Suomessa myydään vuosittain noin miljoonat silmälasit. Bisneksessä liikkuu satoja miljoonia euroja.
Silmäeuroista käydään kovaa kisaa optikoiden ja silmälääkäreiden kesken.
Optikot ovat laajentaneet työnkuvaansa näönmäärittämisestä laajempiin silmätutkimuksiin. Silmälääkäreiden mielestä optikot voivat pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuuden.
Osapuolet ovat hieroneet sopua pitkään.
Kisan taustalla on sote-uudistus ja ja julkisten rahojen uudelleenjako.
RAHANKIILTOA SILMISSÄ
Mikael Romu ei ole koskaan nähnyt toisella silmällään kunnolla. Siinä on ollut kaihi syntymästä saakka.
Mikael Romu:
”On aina pitänyt käydä erikoissilmälääkärin tykönä, kunnes sit iän myötä tää tilanne tavallaan normalisoitui ni sit on käyty optikolla.”
Romu kävi ensimmäisen kerran optikon tekemässä silmänpohjakuvauksessa kolme vuotta sitten. Viime huhtikuussa hän uusi lasinsa, jolloin silmänpohjat kuvattiin uudelleen.
Mikael Romu:
”No optikko sano että siel on jotenki outo, mut ei se sanonu siihen sen enempää, mä aattelin että no, emmä osaa sanoo millanen se silmäpohjan kuuluu olla niin mä tyydyin siihen tilanteeseen.
Ja kulu kesä… ja kysyin vaimolta että mikä mul on silmässä ku se väreilee toi silmä ja yläreuna on että ku luomi roikkuis, sanoin vaimolleki et täytyy varmaan mennä luomileikkaukseen, sais paremmin ton silmän näkökentän takasin. Kunnes sitten se väreily lisäänty niin voimakkaasti et menin työterveyteen ja siel lääkäri sano heti et sul on verkkokalvo irti että se passitus tuli TYKSiin ja tällä reissulla ollaan.”
Specsavers-ketju toi silmänpohjakuvaukset markkinoille nelisen vuotta sitten.
maajohtaja Erkki Tala, Specsavers:
”Alettiin kouluttaa meidän optikoita ja optometristejä silmäterveyden tutkimukseen pikkuisen lisää ja sen jälkeen sitten tämmöisenä konkreettisena toimenpiteenä luotiin nää silmänpohjakuvaukset osaksi meidän optikoiden säännöllistä näöntutkimusta.”
Ketjussa lanseerattiin termi kokonaisvaltainen näöntutkimus. Kaikissa ketjun liikkeissä myytiin samansisältöistä tutkimuspakettia muutaman kympin hinnalla.
Erkki Tala:
”Optikon tutkimus voi olla muutakin kuin puhdas silmälasimääräys, jollaisena se usein on mielletty, vaan siinä voidaan ottaa myöskin aiempaa laajemmin kantaa siihen, että mikä sen henkilön silmien terveydentila on.”
Kuvausten markkinointi närkästytti silmälääkäreitä.
ylilääkäri Kai Kaarniranta, Suomen silmälääkäriyhdistys:
”Silmälääkärit tulkitsivat asian niin, että tässä tullaan tekemään asiakkaista sairauksista diagnooseja, jotka kuuluu silmälääkäreille.”
Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto otti kiistaan kantaa tuoreltaan, elokuussa 2013.
lääkintöneuvos Markus Henriksson, Valvira:
”Optikot ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on koulutuksen mukaan oikeus tutkiapotilas. Mutta kun optikot tekevät tukimuksia, vaikka silmänpohjakuvauksia, heidät pitää potilasta, asiakasta informoida optikon tekemän tutkimuksen rajoitteista. Ja sitten optikon tulee ohjata tarpeen mukaan potilas silmälääkärille.”
Kai Kaarniranta:
”Mutta tässä on se ongelmakenttä, että jos nähdään jotain, niin silloin tai ei nähdä jotain, niin silloin me kuitenkin myöskin todetaan silmä terveeksi joka on osa diagnostiikkaa, niin miten tämä tulkitaan, niin tässä on meillä näkemyseroja.”
Suomen silmälasi- ja optikkobisnes on keskittynyt kolmelle ketjulle, Instru Optiikkalle, Silmäasemalle ja Specsaversille. Niillä on hallussaan kolme neljäsosaa markkinoista.
Grafiikka:
Optisen alan markkinaosuudet 2015
Instru Optiikka Oy 36 %
Silmäasema 24 %
Specsavers 13 %
Muut 27 %
Lähde: Näe ry
Specsaversin tavoin silmänpohjakuvauksia tarjoaa myös Suomen suurin optikkoketju Instru Optiikka. Sen myymälabrändit ovat Instrumentarium, Keops ja Nissen. Ketjun omistaa hollantilainen pörssiyhtiö.
Ainoa suomalainen iso toimija on Silmäasema. Sillä on 13 silmäsairaalaa ja liikevaihdosta puolet tulee silmäkirurgiasta, puolet optiikasta. Pääomistaja, kotimainen pääomasijoitusyhtiö, sunnittelee pörssiin listautumista.
Kolmannksi suurin on Brittiläinen Specsavers-ketju. Se valloitti Suomea 10 vuotta sitten myymällä halpoja silmälaseja.
Grafiikka:
Optisen alan suurimmat toimijat 2015
Instru Optiikka Oy
liikevaihto 116 milj.€
Brändit: Instrumentarium, Keops, Nissen
Silmäasema
liikevaihto 85 milj.€
Specsavers
liikevaihto 40 milj.€
Alan keskittymistä on vauhdittanut se, että isot toimijat ovat ostaneet pieniä paikallisia optikkoliikkeitä.
Optisen alan yritysten etuja valvoo Näe ry toimitusjohtajanaan Panu Tast. Hämen mielestään reviirikiistassa on enemmänkin kyse siitä, että julkinen ja yksityinen sektori hakevat rajalinjojaan sote-uudistuksen edellä.
toimitusjohtaja Panu Tast, Näe ry:
”Tämmönen reviirikiista kuulostaa mun mielestä sen takia hurjan kovalta, koska koska se ei millään lailla näy näissä meidän meidän jäsenyrityksissä ja siellä näitten ammattiryhmien välisessä päivittäisessä tekemisessä. Eli eli kyllä siellä Sote-uudistus on taustalla.”
Näe ry:n tavoitteena on tuoda optikkoliikkeisiin yhä laajempia silmäterveyden palveluita. Vauhdittaakseen suunnitelmiaan Näe ry teki jäsenyrityksissään tutkimuksen, jossa seurattiin yli 2000 asiakkaan hoitopolkua optikolta silmälääkärille.
Panu Tast:
”Siinä todettiin semmonen yleistulos, että että kun optikko epäili jotain teki jonkun poikkeavan silmälöydöksen, niin 92 %:sti se optikon tekemä silmälöydös oli oikea.”
Hankkeessa selvitettiin myös silmäsairauksien, kuten kaihin, glaukooman eli silmänpainetaudin, diabeteksen ja kuivasilmäisyyden hoitoketjuja.
Panu Tast:
”Rutiininomasia seurantatehtäviä, jälkiseuranta-asioita, vastuutettiin enemmän optikoille kuin mikä meidän yleinen malli tällä hetkellä on ja sillä me todettiin, että valtakunnan tasoon siirrettynä on saatavissa semmoset 40-50 miljoonan euron vuotuiset säästöt verrattuna siihen toimintatapaan, miten meidän järjestelmä yleisesti ottaen tällä hetkellä toimii.”
Suomen silmälääkäriyhdistyksen mielestä mallin avulla ei synny säästöjä.
ylilääkäri Kai Kaarniranta, Suomen Silmälääkäriyhdistys:
”Hankkeessa keskitytään nimenomaan tähän seulonta-aspektiin ja lähdetään kysymyksenasettelulla että jos me satuttaisiin löytämään näillä kuvauksilla jotakin tärkeää.
Tämä jos mikä on nyt tätä paljon puhuttua medikalisaatiota. Ja tätä kautta niin niin ei tämä terveystaloustieteellisesti tämä ei ole perusteltua. Asia on erikseen sitten, jos tässä tehdään jollain tasolla bisnestä. Asiakas voi ottaa sen kuvauksen, huolehtia itse niistä kustannuksia, mutta tavallaan terveyden taikka sairauden seulonnan suhteen tässä niin kuin silmälääkärien mielestä ei ole kovinkaan merkittäviä perusteita.
Vain murto-osa silmänpohjasta pystytään hyödyntämään näillä kamerakuvauksella. Ja meillä on paljon silmäsairauksia ja silmälöydöksiä, jotka jää silmän reunaosiin, jotka vaatii seurantaa, jotka on vaikea tai mahdoton kuvata.”
Silmälääkäriyhdistykset pyysivät viime syksynä valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan eettistä neuvottelukuntaa Eteneä ottamaan kantaa Näe ry:n hankkeeseen. Etene koostuu paristakymmenestä sosiaali- ja terveysalan eettisiin kysymyksiin perehtyneesta jäsenestä.
pääsihteeri, Ritva Halila, Etene, Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta
”Tää on liiketaloudellinen hanke, joka jota perusteltiin terveysperustein ja jossa kuitenkaan ei ole se näytön aste semmonen, että sillä pystyttäs osottamaan terveysvaikuttavuutta.
Me nähtiin se semmosena yhtenä esimerkkinä siitä, johon niin kun meidän pitäs olla enemmän valveutuneita siitä, että mitä meidän yhteiskunnassa tapahtuu ja että myös ottaa semmonen kriittinen asenne siihen, ett mitä mitä meille on tosiaan tunkemassa, siis laajemmalla näkemyksellä, ei siis, ei pelkästään niin kun tätä teknologiaa, vaan että ylipäätäänsä kaikenlaisia härpäkkeitä.”
Panu Tast:
”Me nähdään asia kyllä kovin toisella tavalla. Meill oli näkökulma prosesseissa ja kuinka niitä prosesseja voidaan kehittää, edistää ja saada sitten samalla myöskin terveydenhuollon kannalta kustannusvaikuttavuudeltaan parempia ratkasuja.”
Sekä Etene että silmälääkärit kiinnittivät huomiota myös siihen, että valtaosa optikoiden tukimista potilaista oli terveitä. Kaarniranta ottaa esimerkiksi silmänpainetaudin havaitsemisen.
Kai Kaarniranta:
”Meillä on tästä hyvää tieteellistä tukimusta vuosien saatossa, jossa on todettu, että seulomalla taikka kuvaamalla me ei päästä niin kun parempaan lopputulokseen , kun huomioidaan potilasturvallisuus ja kuvaamalla me ei voida tehdä myöskään silmänpainetautidiagnoosia.”
Ritva Halila:
”Ja meidän mielestä se anto ihmisille, asiakkaille sellasen mielikuvan, että että kun tämmönen kuva otetaan niin niin sitten asiat ois kunnossa, ett se tuo vähän turhaakin turvallisuuden tunnetta.”
Kai Kaarniranta:
”Meillä on varsin näyttöä siitä, että kuvaaja ei tiedä mistä on kysymys. Hän voi mainita jotain epämääräistä tälle asiakkaalle joka joko huolestuu asiasta tai tulkitsee, että kaikki asiat on hyvin.
Meillä on useita esimerkkejä siitä että ihmisille on tämän turvallisuuden tunteen myötä kehittynyt pysyvä näkövamma ja jopa sokeutumisia.”
Verkkokalvon irtoamisen paljastuttua Mikael Romua on tutkittu silmäklinikalla Helsingissä.
Mikael Romu:
”Sitte paljastu et mulla on silmässä kasvain ja se on niinkun… suonikalvon kasvain, nimittävät sitä melanoomaks mut se ei oo sama kun ihomelanooma, mutta tota…. Tämmönen on sitten ja sielt TYKSistä passitettiin mut sitten Meilahteen koska tääl on se viime käden osaaminen sitte.”
Mikael Romu pyysi optikolta aiemmin otetut silmänpohjakuvat ja toimitti ne häntä hoitaville lääkäreille.
Mikael Romu:
”He näki ne kuvat omiin kuviinsa ja he vertas niitä niin heidän mieles täs jälkimmäises tapaukses olis pitänyt se niinku jo huomata tämä kasvain.”
MOT:
”Mikä käsitys sinulla oli tästä optikon tekemästä silmäpohjatutkimuksesta?”
Mikael Romu:
”Kokonaisvaltanen silmän tutkimus niin mä oon olettanu et tänä päivänä laitteet on niin hyvät ja kehittyneet. No en mä sitä kiellä varmaan laitteet onki hyvät mutta onko se tietotaito siellä tulkinnassa, löytyykö sitä sieltä optikolta tarpeeks.”
Suomessa optikoita koulutetaan ammattikorkeakouluissa Helsingissä ja Oulussa. Tutkinto kestää 3,5 vuotta.
optometrian lehtori Satu Autio, Metropolia AMK:
”Sitten kun 2/3 opinnoista on ohi, niin sen jälkeen opiskelija osaa tehdä silmälasimäärityksen. Sen jälkeen, vähän siitä eteenpäin, hän osaa tehdä piilolinssimäärityksen. Viimeinen vuosi opinnoista on sitten silmäterveyttä ja sen opiskelua.”
Liikennelääketieteen professori Timo Tervo on tehnyt pitkän uran sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityisvastaanotoilla. Hän painottaa optikon ja silmälääkärin koulutusten eroja.
liikennelääketieteen professori Timo Tervo, HYKS, Silmäklinikka:
”Meillähän on ensin lääkärikoulutus ja sen jälkeen erikoistutaan viis vuotta silmätauteihin, niin onhan ne niin kun aivan eri tason koulutuksia.”
Satu Autio:
”Täydennyskoulutuksen merkitys on kasvanut ihan valtavasti. Eli kyllähän se, että silmänpohjakuvaus tuli tähän optisen alan kenttään niin vahvasti. Varmasti aiheutti hämminkiä, en yhtään ihmettele. Sitä ei hoidettu alusta asti ihan niin sievästi kuin sen olisi voinut hoitaa.”
Timo Tervo:
”Ku saadaan joku laite, ni sitä sitten kansalle saatetaan markkinoida, että "tulkaa tähän laitteeseen, tällä niin kun ratkee tämä ja toi", tai joku laboratoriokoe ratkasee, et onko sulla syöpä tai eikö ole, niin näähän ei pidä paikkaansa. Mut laitteet, jos ne on hyviä ja niitä osataan tulkita, mikä on sitten jo koulutusta.”
Markus Henriksson, Valvira:
”Optikko on tehnyt kuvauksen, silmänpohjakuvauksen ja on antanut potilaalle mukaan USB-tikun, sellaisen tietokonetikun ja sanonut potilaalle, että vie tämä silmälääkärille, siellä näkyy jotain. poikkeavaa. Silmälääkäri on ymmällään, että mikähän tässä kuvassa on poikkeavaa, mikä se optikon kysymyksenasettelu on. Tämä ei ole hyvä, Lääkärin tulee tarkemmin saada tietoa optikon epäilystä ja optikon kysymyksenasettelusta.”
Satu Autio:
”Meillä on hyvin vahva historia siitä, että pelätään sanoa yhtään mitään, yhtään mitään niin kuin konkreettista, että mitä siellä näkyy, niin kuin aikaisemminkin kun on tutkittu silmiä. Jos jotain on näkynyt, ihan vaikka kaihi, niin sen kaihin sanominen ääneen on ollut hyvin hankalaa johtuen siitä, että se on diagnoosi. Me ei kentällä osattu viedä sitä asiakasta, johdattaa eteenpäin oikeilla tavoilla. Elikkä kunnollisella lähetteellä tai tämmöisellä, tämmöisellä tiedonannolla. Jos semmoisia olisi ollut, niin uskon, että silmälääkärit olisi olleet paljon tyytyväisempiä.”
Aluehallintovirastoissa on ratkaistu runsaan kahden vuoden aikana kolmisenkymmentä optikkoja ja silmälääkäritä koskevaa kantelua. Optikkoja on näistä koskenut kymmenkunta.
Grafiikka:
Aluehallintovirastojen ratkaisemat kantelut
(1.1.2013-19.2. 2016)
Optikot 10
Moite: 4
Ei toimenpiteitä 8
Silmälääkärit 21
Moite 13
Ei toimenpiteitä 7
Muu 1
Kanteluista kahdeksan on tehnyt yhdessä potilaiden kanssa joensuulainen silmälääkäri Petri Taskinen.
silmälääkäri Petri Taskinen, Joensuu:
”Osassa tapauksissa oli toimittu ihan selkeästi lainvastaisesti, eli laseja oli määrätty jo leikattuihin silmiin, silmiin oli tehty erilaisia operaatioita; kaihileikkauksia, paineleikkauksia tai vastaavia. Ja toisaalta sitten aikaisemmin lääkäri oli todennut silmässä jo olevan silmäsairauden, jollon myöskin laki edellyttää selkeesti ammattihenkilöö, asetus 16 pykälä edellyttää että vain lääkäri voi näissä edetä, hoidossa ja tutkimuksissa.”
Kolmessa Taskisen tekemässä kantelussa aluehallintovirasto kehotti optikkoa kiinnittämään huomiota toimitatapoihin. Muut tapaukset eivät aluehallintoviraston mukaan aiheuttaneet toimenpiteitä. Taskisen kantelut kohdistuivat Joensuusssa toimivan Specsavers-liikkeen optikoihin. Maajohtaja Erkki Tala kommentoi tapauksia Joensuun liikkeessä.
MOT:
”Mikä Specsavers-ketjussa on se käytäntö elikkä saako optikko määrätä lasit semmoisiin silmiin, joihin on tehty silmäleikkaus?”
maajohtaja Erkki Tala, Specsavers:
”Ei. Me noudatetaan kaikilta osin luonnollisesti sekä lainsäädäntöä että asetuksia että myöskin viranomaisohjeistuksia. Ei missään tapauksessa.”
MOT:
”Onko tässä nyt sitten rikottu niitä asetuksia, kun on määrätty?”
Erkki Tala:
”No mä sanoisin, että mä pitäytyisin siinä, mitä aluehallintovirasto on näissä tapauksissa lausunut.”
Petri Taskinen:
”Optikot määräävät laseja edelleen leikattuihin silmiin ja näitä silmänpohjan kuvia on edelleen tulkittu, elikkä tää käytäntö ei ole mielestäni muuttunut näiden AVIn päätösten seurauksena.”
Erkki Tala:
”Se, että jos meillä on tämmöisiä vuosien, vuosikymmenten takaisia vaikkapa lapsuusiän karsastusleikkauksia tai muita vastaavia, niin mikä se, mikä se tuota todellinen vaikutus esimerkiksi siihen potilasturvallisuuteen on, jos puhutaan lasimääräyksistä 20, 30, 40 vuotta myöhemmin.”
Timo Tervo:
”On varsin merkillistä, et jos optikkoasetuksessa sanotaan jotakin, ni sitte yhtäkkiä ruvetaankin tulkitsemaan, ettei tämä pidäkkään paikkaansa. Et on eri asia sanoo, että saako näin tehdä, jos asetus sanoo, niin ei saa. Sitten toinen keskustelu on, että kuinka usein siitä aiheutuu vaaraa.”
Sosiaali- ja terveysministeriössä ammattilainsäädäntökysymyksiin on perehtynyt ylilääkäri Teppo Heikkilä.
ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM:
”Eihän tässä kiistassa kumpikaan osapuoli meidän näkökulmasta ihan puhtaita papereita ole saanut. //on lähdetty markkinoimaan hyvin voimakkaasti uuden tyyppisiä palveluita, laajentamaan sitä toimintakenttää, ja, ja siihen on liittynyt tietynlaisii asioita, jotka voidaan nähdä jollain tavalla niinkun esimerkiks potilasturvallisuusriskeinäkin, jopa.”
MOT:
”Mten tämä silmälääkäreiden omien etujen suojelu näkyy tässä?”
Teppo Heikkilä:
”No, se on näkynyt aika tiukkoinakin kannanottoina. Siinä vähän niinkun suojellaan sitä omaa asemaa, omaa praktiikkaa ja omaa oikeutta ammatinharjottamiseen pikkusen niinkun turhankin tiukasti, ymmärtämättä ja ajattelematta tätä kokonaisuutta.”
MOT:
”Tällä hetkellä optikko ei saa määrätä silmälaseja esimerkiksi leikattuihin silmiin, niin onko tämä säännös tätä päivää edelleen?
Teppo Heikkilä:
”Jos vaikka nyt tänä päivänä tehdään yksinkertanen kaihileikkaus, niin onko se sitten niin, että lopun ikää pitää silmälasit hakea aina silmälääkäriltä. Niin kyllä tää meilläkin on kyseenalaistettu.”
optometrian lehtori Satu Autio, Metropolia AMK:
”Tää on aiheuttanut nyt sitten kentällä aika paljon niin kuin ihan harmia jopa asiakkaille siitä, että he niin kuin pahastuvat siitä, jos optikko kieltäytyy määräämästä, koska kyllä asiakaskin sen ymmärtää, että se optikko pystyy ne lasit määräämään erittäin hyvin silloin kun esimerkiksi vaikka laserleikkauksesta on kulunut jo sopivan aikaa ja mitään muutoksia ei ole tapahtunut.”
Näe ry on esittänyt silmäterveydenhoitoon omaa eriytettyä hoitopolkua suun terveydenhoidon tapaan. Käytännössä tamä tarkoittaisi sitä, että optikolla pitäisi olla oikeus lähettää potilaita silmälääkärille.
Panu Tast:
”Meille riittäis ihan täysin se, että me voitaisiin Norjan mallin mukaisesti lähettää tai siirtää se asiakas sillon jos tarve on suoraan sinne silmälääkärille.”
Teppo Heikkilä:
”Lähete ohjaa hyvin vahvasti meiän palvelujärjestelmän toimintaa ja myös resurssien käyttöä. Elikkä aika korkea kynnys on siihen, että tätä läheteoikeutta lähdettäisiin laajentamaan muille kuin lääkäreille ja hammaslääkäreille.”
MOT:
”Eikö tommonen läheteoikeus olis myöskin tavallaan semmonen raha-automaatti, että silmäoptikkoketjuissa niin on yleensä myös silmälääkäripalvelut tarjolla, niin he voivat lähettää optikko suoraan oman ketjun lääkärille?”
Teppo Heikkilä:
”No, silloin jos puhutaan… varsinkin, jos puhutaan julkisesti rahotetusta järjestelmästä, niin tällanenkin riski on tietysti olemassa.”
Mikael Romun silmässä ollut kasvain leikattiin syyskuussa.
Mikael Romu:
”Ongelma oli siinä, et se kasvain oli millin päässä pää näköhermosta, ja se säteilyannos piti pienentää normaalisti mitä yleensä annetaan kun silmäkasvaimeen sädetetään, niin tota… tää nyt on johtanut siihen että kasvain ollaan saatu pienennettyä mutta näkö on osittain menny…. Lopullisesti.
No joka päivä tarviin avustajan jokapäiväses elämässä et en mä pysty tekeen. Kahvin mä pystyn keittämään kun mä sormen laitan kahvinkeittimen vesisäiliöön ja annosmitan kun tunnustelen koska se on oikeinpäin et mä saan sen kahvimäärän siihen, et sen mä pystyn tekemään mutta asteita mä en nää enkä numeroita hellan levyssä ja jääkaappiin mä joudun turvautuun taskulampun valoon, et se valo ei oo riittävä.”
MOT:
”Onko mitään keinoa vielä saada sitä näkökykyä paremmaks?”
Mikael Romu:
”No ainoo on tämä syntymäsilmän operointi mutta täl hetkel se menee noin vuoden päähän kun katotaan mikä tän lopputulema on tän kasvainsilmän mutta tota… todennäköstä on että jos siitä jotain apua saadaan jokapäiväseen elämään saisin vähän parempaa liikuvuutta, pystyisin itsenäisesti toimimaan, nyt mä oon niinku muitten armolla.”
Vuonna 2015 optinen ala ylsi kaikkien aikojen parhaaseen liikevaihtoon, yli 320 miljoonaan euroon.
MOT:
”Suomessa myydään jo nyt miljoonat lasit vuodessa niin voiko tätä liiketoimintaa enää kasvattaa pelkällä silmälasimyynnillä?”
Panu Tast:
”Meillähän on enemmistöllä suomalaisista on nyt jo yhdenaikasessa käytössä useammat kuin kahdet silmälasit. En näkis tässä tuotekaupankaan suhteen suhteen mitään rajotteita.”
Ministeriössä vasta hahmotellaan sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään sote-uudistuksen jälkeen. Yksi tavoitteista on ollut valinnanvapauden lisääminen. Rahaakin pitäisi säästää.
Ritva Halila:
”Se on iso haaste nyt tässä vaiheessa poliitikoille, että voidaanko tää niin kun tavallaan tää valinnanvapausjärjestelmä rakentaa semmoseksi, että että sinne ei syntyis järjestelmää, joka ruokkii sitä niin kun, että mahdollisimman paljon niitä tulisi näitä erilaisia tarpeettomia toimenpiteitä.”
Pari päivää ennen ohjelman valmistumista optikot ja silmälääkärit tekevät välirauhan
Optometrian eettinen neuvosto on laatinut optikoiden ja silmälääkäreiden kanssa ohjeistuksen, jossa painotetaan muun muassa tiedonvaihdon tärkeyttä. Optikon on ohjattava silmäoireinen henkilö lääkärin arvioitavaksi. Lääkärin tulisi antaa optikolle palautte mahdollisesta diagnoosista.
Tätä sopua viranomaiset ovat odottaneet pitkään. Tulevaisuudessa vanhusten ja sitä kautta myös silmäsairaiden määrä lisääntyy.
lääkintöneuvos Markus Henriksson, Valvira
”On tärkeää pohtia ihan maakuntatasolla, mikä on se kustannustehokkain ja potilasturvallisin tapa lääketieteellisin perustein hoitaa lisääntyvää määrää silmäsairaita.Yhteistyön polku on ainoa polku.”