Verohallinto on löytänyt viimeaikaisissa verotarkastuksissa yrityksiltä ilmoittamatta jääneitä tuloja yhteensä 3 048 miljoonaa euroa. Tarkastukset koskivat siirtohinnoittelua.
Verottaja kokosi muutama vuosi sitten siirtohinnoittelua koskevat verotarkastukset koko maassa konserniverokeskukseen Helsinkiin. Siirtohinnat ovat hintoja, joita yritykset käyttävät siirtäessään itse tuottamiaan tavaroita tai palveluita yrityksen sisällä maasta toiseen.
Siirtohintojen avulla yritykset voivat yrittää minimoida veronsa näyttämällä mahdollisimman vähän tulosta korkean verotuksen maissa.
Konserniverokeskus on tehnyt 2012–2017 yhteensä 63 siirtohinnoitteluun liittyvää tarkastusta. 34 tarkastusta on johtanut verotuksen oikaisupäätökseen eli yrityksille annettuun mätkyyn.
Tarkastettujen yritysten verotettavaan tuloon on lisätty kuudessa vuodessa yhteensä 3 048 miljoonaa euroa. Tätä lukua ei ole aiemmin kerrottu.
Vastaavasti yritysten verot on laskettu uudelleen. Verottaja ei kerro, kuinka paljon se on vaatinut lisää veroa.
Katso tästä, miten siirtohinnoittelu toimii:
Animaation yritykset eivät liity kuvitteelliseen esimerkkiin tuoliyhtiöstä. Tekijät: toimittaja Hannu Sokala ja graafikko Camilla Arjasmaa.
MOT löysi 12 jälkiverotettua yritystä
MOT ryhtyi etsimään veroriitojen kohteeksi joutuneita yrityksiä käymällä läpi yritysten tilinpäätöksiä, markkinaesitteitä ja pörssitiedotteita. Lisäksi MOT tutki tuomioistuinten julkisia päätösselosteita.
MOT löysi kaksitoista yritystä, joilta verottaja halusi jälkiveroja. Suurimmat mätkyt sai muoviyhtiö Borealis, yhteensä 559 miljoonaa euroa.
| Yritys | Miljoonaa euroa |
| Borealis | 559 |
| Fortum | 541 |
| Nokian Renkaat | 178 |
| Carlsberg | n. 42 |
| Paroc | 32 |
| Fiskars | 28 |
| Metso | 21 |
| Valmet | 19 |
| Ovako | 16 |
| Uponor | n. 15 |
| Stockmann | 14 |
| PKC group | 8 |
Lähde: MOT:n selvitys
Kahdessatoista löytyneessä tapauksessa verottaja on määrännyt yrityksille yhteensä puolentoista miljardin euron jälkiverot.
”Lukunahan se on ihan mielipuolisen iso summa kerättäväksi suomalaisilta yhtiöiltä, jotka ovat pyrkineet noudattamaan verolainsäädäntöä, ja Suomessa on ollut kuitenkin konservatiivinen verosuunnittelun kulttuuri”, asianajotoimisto Boreniuksen veroryhmän johtaja Janne Juusela sanoo.
”Paljon tapauksia ja isoja summia. Tällaisia tulkinnanvaraisia kysymyksiä tai tapauksia, joissa yritykset ovat harjoittaneet aggressiivista verosuunnittelua, tai verosuunnittelua, ja joihin verottaja on puuttunut – niitä on paljon”, arvioi puolestaan Finnwatch-järjestön toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.
MOT:n laskelma puolentoista miljardin euron jälkiveroista ei ole lopullisesti tarkka arvio mätkyistä. Yritykset ovat säännönmukaisesti valittaneet veroista, ja useissa tapauksissa mätkyjen loppusumma on pudonnut. Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Forum esimerkiksi voitti verottajan kahdessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti edenneessä kiistassa.
Korkein hallinto-oikeus on antanut 2010-luvulla ratkaisun seitsemässä siirtohinnoittelua koskevassa tapauksessa.
”Näistä kaksi on ollut sellaisia, joissa Verohallinnon päätös on mennyt kokonaan kumoon, mutta muissa Verohallinnon alkuperäinen ratkaisu on pysynyt joko osittain tai kokonaan. Siinä mielessä Verohallinnon toimenpiteet ovat olleet perusteltuja. Yrityksissä on ollut virheellistä siirtohinnoittelua”, johtava veroasiantuntija Sami Laaksonen konserniverokeskuksesta sanoo.
Keskus on siirtänyt painopistettään verotarkastuksista ennakoivaan toimintaan ja yritysten neuvontaan.
”Laajamittaiset tarkastukset ovat sitten viimeisin keino, johon voidaan joutua. Tällaisia tilanteita tietysti pyritään välttämään, koska se on sekä yhtiön että Verohallinnon resurssien kannalta raskas menettely”, Laaksonen sanoo.
Katso ohjelma tästä:
Esitetty TV1:ssä 12.3.2018