Raskausaika ja synnytys panevat lantionpohjan ja vatsalihakset koville. Synnytyksen jälkeen monella äidillä on kiire päästä takaisin kuntoon. Nyrkkisääntö kuitenkin on, että kun raskaus kestää yhdeksän kuukautta, palautuminen vie vähintään saman ajan.
Kun äiti lähtee sairaalasta vastasyntyneen nyytin kanssa kotiin, mukana tulee usein monenlaista muutakin uutta.
Erkauma voi näkyä pömpöttävänä vatsana tai lysähtäneenä ryhtinä
Kotiinlähtevän äidin raskausvatsa on usein kuin tyhjä, ylisuuri, roikkuva kuori. Se kuitenkin yleensä palautuu normaaleihin mittoihin muutama kuukausi synnytyksen jälkeen.
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan kasvavan vatsan tieltä. Tämä on kehon luonnollinen tapa tehdä tilaa kehittyvälle lapselle. On arvioitu, että kahdella kolmesta viimeisillään raskaana olevasta naisesta vatsalihakset ovat loitontuneet toisistaan.
Joskus kudokset joutuvat venymään niin pahoin, ettei niiden palautumiseen auta minkäänlainen jumppa.
Vatsalihasten erkauma vaikuttaa keskivartalon tukeen. Se voi näkyä pömpöttävänä vatsana tai lysähtäneenä ryhtinä. Pahasta erkaumasta kielivät selkävaivat, hengitysongelmat ja keskikehon väsymys. Erkaumaan voi liittyä myös tyriä ja lantionpohjan ongelmia kuten virtsankarkailua.
Näin tunnistat erkauman
Asetu selinmakuulle. Tee vatsarutistus eli nosta pää ja hartiat irti alustasta. Tunnustele vatsan keskilinjaa: tuntuuko se pehmeältä, uppoavatko sormet vatsaan? Jos vatsalihasten väliin jää yli kahden sormen levyinen rako, kyse on erkaumasta.
Jos vatsaa rutistaessa vatsa nousee pullottamaan vatsalihasten välistä eikä tämä “kukkula” katoa muutamassa kuukaudessa synnytyksestä, erkauma ei ole palautunut. Asiasta kannattaa keskustella fysioterapeutin tai lääkärin kanssa.
Erkaumapotilaita hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa myös leikkauksin. Hyvä uutinen on, että erkauma on usein kuntoutettavissa ilman leikkausta.
Ensin lantionpohjan lihakset kuntoon
Liian kova vatsalihasreeni ilman vahvaa korsetinpohjaa saattaa jopa levittää erkaumaa entisestään. Siksi ensin pitää vahvistaa lantionpohjan lihakset, vasta sitten on vatsalihasten vuoro.
Synnytyksestä aiheutuvat välilihan repeämät ja muut ulkosynnyttimien vauriot eivät parane itsestään. Tilastojen mukaan 85 prosenttia alateitse synnyttäneistä naisista saa jonkinasteisen vamman.
Lisäksi suomalaisissa synnytyssairaaloissa turvaudutaan hämmästyttävän usein välilihan leikkaamiseen, sanoo hoitotieteen tohtori Tarja Mietola-Koivisto.
Mietola-Koivisto tutki väitöskirjassaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjä ja seurasi ensisynnyttäjiä vuoden ajan synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että tyytyväisyys seksielämään laskee ensisynnytyksen jälkeen.
– Näistä asioista on uskallettava puhua, koska monilla on seksuaaliterveyteen liittyviä oireita ja tuntemuksia ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä, Mietola-Koivisto sanoo.
Näin jumppaat lantionpohjan lihaksia
Lantionpohjan lihakset kannattelevat lantion alueen elimiä, kuten virtsarakkoa, emätintä, kohtua ja peräsuolta. Samat lihakset osallistuvat myös lannerangan asennon hallintaan. Jo raskauden aikana ja alatiesynnytyksessä lantionpohjaan kohdistuu todella suuri paine ja venytys, ja palautumiseen kuluu aikaa.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu kannattaa aloittaa ajoissa ja harjoitteet on hyvä tehdä säännöllisesti. Harjoittelu lisää kudosten ja lihasten elastisuutta ja voi ehkäistä välilihan repeämiä.
– Kymmenen toistokertaa päivässä riittää, sanoo äitiysfysioterapeutti Ira Rissanen Femihealthista.
Rissanen neuvoo kahdeksannella kuulla raskaana olevaa Henna Lehtistä, miten lantionpohjan lihasten jumpalla voi valmistautua synnytykseen. Lantionpohjan jumppaaminen aloitetaan tunnistamisharjoitteista.
Moni vaihdevuosien pidätysongelma olisi ehkäistävissä - heti synnytyksen jälkeen
Raskaus ja synnytys rasittavat lantionpohjan lihaksia ja virtsanpidätyskyky voi laskea.
Virtsanpidätysongelmat voivat konkretisoitua ponnistelujen, yskäisyjen ja nopeiden liikkeiden yhteydessä. Ongelma ei parane itsestään, mutta voi pahentua ajan kanssa, jos siihen ei puututa. Moni vaihdevuosien pidätysongelma olisi ehkäistävissä, jos asiaan tartuttaisiin ajoissa, heti synnytyksen jälkeen.
HYKS:issä työskentelevä fysioterapeutti Vuokko Jernfors neuvoo, miten virtsankarkailua voi hoitaa omatoimisesti, vaikka bussipysäkillä. Jos kyse on pelkästä lihasheikkoudesta, sitä voi hoitaa hyvin pienellä, lähes näkymättömällä, harjoitteella.
Sekä Rissanen että Jernfors muistuttavat, että säännöllisen harjoittelun vastapainoksi tulee myös rentoutua. Lantionpohjan supisteluja ja imaisuja ei siis kannata tehdä jatkuvasti eikä joka päivä. Synnytyksen jälkeisessä herkässä tilassa olevalle keholle on hyvä antaa 1-2 lepopäivää viikossa.