Kun ammattimedia kertoo, että liikkeellä on huhu, se tulee vahvistaneeksi kyseistä huhua.
Misinformaation tutkijat ovat tästä yhtä mieltä: kun jotakin asiaa tarpeeksi toistetaan, se alkaa vaikuttaa todelta. Siksi huhuista olisi parasta uutisoida vasta, kun ne on selvitetty tai siten, että jo otsikkotasolla tehdään selväksi, että kyseessä on vahvistamaton huhu.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Muokkaus: 15.3.2017 Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppimisen alle