Kultarinta
Härmsångare
13–14 cm, 12–17 g
Talitiaisen kokoinen kultarinta vaikuttaa tanakalta ja lyhytpyrstöiseltä. Isohkoa päätä luonnehtii jyrkkä otsa. Yläpuoli on harmaanvihreä, alapuoli ja lyhyt silmäkulmanjuova vaaleankeltaiset. Edestä näkyy laulavan koiraan kirkkaanoranssi kita. Laulu on hätäistä livertelyä, jossa lintu toistaa muutamaan kertaan erilaisia vihellyksiä, viserryksiä, särinöitä ja muita melko musikaalisiakin ääniä (osa matkittu muilta lajeilta). Kutsuääni on nouseva ”dsädsäfii”.
Kultarinta pesii rantojen, pellonreunojen ja joenvarsien vehmaissa, korkeapuisissa lehdoissa sekä asutuskeskusten ja kartanoiden puistoissa ja hautausmailla. Lajia ei yleensä huomaa kuin koiraan laulusta, joka kantaa kauas latvustosta pitkin päivää. Pääravintoa ovat hyönteiset ja hämähäkit.
Kultarinta pesii melko harvinaisena Etelä-Suomen viljely- ja järviseuduilla, Keski-Suomessa hajanaisemmin vain vehmaimmilla alueilla. Laji muuttaa Afrikan keski- ja eteläosiin heinä-syyskuussa ja palaa touko-kesäkuussa.
Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen