Kuhne-kylpyjä, kukkaterapiaa, yksisarvishoitoja ja hopeavettä - meille kaupitellaan mitä erikoisimpia ihmepillereitä ja -hoitoja. Aika monet myös niihin lankeavat. Huijataanko meitä? Pitäisikö kaikki hömppähoidot kiertää kaukaa? Liiketalouden professori Alf Rehnin mielestä kysymys ei ole yksiselitteinen.
Hyväntahtoisen hömpän ja huijauksen erottaa Rehnin mukaan toisistaan hyväksymällä sen, että taikakeinoja ei ole. Melkein kaikki hömppädieetit lupaavat jotain tapahtuvan, jos seuraat tiettyä ruokavaliota ja sen lisäksi kuuntelet kehoasi ja aktiivisesti muutat toimintaasi. Silloin olet itse mukana muutoksessa, yleensä joko liikkumalla enemmän tai syömällä vähemmän.
Aidot huijaukset pitää tuomita.
– Mutta jos uskot, että sinun ei tarvitse itse ottaa vastuuta tai tehdä mitään muuta kuin syödä pilleri, silloin kyseessä on huijaus. Aidot huijaukset pitää tuomita.
Rehn korostaakin, että huijauksen tunnistamiseen tarvitaan medialukutaitoa ja kykyä ymmärtää tiedettä.
– Jos joku keksii pillerin, joka laihduttaa ilman että itse pitää tehdä töitä, ja jos se maksaa alle 200 euroa päivässä, niin se on huijaus. Oikea ihmepilleri olisi todella kallis ja sen taustalla toimisi suuryritys.
Onko unelmasta haittaa vai hyötyä?
Alf Rehn on kuitenkin armollinen ja ymmärtää ihmisiä, jotka hurahtavat. Onhan vain inhimillistä, että haluamme kehittyä, olla parempia ja onnellisempia.
– Ihmiset kyllä tietävät, että ihmeitä ei tapahdu. Mutta jos joku juttu saa minut edes kuukauden elämään terveemmin tai syömään paremmin, niin onko siitä haittaa?
Me kaikki pyrimme vain kömpelösti löytämään sellaista jokseenkin hyvää.
Alf Rehn tekee vertauksen uskontoon. Jos haluamme uskoa, emmekä turhaan tuputa uskoamme muille, niin miksipä ei?
– Miksi minä olisin niin kelju, että haluaisin sen kieltää? Ongelma syntyy, jos hankalassa elämäntilanteessa oleva ihminen uskoo, että kuunvalossa kylpeminen ratkaisee raha- ja rakkaushuolet tai maagisesti sulattaa läskit. Aidot huijaukset pitää tuomita.
Jotkut uskomus- ja vaihtoehtohoidot voivat olla jopa hengenvaarallisia. Esimerkiksi ravintolisänä markkinoidun hopeaveden on todettu aiheuttavan mm. sisäelinvaurioita. Vaihtoehtohoidot ovat ensisijaisesti bisnestä, eikä niiden teho perustu lääketieteelliseen tutkimukseen.
Kyynistymisen vaara
Toisaalta, jos kyseenalaistamme ja tuomitsemme kaiken, mikä ei ole puhtaan tieteellistä, on vaarana kyynistyminen. Mustavalkoista ajattelua on syytä välttää. Rehn ottaa esimerkiksi CrossFit-treenin:
– CrossFit on joidenkin mielestä maailman paras kuntoilulaji. Onko se absoluuttisesti maailman paras? No ei tietenkään, mutta joillekin se voi olla. Täydellisyyttä ei ole, ja täysin surkeakin on aika harvinaista. Me kaikki pyrimme vain kömpelösti löytämään sellaista jokseenkin hyvää.
Miksi sitten yhä uudestaan lankeamme? Rehnin mielestä syynä on oma hätäisyytemme ja toiveikkuutemme. Hyvät elämäntavat vaatisivat pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista.
– Pitäisi ehkä syödä enemmän b-vitamiinia, se on hieno vitamiini. Mutta sitä pitäisi syödä säännöllisesti. Me emme toimi niin. Kokeilemme vain hetken, emmekä koskaan ehdi huomata, että ahaa, tämä konsti ei toimikaan.
Instagram-magia luo uskoa ihmeisiin
Aikaisemmin taikausko liittyi usein luonnontapahtumiin. Rehnin mukaan elämme nykyään Instagram-magian ja ihmepillerimagian aikakautta. Hän peräänkuuluttaa suhteellisuudentajua. Jos miljoona ihmistä kokeilee hömppädieettiä ja heistä 200 laihtuu reippaasti, se on tilastollisesti ja tieteellisesti vielä täysin merkityksetöntä.
– Mutta nykyään ne kaikki 200 voivat avata insta-tilin ja kertoa ihmedieetistä maailmalle. Yhtäkkiä se ei olekaan 200 ihmistä miljoonasta, vaan tarina: “nämä ihmiset löysivät laihtumisen täydellisen reseptin”. Me voimme rakentaa ja levittää tarinaa laihtumisen ihmeestä ihan uudella tavalla.
Tiede ei anna selkeitä vastauksia
Ihmiset haluavat helppoja ohjeita ja listoja: "10 käskyä hyvään elämään" tai "5 ruokaa, joita voit aina syödä lihomatta". Tiede ei niitä tarjoa, koska asiat ovat paljon monimutkaisempia ja monisyisempiä.
Tieteen seuraaminenkin on vaikeaa. Tulokset näyttävät mediassa olevan usein keskenään ristiriitaisia: yhtenä päivänä peruna voi olla myrkkyä ja seuraavana terveellistä.
Elämme myös oikeasti ihmeiden aikakautta, Rehn pohtii. Teknologia on saanut aikaan ihmeellisiä asioita. Monet sairaudet on voitettu lähes kokonaan. On keksitty lihalle maistuva kasvisruoka, älykkäitä teknologioita. Miksei siis voisi olla myös ihmepilleriä, joka laihduttaa?
Elämme myös oikeasti ihmeiden aikakautta
Monen uskomukselta tuntuvan väitteen taustalla on myös tieteellistä tietoa, Rehn muistuttaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vähähiilihydraattinen ruokavalio auttaa painonpudotuksessa.
– Tiede ei kuitenkaan voi luvata, että tekemällä juuri näin saat sitä tai tätä. Instagram-tähti voi näin tehdä. Hän voi luvata, että vaikkapa ketojuoma tekee onnelliseksi. Se on instagram-magiaa, paljon houkuttelevampi lupaus kuin mitä tiede voi koskaan antaa.
Sosiaalista mediaa ja naistenlehtiä seuraamalla voisi ajatella, että olemme nykyään entistä hyväuskoisempia. Ihmiset kokeilevat monenmoisia kuureja ja elämäntapamuutoksia, enkelihoidoista hopeaveteen. Rehnin mielestä ihmiset eivät kuitenkaan ole ratkaisevasti muuttuneet, mutta nyt me voimme tehokkaammin levittää tarinaa hurahtamisistamme.
– Kyllä ihmiset ennenkin uskoivat mitä omituisimpiin asioihin. Mutta jos ennen uskoit enkeleihin, se ei ollut kovin kiinnostavaa, koska kaikki muutkin näkivät jotain peikkoja ja paholaisia. Kaikki uskoivat hulluuksiin, hömppään ja omituisuuksiin. Samalla tavalla taika ja magia ovat kiinnostaneet ihmisiä kautta aikojen.
Lue myös miten Alf Rehn arvioi Jenny+:n kuvitteellista kuunvaihedieettiä ja keinoja, joilla dieettisivustolla koitetaan ihmisiin vaikuttaa.
