Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.
Diskomusiikin kulta-aika synnytti suomalaisen iskelmämusiikin tähtitaivaalle lukuisia uusia tähtiä, jotka ovat jääneet iskelmähistoriaan diskoartisteina. Maailmalta tulleiden vaikutteiden myötä Suomessa omaksuttiin eurodiskon 1/8-poljento, jota oli helppo tanssia myös humpan ja tangon askelin.
Vuosikymmenen puolivälissä diskot ja diskomusiikki alkoivat yleistyä, ja melko nopeasti niitä alettiin myös kritisoida kaupallisuudesta ja keinotekoisuudesta. Diskomusiikin tahtilajin sanottiin olevan jopa vaarallinen sydämelle.
Yksi ensimmäisiä suomalaisia diskobiisejä on Toivo Kärjen säveltämä Liljankukka, joka päivitettiin vuonna 1977 ajalle tyylillisellä diskotaustalla. Päivi Kautto-Niemen esittämä kappale upposi suureen yleisöön ja se olikin 1970-luvun lopun iso hitti.
Koostessa oleva versio esitettiin Jyväskylän Kesäkoivu-karnevaaleilla 1991.
Suomalaiseksi käännösdiskoleidiksi nousi debyyttisinglellään 17-vuotias Eini Orajärvi Baccara-hitillä Yes sir, alkaa polttaa, joka oli käännös espanjalaisen tyttö-duo Baccaran vuoden 1977 hitistä Yes Sir, I Can Boogie.
Ylellä esitetty Iltatähti-ohjelma ansioitui ohjelmillaan tavallistakin kirjavammalla artistikoostumuksellaan ja oli mukana esittelemässä myös tanssittavaa ”kansainvälistä humppaa”, kuten juontaja Mikko Alatalo sanoi Anneli Pasasen diskohtavasta iskelmästä Hääkarnevaalit. Vaikka Iltatähdessä esiteltiin ajan diskoartisteja kiitettävällä laajudella, sai musiikkityyli myös runsaasti kritiikkiä.
Diskon tahdit synnyttivät myös huumorimusiikkia, kun Hepskukkuu-sarjassa nähtiin hilpeä musiikkivideo NMKY-kappaleesta. Biisi on käännös Village People -yhtyeen menestyskappaleesta Y.M.C.A., joka nousi Suomen listaykköseksi tammikuussa 1979. Siitä ovat tehneet tulkintansa myös Tapani Kansa (Laulumme soi) ja Frederik (Miesstrippari).
Joulukuussa 1980 Iltatähti-ohjelmassa nähtiin merkittävä uuden aallon rockin ja diskopopin risteytys, kun iskelmätähtenä tunnettu Taiska tulkitsi Pelle Miljoona & 1980:n Tahdon rakastella sinua -hitin seksikkäissä trikoissaan go-go-tanssijoiden tukemana.
Uutta aaltoa ja diskopoppia kuultiin myös Jimi Suménin futuristisemmalla No More Home Movies -videolla, joka esitettiin Tuubi-ohjelmassa tammikuussa 1981.
Vuonna 1980 ensisinglensä julkaissut Steel City oli ensimmäisiä diskomusiikkia soittaneita suomalaisia rockyhtyeitä. Englanninkielisen debyyttilevyn jälkeen syntynyt esikoisalbumi oli kokonaan suomenkielistä funktyylistä diskomusiikkia.
Vuonna 1982 Steel City vaihtoi jälleen englannin kieleen. Yhtyeestä ei koskaan tullut erityisen tunnettua, mutta soolouralle lähtenyt laulusolisti Kaija Kokkola nousi 1990-luvulla megasuosioon Kaija Koona.
Syyskuussa 1981 Satu Pentikäisen versio Billy Oceanin ja The Nolan'sin Who's Gonna Rock You -kappaleesta esitettiin Iltatähdessä diskohtavin visuaalisin tehokeinoin. Suomeksi kappale kääntyi nimellä Tuus vähäsen lähemmäs.
Finnhitsit saavat elektronisempia sävyjä
Iskelmä sai 1980-luvulla uuden ulottuvuuden maailmalta tulleiden mausteiden kanssa. 1970-luvun iskelmätuotantoa oli vielä tehtailtu hulppein orkesteritaustoin, mutta 1980-luvulla isot yhtyeet korvautuivat rumpukoneilla ja syntetisoijilla.
Rohkein konemusiikin kokeilija oli Jori Sivonen, joka kuitenkin samalla osasi läpikotaisin Suomi-iskelmän perinteen.
Kahdeksankymmentäluvulla myös eteläeurooppalainen disko alkoi vyöryä Suomen maaperälle. Yksi herkullisimpia ajan tuotoksia on Emilian eli Anne Luodon debyyttilevy Emilia, joka sisältää muun muassa alun perin italialaisen La Bellinin vuonna 1978 levyttämän diskokappaleen Satan in Love suomenkielisen cover-version.
Italodiskoon taipuvan, sensuellisen vaarallisen kappaleen seiskatuumainen single lienee yksi kansainvälisesti etsityimpiä suomalaisia diskolevytyksiä. Emilian esitys Satan in Lovesta nähtiin Iltatähdessä lokakuussa vuonna 1981.
Meijussa on annos naapuritytön vilpittömyyttä ja tuoreen tulokkaan laskelmoimatonta viehätystä.
Mikko Alatalo Iltatähdessä 1982.
Meiju Suvaksen raikas ja energinen debyyttilevy Meiju vuodelta 1982 esitteli kuulijoille koneellisempaa iskelmätuotantoa. Elävän arkiston koosteeseen valikoitui Yks kaks kokonaan -kappale, joka on alun perin alankomaalaisen Darlin'-yhtyeen single Chicago.
Uudella riisutulla ja kansainvälisellä soundilla luotiin muun muassa Kake Randelinin Avaa hakas -kappale, joka oli 80-luvun jukeboxien kestosuosikki ja Randelinin ponnahduslauta iskelmätaivaalle. Artikkelin näytteessä kappale kuullaan bändisovituksena vuonna 1983 esitetystä viihdeohjelmasta Laulu keväälle.
Sivosen läheinen yhteistyökumppani oli sanoittaja Raul Reiman, jonka kanssa syntyi myös muun muassa Frederikin Titanic .
Kappaleen alkutahdit, samoin kuin sanojen aihepiiri viittaa vahvasti itään ja tuovat elävästi mieleen nuo Siperian pakkaset täällä Suomessakin joku aika sitten.
Timo T.A. Mikkonen esittelee Natalia-kappaleen Hittimittarissa
Sivosen ja Reimanin tuotantoa oli myös Tarja Jykylän esittämä Natalie, josta muodostui pienimuotoinen tanssihitti vuonna 1985. Kappale kuultiin Hittimittari-ohjelmassa samana vuonna. Hittimittari kunnostautui muutenkin varsin kattavalla edustuksella uudempien varteenotettavien ja vähemmän varteenotettavien esittäjien valikoimalla.
Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi!
Myös Kikka luotti saundissaan konemaiseen ilmaisuun. Uransa alkutaipaleella Kikka pääsi näyttämään kykynsä Hittimittarissa vuonna 1986 kappaleellaan Edes yhden kerran.
Brittiläissyntyinen Caron Barnes ja singaporelainen Nisa Soraya muuttivat Suomeen 1980-luvun alussa ja toivat härmäläiseen tanssimusiikkiin kansainvälisiä sävyjä. Söndagsöppet-ohjelmassa vuonna 1986 Caron Barnes esitti debyyttilevyltään kappaleet Room Service ja Dreamer of the Night.
Lavaperjantai-ohjelmassa vuonna 1984 kuultiin Nisa Sorayan haikea tanssipala Helsingissä sataa.