Luhtakerttunen
Kärrsångare
13–14 cm, 10–15 g
Talitiaisen kokoinen, solakka luhtakerttunen muistuttaa suuresti lähisukulaisiaan viita- ja rytikerttusta. Otsa on pyöreä ja nokka näyttää lyhyehköltä. Selkäpuoli on vihertävän harmaanruskea, vatsapuoli kellertävänvaalea. Tummien siipisulkien kärjet ovat hyvin kapealti vaaleat. Laulu koostuu muilta lajeilta niin Afrikassa kuin Euroopassakin matkituista särisevistä, säksättävistä, visertävistä ja viheltävistä äänistä, joita koiras toistaa kiihkeästi ryöpsähtävä laverteluna jopa tuntitolkulla.
Luhtakerttunen pesii pensoittuneilla niityillä, hylätyillä pelloilla, puronvarsilla, tienlaidoilla ja kosteikkojen reunamilla, joissa rehottaa mesiangervoja ja muita tuuheita aluskasvuostoja. Koiras laulaa aktiivisimmin alkukesän öinä ja aamuvarhain. Ravintona ovat hyönteiset ja muut ötökät.
Luhtakerttunen pesii melko yleisenä viljelyseuduilla Etelä-Suomessa, hajanaisesti Keski-Suomessa. Se muuttaa Afrikan itä- ja eteläosiin heinä-elokuussa ja palaa touko-kesäkuussa.
Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies