Tampereen esimerkki osoitti, että niin sanottu pyöröovi-ilmiö on voimissaan myös Suomessa. Kukaan ei tiedä, kuinka pieni piiri Suomen kunnissa päättää maapolitiikasta. MOT selvitti Tampereen jättihankkeiden taustoja ohjelmassa Kaupunkien ja rakentajien piilodiilit.
Samat henkilöt saattavat olla vaikuttamassa päätöksiin useassa roolissa. Pyöröovi-ilmiö on hallinnon avoimuuden kannalta vahingollinen jos se mahdollistaa poliittisen vaikutusvallan kauppaamisen yksityiselle piilossa. Myös useammalla pallilla samaan aikaan istuvat päättäjät ovat kunnissa yleisiä.
Tupla- vai triplarooli
Tampereella on käynnissä pienimuotoinen kohu kaupungin hallinnoiman säätiön tonttikaupoista.
Kohusäätiön tonttidiilin yhteydessä ei ole kyse edes tuplaroolista, sillä säätiön toiminnanjohtajalla, SDP:n Atanas Aleksovskilla on palli peräti kolmessa asiaa mahdollisesti käsittelevässä organisaatioissa.
Aleksovski oli Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana neuvottelemassa kohuttua tonttidiiliä, joka toi säätiölle yli miljoonan euron tuoton.
Kuvio meni niin, että säätiö sopi ensin tontin gryndaamisesta rakennusyhtiölle, vuokrasi sen jälkeen Tampereen kaupungilta itselleen tontin Muotilantieltä ja myi vuokraoikeuden välittömästi Rakennuskartiolle, joka on nykyään osa rakennusliike Lehto Groupia.
Tampereella kiistellään nyt antoiko joku kaupungin puolesta suullisen luvan sopimusehtojen vastaiseen gryndaukseen vai tekikö kaupungin säätiö päätöksen täysin omin päin.
Toisessa roolissaan Aleksovski istuu Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaostossa SDP:n valtuustoryhmän vetäjän roolissa. Kaupunginhallitus käsitteli kesällä sitä, peritäänkö Kotilinnasäätiöltä tontin kauppahinta takaisin kun huomattiin, että tontin vuokraoikeus oli myyty eteenpäin vastoin sopimusehtoja.
Patentti- ja rekisterihallitus selvittää oliko tontin gryndaaminen vanhusten asumiseen perustetun yleishyödyllisen säätiön sääntöjen mukaista. Nyt kun on selvinnyt, että ehtojen vastainen tonttikauppa sovittiin jo ennen kun kaupunki vuokrasi tontin säätiölle, asiaa saatetaan käsitellä myös kaupungin toimintaa valvovassa tarkastuslautakunnassa. Aleksovski on sen jäsen, ja hänellä on näin paikka myös mahdollisesti omia toimiaan valvovassa lautakunnassa.
Juridisesti kaksois- tai edes kolmoisroolit eivät ole kiellettyjä, kunhan jäävi päättäjä ei osallistu viralliseen päätöksentekoon.
Aleksovskin tupla- tai triplarooli on malliesimerkki syistä, miksi kesäkuussa voimaan tullut uusi kuntalaki ainakin yritti kaventaa poliitikkojen mahdollisuutta nimittää poliitikkoja kuntayhtiöiden hallituksiin.
Pyöröovi pyörii
Kotilinnasäätiön case on hyvä esimerkki myös kansainvälisesti pyöröoven nimellä tunnetusta ilmiöstä.
Suomessa ilmiö on noussut keskusteluun kun poliittisia päättäjiä on siirtynyt yksityisiin terveysfirmoihin juuri sote-valmistelun kuumimmassa vaiheessa. Hallinnon avoimuuden kannalta on ongelma, jos aiemmassa toimessa hankittua poliittista vaikutusvaltaa voi kaupitella yksityiseksi hyödyksi.
Avasin ovia ja olin muutamassa tapaamisessa.
Kotilinnasäätiön ja sinänsä pienehkön tonttikaupan taustalta löytyy tamperelaisittain tuttuja nimiä. Rakennusliikkeen ja säätiön saattoi yhteen Plan-Ark konsulttiyhtiö. Sen omistaa tonttidiiliä edeltävänä vuonna kaupungin palkkalistoilta poistunut Jyrki Laiho.
Laiho myöntää MOT:lle olleensa mukana neuvotteluissa rakennusyhtiön toimeksiannosta.
"Tässä Tampereen tapauksessa avasin ovia ja olin muutamassa tapaamisessa mukana, mutta en mitenkään merkittävästi", kertoo Laiho.
Laiho toimi vuoteen 2009 asti Tampereen kaavoitusjohtajana. Tämän jälkeen, kokoomuslaisen pormestari Timo P. Niemisen kaudella hänet valittiin kaupungin elinkeino- ja maankäyttöjohtajaksi.
Timo P. Nieminen on jättäytynyt pois politiikasta, mutta hän toimii edelleen Tampereen Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtajana.
Urheiluväki ja rakentajat
löysivät toisensa
MOT-ohjelma kertoi myös Laihon aiemmasta tuplaroolista.
Rakennusyhtiö Lemminkäinen kertoo alustaneensa Tammelan stadion-hanketta yhdessä Laihon kanssa, joka edusti sekä jalkapalloseura Tampere Unitedia että Tampereen kaupunkia tuolloisessa kaavoitusjohtajan toimessaan.
Lemminkäinen sai stadion- ideansa lopulta nostettua Tampereen valmisteluun poliitikkojen kautta muutama vuosi myöhemmin.
Urheiluseurojen ja rakennusliikkeiden yhteishankkeiden edistämisessä tunnetuin tamperelainen on Jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola.
Kummola ajoi ensin urheilu- ja tapahtuma-areenaa Tampereelle urheilujohtajana ja nousi sitten Kansi- ja Areena -hankkeen
keskeiseksi poliittiseksi vaikuttajaksi Tampereen kuntapolitiikan puolelle. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Kummola valittiin kokoomuksen riveistä kaupunginhallituksen konsernijaostoon vuonna 2013, vaikka hän ei edes ollut ehdolla kuntavaaleissa.
Luottoyhtiöistä kaupungille ja takaisin
Lopulta Kansi- ja areena hankkeen toteutumisen mahdollisti valtion, tässä tapauksessa kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasosen lupaama 18 miljoonan euron liikuntapaikkatuki Tampereelle. Kun valtioneuvosto teki periaatepäätöksen tuesta, perusteluissa viitattiin hankkeen mukanaan tuomiin työpaikkoihin. Työpaikka-arvio sisältyi Deloitten tekemään vaikutusarvioon.
YLE uutiset kertoi viime syksynä, että tukipäätöksen pohjaksi esitellyt työpaikkaluvut perustuvat Deloitten aiempaan selvitykseen vuodelta 2010. Selvityksen vastuuhenkilö Deloittella oli toimitusjohtaja Teppo Rantanen.
Vuosi sitten Tampereella täytettiin uusi mahtivirka. Tampereen elinvoimajohtajaksi valittiin sama Teppo Rantanen, joka siirtyi tehtävään Deloittelta.
https://yle.fi/uutiset/3-8978533
https://yle.fi/uutiset/3-8972469
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/reissumies-palaa-25-vuoden-jalkeen-kotikaupunkinsa-tampereen-johtajaksi-23534975/
Tampereen käyttämistä luottoyhtiöistä tunnetuin on A-insinöörit. Edelliskauden pormestarin Anna-Kaisa Ikosen isä, rakennusneuvos Seppo Mäkinen joutui luopumaan yhtiön hallituspaikasta kun tytär tuli valituksi Tampereen pormestariksi vuonna 2013. Mäkinen on itsekin entinen johtava kokoomuksen kuntapoliitikko Tampereella.
Työpaikan vaihtamisessa ei ole mitään tuomittavaa, mutta se saattaa osaltaan selittää päätöksenteon jouhevuutta.
Tampereen kaavoittajan toimesta vuonna 2014 eläköitynyt arkkitehti (SAFA) Kaarina Kivimäki kertoo MOT-ohjelmassa, että Eteläpuiston arkkitehtikilpailun järjestämiseen, tuomarointiin ja kaavoittamiseen osallistui eri rooleissa samoja henkilöitä.
Olennaista sille, että virkistysalueeksi kaavoitettuun Eteläpuistoon ylipäätään voitiin lähteä suunnittelemaan tehokasta rakentamista, oli ylimmän tason maakuntakaavan muuttaminen.
Kivimäki kertoo, että maakuntaliitossa kaavoituksesta vastaava virkamies oli entinen Tampereen kaavoittaja, joka oli kaupungin palveluksessa ollessaan sitoutunut Eteläpuiston puistomerkintöjen purkamiseen jo vuonna 2011 Tampereen sisäisessä työryhmässä.
"Huolimatta siitä, että meillä oli asiantuntijaryhmässä kuusi kokenutta asiantuntijaa, jotka sanoivat, että tämä paikka on puisto, ei mikään muutosalue, sillä ei ollut merkitystä", kertoo Kivimäki.
Ryhmän sihteeri nousi sittemmin maakuntakaavoitusjohtajaksi. Kivimäki kertoo myös, että poliittinen vastuuhenkilö oli kaikilla kolmella muutettavalla kaavatasolla sama.
Sisäisillä nimityksillä sopivia virkamiehiä
Tampereen kaupungin nimityspäätöksissä toistuvat usein sanat ”vakanssille saatu poikkeuslupa hakumenettelyyn”.
Tampereen entinen johtava erikoissuunnittelija, arkkitehti Karina Kivimäki kertoo katsoneensa vuosia, miten Tampere valitsee virkoihin henkilöitä, jotka ylhäältä päin ohjattuna tekevät, mitä käsketään.
"Sehän on aika ikävästi sanottu, mutta merkittävät virat tehdään sisäisinä siirtoina, niitä ei panna julkisesti hakuun. Se on todella valitettavaa."
Kivimäki sanoo, että ilmiö on tyypillinen nimenomaan Tampereelle.
Tuore esimerkki on Tampereen keskusta-hanke, jonne on koottu Tampereen suurhankkeiden valmistelu. Sen vetäjäksi nousi AMK insinööri Tero Tenhunen, joka nousi ensin vuonna 2012 hankekehityspäälliköksi ja viikko myöhemmin Keskusta-hankkeen vetäjäksi. Molempien nimitysten kohdalla asiakirjassa oli tuttu teksti: ”vakanssin täyttöön saatu poikkeuslupa hakumenettelyyn.”
MOT: "Oliko se merkittävä tehtävä tämä keskustahankkeen vetäjä?"
"Erittäin merkittävä", sanoo Kivimäki. "On käsittämätöntä, että tällaista paikkaa ei pistetty julkisesti hakuun."
Kivilahden mukaan paikka olisi varmasti kiinniostanut myös päteviä suunnittelijoita.
"Se on vaikutusvaltainen paikka, tällä henkilöllä on erittäin suuri merkitys", hän sanoo.
Keskusta-hankkeeseen siirrettiin vastaavalla periaatteella myös muita henkiöitä.
Tampereen edellinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo MOT:lle, että kyse on ollut kaupungin organisaation muutoksista, eikä toistuvissa poikkeusmenettelyissä siksi ole mitään kummallista.
Tampereen kaavoittajana toiminut Kivimäki näkee, että erityisesti keskustan suurhankkeita kehittämään haluttiin nostaa sopivia, ei niinkään päteviä.
"Selkärankaisen suunnittelijan pitäisi uskaltaa kertoa totuus, se mitä menetetään, jos jotakin saavutetaan, eikä kaunistella asioita kuten Tampereella minusta on tehty."
Tampereen nimityspolitiikka on noussut muutamaan otteeseen myös julkisuuteen, esimerkiksi Arkkitehtiliitto on jo 2000-luvun alussa ihmetellyt miksi tärkeitä virkoja ei täytetä avoimella haulla.
Kaarina Kivimäki puolestaan kertoo, että piti kaavoittajan työstään, mutta arvostaa myös nykyistä eläkeläisen ilmaisuvapauttaan.
"Minulla oli loistava tiimi, mutta kyllä on helpottavaa olla eläkkeellä. Voi vapaasti esittää mielipiteitä, ei tarvitse varoa sanojaan kuten työyhteisössä on pakko tehdä. Se työnantajan direktio-oikeus on niin valtavan suuri."
Aiheesta lisää:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/13/mahtisukuja-ja-kahdella-tuolilla-istuvia-paattajia-kunnissa
muokattu 27.10. Korjattu nimivirhe.