Finpron video:
“Finland is leading the way. Home to mobile, digital and technological innovation. Finland is the most innovative country in the world! “
Käännös:
Suomi on digitaalisten innovaaatioden kotimaa
– maailman innovaatiivisin maa!
Tätä satavuotias Suomi haluaa olla.
Ja tätä Suomi oikeasti edistää.
Suomi on viime vuodet lisännyt vanhaa tuotantorakennetta säilyttäviä yritystukia.
Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, Vatt:
”Tässä ehkä on ilmassa semmoista, että halutaan takertua siihen vanhaan.”
Parhaillaan käynnissä on yritystukien vanhojen kanta-asiakkaiden taistelu tukileikkauksia vastaan.
Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM:
”Suomessa minusta enemmänkin pitäisi kyllä keskittyä tässä keskustelussa siihen, että halutaanko Suomessa pitää teollisuutta, joka tuo tänne isoja rahoja.”
Kaikkia puolueita edustavan poliitikkoryhmän pitäisi päättää lopetettavista yritystuista parin viikon päästä.
Peter Lund, professori, Teknillisen fysiikan laitos, Aalto-yliopisto:
Eturyhmillä on aika vahva sanomisensa politiikkaan, jos ajatellaan että jos on saanut jo tukea vuosia, ehkä vuosikymmeniä johonkin asiaan, niin niistä saavutetuista etuoikeuksista on vaikea luopua.
Tiina Nakari-Setälä, tutkimusjohtaja, VTT:
”Nanosellupilotti…Tässon laitteita jolla me tehdään puusta nanoselluloosaa.”
”Joko makaanisesti, joskus myöskin vähän entsyymiavusteisessti hajoitetaan puun selluloosaa pienemmiks kappaleiks jotka on noin miljardisosa metristä.”
Teknologian tutkimuskeskus VTT tutkii puun uusia käyttömuotoja yhdessä yritysten kanssa Tekesin tukirahalla.
MOT on julkistanut tiedot valtion maksamista suorista yritystuista vuodesta 2012 lähtien. Jaossa on lähemmäs miljardin euroa joka vuosi.
Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa kuusi vuotta sitten kuvasimme tukiluukun kanta-asiakasta nimeltä Chempolis. Oululaisfirma oli sittemmin pääministeriksi nousseen Juha Sipilän sijoituskohde ja eräs Pohjois-pohjanmaan tuetuimpia firmoja.
Jo kuusi vuotta sitten yritystukia tutkinut Etla lähetti tukien lisäämiseen keskittyneille poliitikoille viestin: tukimuotoja pitää myös vähentää tehottomasta ja tuottavuuden kasvua hidastavasta päästä.
Pekka Ylä-Anttila, tutkija, Etla 7.9.2012
"Me ollaan sellaisessa tilanteessa, että kun yhtäältä lisätään näitä yritystukia erittäin voimakkaasti verotukien kautta, niin nyt on just se paikka, jossa pitäisi katsoa, että mistä me voitais sitten vähentää ja säästää. Tän yritystukijärjestelmän keskeinen ominaisuus on se, että kun kehitetään uusia tukia, niin koskaan tai hyvin harvoin samalla kertaa mietitään, että mitä me voitais lopettaa."
Tämä on parlamentaarinen yritystukityöryhmä. Puheenjohtaja on keskustan Mauri Pekkarinen.
Juha Sipilän hallitus ei useista yrityksistä huolimatta pystynyt remontoimaan yritystukia, vaan mukaan kutsuttiin myös oppositio.
Toimeksianto on tuottaa joulukuun puoliväliiin mennessä listaus tukimuodoista, joita voidaan kohtuullisen siirtymäajan kuluessa leikata.
Tavoite on kohdentaa osa tukiin kuluvista veromiljoonista nykyistä uudistavammin.
Jouni Partanen on Aallon konetekniikan laitoksen professori. Sali on täynnä erilaisia 3D-tulostimia.
Täällä etsitään toimivia sovelluksia metsäteollisuudesta designinin kautta lääketieteeseen.
Jouni Partanen:
”Tälläkin hetkellä on Tekes-projekteja, jotka on lääketieteellisiä, kun tehdään implantteja titaanista tyypillisesti, niissä on aina ongelmia liittyen limakalvojen kestämiseen ja me yritetään kehittää uusia materiaaleja että sitä ongelmaa pystyttäis ratkaisemaan. ”
Jouni Partanen:
”Sen lisäks me suunnitellaan joskus tulevaisuudessa onnistuvamme printtaamaan minimunuaisia, ja niillä voisi olla lääketieteellistäkin arvoa. ”
MOT:
”Mikä se materiaali silloin olis?”
Jouni Partanen:
”Elävät solut. ja olemme jo onnistuneet printtaamaan eläviä soluja. Soluja pystyttään keräämään ihmisestä, esimerkiksi kantasoluja pystytään keräämään läskistä.”
Vatt on valtion oma tutkimuslaitos. Sen rahoitus ei ole Tekesin varassa.
Elias Einiö on tuntee erityisesti tutkimus-ja kehitystukien vaikuttavuutta.
Hän vahvistaa MOT:n aineiston havainnon, että Suomi tukee nyt aiempaa enemmän yksittäisten toimialojen säilymistä, ja aiempaa vähemmän yritysten uudistumista.
Elias Einiö, tutkija, Vatt:
”Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista.”
Taloustieteessä valtion tukea pidetään perusteltuna silloin kun verorahalla syntyy uutta tutkimusta, jota ei yksityisrahalla tehtäisi, tai kun tuen vaikutukset leviävät yhtä yritystä laajemmalle.
Elias Einiö, tutkija, Vatt:
”Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.”
Viime vuonna suoraan yritysten ja yhteisöjen tileille verorahoista maksettu tukisumma pieneni.
grafiikka: Energiatuet investointeihin ja tuotantoon
Lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Näin kävi vaikka erilaisia bio-, tuuli- ja haketukia on lisätty vauhdilla.
grafiikka: Tutkimus- ja kehitystuki yliopistoille ja tutkimuslaitoksille
Lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Selitys on se, että hallitus on leikannut yliopistojen ja tutkimuslaitosten saamaa tutkimus- ja kehitysrahoitusta muutamassa vuodessa yli sata miljoonaa euroa.
Menettäjien joukossa on muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT.
Rajuimmat leikkaukset ovat kohdistuneet Aalto-yliopistoon. Sen Tekes-rahoitus on pudonnut muutamassa vuodessa 50:stä 17 miljoonaan euroon.
Jouni Partasen tutkimuksiin Aalto-ylipistossa on edelleen riittänyt valtion rahoitusta.
Jouni Partanen, professori, Aalto-yliopiston konetekniikan laitos:
”Tekes-rahoituksella on ollut tosi suuri rooli täällä meidän konetekniikan laitoksella. Ja varsinkin tällä mun tutkimusryhmällä joka mietitään tulevaisuuden tuotantotekniikoita.”
Pravin Luthada, Aalto-yliopisto, käännös englannista:
"Kun tarvitaan lujia ja kevyitä osia, käytetään komposiitteja. Tällä hetkellä ne valmistetaan käsin, mikä on haitallista, koska siitä syntyy kuitupölyä ja syöpää aiheuttavaa epoksihöyryä."
"Tämä laite on kehitetty automaattiseen tuotantoon. Olemme kehittäneet litteitä laminaatteja,joiden valmistusprosessia hiotaan."
"Vertaamme laminaattien vahvuutta käsin valmistettuihin, ja tulokset ovat lupaavia."
MOT kokosi tiedot eri ministeriöiden ja virastojen maksamista tuista yhteen. Lopputulos on tieto siitä, kenelle kasautuu eniten erilaisia suoria tukia.
Viime vuoden kanta-asiakkaiden top kymmenen lista näytti tältä.
grafiikka: TOP-10 Suorat yritystystuet 2016
Lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Osin tukilistoja hallitsevat vuodesta toiseen samat tukiluukun kanta-asiakkaat.
grafiikka: TOP-10 Suorat yritystuet 2016
Viking Line 26,4 milj. €
Tallink-Silja 16,4 milj. €
lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Selitys on se, että Itämeren matkustaja- ja autolauttojen palkkakuluja tuetaan jo yli 50 miljoonalla per vuosi.
Nämä tuet ovat varmasti tukityöryhmän liipasimella, koska ne on moneen kertaan listattu tuottavuuden kasvua hidastaviin tukiin. Toisaalta, niiden poliittinen peruste ei ole tuottavuuden nostaminen vaan mm. kriisiaikojen huoltovarmuus.
Elias Einiö:
”Ja se kysymys siitä, miten tää huoltovarmuus, miten nämä alukset kytkeytyy siihen huoltovarmuuteen, ja voidaanko huoltovarmuus toteuttaa, onko tämä paras ja tehokkain tapa toteuttaa huoltovarmuutta niin siltä pohjalta tätä tukea tulisi arvioida. ”
Ensimmäistä kertaa MOT myös yhdisti samaan konserniin tai samoille omistajille eri yhtiöiden kautta menneitä tukimaksuja.
Lopputulos: tuet kasaantuvat samoille edunsaajille useammin kuin maksatustietojen perusteella näyttää.
Henkilöomistajista valtion yhteistyökumppani numero yksi on Mika Anttonen, joka nousi omaisuudellaan viime vuonna jo kansainväliselle miljardöörilistoille.
Anttosen ST1-ryhmään kuuluvat yritykset saivat tukia viime vuonna yli 12 miljoonaa euroa.
Lisäksi Anttosen ST1 on Tuuliwatin toinen edunsaaja.
Grafiikka: Mika Anttonen 2016
ST1 –yritysten kautta: 12M€
Tuuliwatin kautta: 19M€
Lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Suurin tukipotti yhden henkilöomistajan yrityksille oli näin laskien noin 30M€ vuonna 2016.
teksti ruudussa: Lue Anttosen näkemyksiä yritystuista yle.fi/mot
Tuuliwatin toisen omistajan, S-ryhmän hyödyksi koitui lähemmäs parikymmentä miljoonaa euroa (19). Se saa huipputuetun tuulisähkön lisäksi runsaasti palkkatukia.
Tuulitukien hyötyjiin kuuluvat myös Taalerin tuulirahastojen sijoittajat. Rahasto kotiutti jo voitot ensimmäisistä voimaloistaan kun se myi Honkajoen tuulipuiston kansainvälisille sijoittajille.
Esittelen MOT:n yhteen kokoamia tukitietoja myös Aalto Yliopiston teknillisen fysiikan professorille Peter Lundille.
Jo tukiasiakkaiden kärkikymmenikköön yltää yksittäisiä yrityksiä, joiden takaa löytyy suuria suomalaisia teollisuuskonserneja. Esimerkiksi Outokummulla on omistuksia kahdessa top-kymmenen listamme yhtiöistä.
Grafiikka:
Manga LNG
EPV
Lähde: MOT yritystuet 2010-2016
Tässä taas lista yhtiöistä, joiden kautta metsäkonserni on ollut eri tukimuotojen edunsaajana.
UPM ja sen osin omistamat energiayritykset ovat saaneet vuosina 2010-16 noin 100 miljoonaa euroa, niistä noin 80 miljoonaa on erilaisia puu-, bio ja metsähaketukia.
Tuilla on onnistuttu muuttamaan energian tuotantotapoja. Lund on seurannut energia-alaa vuosikymmeniä, eikä hän pidä saavutusta riittävänä.
Peter Lund, professori, Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos:
”Minusta näitä tukia pitäisi katsoa paljon kriittisemmin ja pyrkiä saamaan ne kannustaviksi. Niille pitää olla alkunsa ja loppunsa, nythän niistä on tullut tukiautomaatteja, ne jää sinne vuosiksi.”
”Jos ajatellaan bioenergian kohdalla joka on Suomelle aina ollut tärkeä, sitähän on tuettu vuodesta 1978 lähtien, yhteensä puhutaan ehkä noin 3 miljardin euron tuista. Eikä bioenergia ole tänäkään päivänä kilpailukykyistä. Jotakin on vialla, jos me satsataan näin paljon verorahoja mutta se ei ole edelleenkään kilpailukykyistä. ”
UPM:n osuus teollisuuden yhdessä omistamien energiayhtiöiden tuista on ollut keskimäärin noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämä suora uusiutuvan energian tuki on silti hyvin pieni osa näiden teollisuuskonsernien vuotuisesta valtiontuesta.
Peter Lund, professori, Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos:
Sen lisäksi budjetissa on itse asiassa kymmenen kertaa enemmän tällaista epäsuoraa energiatukea yrityksille. Noin 2,3 miljardia euroa joka itse asiassa menee vanhan energian, fossiilisten polttoaineiden tai tehottoman energiankäytön tukemiseen.
Yksi parlamentaarisen työryhmän mikroskoopin alla oleva verotuki on teollisuudelle maksettava yli 200 miljoonan euron vuotuinen energiaveronpalautus. Sen tarkoitus on tukea teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Marita Laukkanen on VATT:n johtava tutkija ja tutkimusohjaaja.
Valtioneuvoston kanslia tilasi hänen tiimiltään tutkimuksen, täyttääkö teollisuuden saama 200 miljoonaa euron verotuki tavoitteensa. .
Marita Laukkanen:
"Tässä tosiaan oli tämmönen mitä me on niin kun esitelty kansanedustajillekin."
Ryhmän ensimmäinen havainto oli, että raha kasaantuu todella pienelle joukolle teollisuuden sisällä.
Grafiikka:
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus
n. 200 milj. €/v,
josta metsäteollisuuden osuus 100 milj. €,
josta kolmen suurimman yrityksen osuus 75 milj. €
VATT:n aineistosta selviää, että puolet tuesta, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa menee metsäteollisuudelle.
Tästä 75 prosenttia kolmelle metsäteollisuuskonserneihin kuuluvalle yritykselle.
EU päätti jo 2014, että verotuet ovat julkista tietoa. Suomi on kuitenkin halunnut viivyttää julkistamista siirtymäajan viime metreille.
Verottaja julkaisee tiedot veronpalautusten saajista ensi vuoden alussa.
Metsä Groupin osavuosikatsausta julkistava toimitusjohtaja Kari Jordan suostui jo ennakkoon kertomaan, että metsäteollisuuden saamasta noin 100 miljoonan potista sille kohdistuu noin 20 miljoonaa vuodessa.
UPM ei suostunut MOT:n kuvauspyyntöihin, mutta tavoitin osavuosikatsausta julkaisevan toimitusjohtajan.
Jussi Pesonen ei suostu kertomaan kuinka suuri on alan markkinajohtajan osuus verotuesta. Itse asiassa teollisuuden mielestä se ei ole edes tuki.
MOT:
”Jos laskee niin arvelisin, että se on teille vuodessa jotain 25-30 miljoonaa, onko tää oikein?”
Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM:
”Tässä ensinnäkin haluaisin kyllä korjata, ett me maksamme energiaveroa Suomessa joka on korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa. Että emme ole minkään tuen piirissä vaan me maksamme energiaveroa eli se ei ole tuki. ”
MOT:
”OECD ja monet tutkimuslaitokset sanoo, ett se on itse asiassa aika lailla niin kun suora tuki sehän ihan kohta julkistetaankin, niin onko tämä arvio 25-30 miljoonaa vuodessa oikein?”
Jussi Pesonen:
”No siihen en ota kantaa mikä se arvio on, ett en ota kantaa siihen. ”
VATT julkaisi tuloksensa noin vuosi sitten. Se vertasi yritysten tunnuslukuja ja niiden viennin määrää Suomesta ennen ja jälkeen veronpalautuksen. Tulos tuen vaikuttavuudesta kilpailukykyyn oli murskaava.
Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
”Näillä veronpalautuksilla ei oo mitään yhteyttä siihen, että miten hyvin nämä yritykset menestyy, jos me mitataan menestystä viennillä ja liikevaihdolla.”
Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM:
”Minä luulen, että VATT:kin on tässä nyt vähän oikaissut, se on katsonut UPM:n liikevaihtoa konsernitasolla, koska me emme julkaise niin kun näitä liikevaihtolukuja emmekä muitakaan lukuja maakohtaisesti. ”
Marita Laukkanen:
”Nämä tehtaat, toimipaikat, yritykset, jotka Suomessa toimii, vaikka ne olis osa kansainvälistä konsernia, niin ne joutuu nämä Suomen toimintaansa sijoittamaan jonkun suomalaisen Y-tunnuksen alle. ”
”Nythän meidän tutkimuskysymys ei ollut, että koheniko yritysjohdon mieliala? Meidän tutkimuskysymys oli, että koheniko myynti, vetikö vienti paremmin? Ja nämä luvut niin löytyy Verohallinnon tietokannoista.”
Jussi Pesonen:
”En ihan oikein heidän metodologiaa ymmärrä, minusta se on tärkeätä kun me katsomme erityisesti paperiliiketoiminta, joka käyttää paljon energiaa, ei tuota energiaa, sille on erittäin suuri merkitys verrata kilpailukykyä muihin vastaaviin kilpailijamaihin. Jos se on sama, niin silloin me pärjätään ja jos se ei ole, niin silloin meillä on kilpailuhaitta. ”
Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
”Eihän näillä yrityksillä huonommin voi mennä jos joku siirtää rahaa niiden taseisiin, mutta nyt kun valtio siirtää sinne rahaa, niin silloin tietenkin sillä on jotain yhteiskunnallisia tavotteita muitakin kun se, että sillä yrityksellä, joka saa sen rahan menis paremmin. Eli tavotteena on tyypillisesti, että saatais edistettyä vientiä, lisättyä ehkä työpaikkoja sinne alueelle, mutta nyt tällä energiaveron palautuksella ei ole yhteyttä näihin tavoitteena oleviin asioihin.”
Metsäteollisuus ry:n energia- ja infrastruktuurijohtaja Jouni Punnonen on teollisuuden edunvalvoja.
Hän on myös parlamentaarisen yritystukityöryhmän pysyvä asiantuntijajäsen.
Jouni Punnonen, energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry:
”Ryhmän puheenjohtaja totesi ensimmäisen kokouksen alussa, että mikäli ryhmän toimintaa joku täällä olevista käsittelee julkisuudessa niin lentää pihalle tästä ryhmästä. Ja näin ollen niin minä en kommentoi tätä ryhmän työtä millään tavalla.”
Käymme läpi raporttia, jonka Metsäteollisuus tilasi Pöyryltä VATT:n tutkimuksen jälkeen. Sen viesti on, että verotuen poisto haittaisi merkittävästi keskimääräisen suomalaisen paperikoneen kansainvälistä kilpailukykyä.
Jouni Punnonen:
”Tässä näkyy, että jos energiaverojen kompensaatio poistettaisiin, kilpailukyky heikkenee. Se on 100 miljoonan lisäkustannus, joka ilman muuta heikentää näitten tehtaitten kilpailukykyä. ”
Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
”Mä oon itse asiassa soittanutkin Pöyrylle sille henkilölle, joka vastas tästä heidän laskelmastaan. Tämä ei ole keskimääräinen suomalainen paperikone, tästä tarkastellaan yhtä suomalaista sellupaperi-integraattia.”
MOT:
”Miten se vaikuttaa siihen tulokseen?”
Marita Laukkanen:
”No se ei oo edustava. Me ei voida tehdä yleisiä johtopäätöksiä yhden havaintoyksikön perusteella. Että mekään ei nyt voida päätellä, ett me kaks ollaan keskimääräisiä suomalaisia, jos meitä olis tässä kaksi havaintoyksikköä.”
Aalto-yliopiston professori Peter Lund kertoo seuranneensa metsäteollisuusyritysten tilinpäätöksiä vuosia. Hän tukee VATT:n näkemystä.
Peter Lund, professori, Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos:
”Otetaan vaikka vain kolme suurinta yritystä metsäteollisuudessa. Ja oletetaan he maksaa he maksaisivat ikään kuin tän veronpalautuksen takaisin koko teollisuuden puolesta. Niin se olisi jo vain 5 prosenttia heidän tämän vuoden voitosta. Ja voi sanoa, että 5 prosenttia voitosta niin se ei varmasti kyllä yrityksiä nurin vie eikä se myöskin siirrä yritysten toimintaa muualle.”
Metsäteollisuuden tilaama Pöyryn raportti kuvasi, että teollisuuden saamien veronpalautusten jälkeen markkinahintainen sähkö on Saksassa samoissa hinnoissa tai aavistuksen halvempaa kuin Suomessa.
Peter Lund:
”Tää hinta ei oo oikein, sitä pitää ottaa alaspäin”
Muistatteko vielä nämä yritykset, joiden kautta esimerkiksi UPM tuplasi suorat energiatukensa. UPM on näiden, niin sanottujen Mankala-yhtiöiden kautta Fortumin jälkeen Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja.
Peter Lund, professori, Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos:
”Esimerkiksi metsäteollisuus tuottaa Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kautta omakustannushintaista sähköä, josta ei makseta arvonlisäveroa. Saavat siis sähköä siis selvästi halvemmalla kuin esim. Saksassa tai muualla Keski-Euroopassa. Tätä kautta minusta yritykset on hoidettu tavattoman hyvin, että sillä on halpa energiaraaka-aine.”
Metsäteollisuuden Punnonen sanoo, että niin sanotulla Mankala-periaatteella omistajilleen sähköä tuottavilla energiayhtiöillä ei ole sähkön tehdashinnan kanssa mitään tekemistä.
Jouni Punnonen:
”Nämä sä tehtaat esimerkiks paperitehtaat niin ne ostaa sähköä markkinahintaan, että se sillä, että kuinka paljon jollain yrityksellä on erilaisia hankintalähteitä ei sinänsä kyllä ole merkitystä siihen hintaan mitä nämä tehtaat maksavat, se on aivan puhtaasti markkinahintaperusteista mitä tulee sähköenergiaan, sitten tietysti siirtokustannukset ja verot päälle. ”
MOT:
”Eli tässä on tämmönen Mankala-yhtiö, energiatuotantoyhtiö.”
Jouni Punnonen:
”Kyllä.”
MOT:
”Ja sen tuotto on nolla. Se ei tee voittoa. Ja kun se siirtää sen sähkön tänne, sanotaanko nyt vaikka jonkun Oyj:n energiatoimialalle. Niin se on omakustannushintasta sähköö eiks niin?”
Jouni Punnonen:
”Kyllä.”
MOT:
”Mikä tää hinta on?”
Jouni Punnonen:
”Yritykset tietää nämä hinnat.”
Kerrataan. Paperitehtaan sähkön tekee useiden teollisuusyritysten yhdessä omistama, niin sanotulla Mankala-periaatteella toimiva verosta vapaa energiayhtiö.
Se luovuttaa sähkön omakustannushinnalla omistajalleen, suuren paperikonsernin energialiiketoiminnalle, joka siirtää sähkön saman konsernin Paperiliiketoiminnalle. Välissä sähkö muuttuu markkinahintaiseksi.
Jouni Punnonen:
”Sillä, että mitkä on nämä eri osuusvoimalaitoksia, joita yrityksillä on, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on sen tehtaan maksama sähkön hinnan energiaosuus ja minkä perusteella tehtaat sitte tekevät päätöksensä siitä, että jatketaanko tuotantoa, laajennetaanko tuotantoa.”
MOT:
”Mutta kuitenkin nää on siis saman konsernin sisällä eikö niin?”
Jouni Punnonen:
”Kyllä.”
Punnonen piirtää kuvaan väliin vielä sähköpörssin.
Jouni Punnonen:
”Tässä on sähköpörssi. Niin tämä energialiiketoiminta myy sähköpörssille sähköä. Ja tekee bisnestä tässä. ”
MOT:
"Bisneksen tuotto jää konsernin sisälle?"
Jouni Punnonen:
”Tietysti silloin sille energialiiketoiminnalle jää siitä rahaa. Sehän tän ideana on. ”
Punnonen ei voi puhua yksittäisistä yrityksistä, mutta kuva esittää UPM:n rakennetta.
Kun UPM:n paperiliiketoiminta on ostanut konsernin oman sähkön takaisin markkinahintaiseksi korotettuna, se saa vielä muutaman kymmenen miljoonan veronpalautuksen valtiolta.
Nyt UPM:n viesti poliitikoille on, että ilman tätä tukea sähkön hinta Suomessa ei ole kilpailukykyistä.
Tiina Nakari-Setälä, tutkimusjohtaja, VTT
”Tässä on sitä nanosellumassaa linjastolla kantaja-aineen päällä. Se on hyvin tiivistä, kaasut eivät mene siitä läpi, ja esimerkiksi elintarvikepakkauksissa on etu jos happi ei pääse pakkaukseen pilaamaan tuotetta."
Aalto yliopiston Partanen puolestaan kertoo, että Tekes tukien väheneminen hidastaa teollisuuden huippuammattilaisten koulutustason nostoa Suomessa.
Partasen mukaan Suomelle olisi tärkeää kouluttaa tohtoritason huippuammattilaisia myös teollisuuden palvelukseen, kuten muissa teollisuusmaissa jo tehdään.
Jouni Partanen, professori, Aalto-yliopiston konetekniikan laitos:
”Erityisesti tohtoriopiskelijat kärsivät tästä.”
Peter Lund, professori, Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitos:
”Panokset tuotekehittelyyn, koulutukseen, tutkimukseen ovat OECD:n vertailussa tulleet poikkeuksellisen nopeasti alaspäin. Me ollaan tiputtu sieltä kärjestä selvästi. Ei ole kysymys vain siitä, että muut pysyvät paikallaan ja Suomi laskee. Muut menevät eteenpäin ja nähdään maat kuten Sveitsi, Etelä-Korea, Taiwan, Ruotsi ohittavat Suomen jo kirkkaasti. Ja muutkin maat menossa Suomen ohitse tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä jos tätä kehitystä ei pystytä muuttumaan.”
Pian tämän kokouksen jälkeen Mauri Pekkarinen kertoi, että leikkauslista lykkääntyy yli joulun.
Tukien saajat ovat olleet liikkeellä. Tehottomien tukien leikkaamisen sijasta ryhmä päätti vielä kerran kysyä teollisuudelta, muun muassa UPM:ltä itseltään kannattaako Suomen leikata sen verotukia.
Myös Metsäteollisuuden Punnosella on täällä pysyvä paikka kuiskutella kuiskutella poliitikkojen korviin.
Marita Laukkanen:
"Metsäteollisuushan niin kun järjestönä tietenkin puhuu nykyisten jäsentensä puolesta, että he ei ole huolissaan semmosista yrityksistä, joita ei ole vielä olemassa. Eli se näkökulma on eri.
VATT:n tutkimustulos oli, että veronpalautus yritystä kohden niin pieni, että sen vaikutus katoaa muiden muuttuvien kulujen joukkoon."
Tutkijan mukaan toisin käytettynä 200 miljoonaa veroeuroa voisi olla merkityksellinenkin summa.
Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
”Nyt jos tämä 200 miljoonaa haluttais säilyttää jollakin tavalla yritysten tukemisessa niin ennemmin sitä kannattais ohjata tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan puolelle ja ehkä sitten myös siihen, että ett mietittäis, autettais yrityksiä löytämään uusia vientimarkkinoita. Tässä ehkä on vähän ilmassa semmosta, että halutaan takertua siihen vanhaan."