Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Mä olen arvostanut teidän työtä, kun te hyökkäätte tämmöisiä väärinkäsityksiä vastaan, ja herroja vastaan, niin kui sää nyt oot tämmöisell asiall? Kui sä voit olla, eiks ull oo mitään omaatuntoo? Kui? Eiks sull mittään moraalii oo?
MOT: Kauppaneuvos voittaa aina
Ari Korvola, MOT, 1998: Helmikuun alussa 2 vuotta sitten poliisi toi kauppaneuvoksen
kuulusteltavaksi- Koivurinnan erityisvaatimuksesta takakautta ja vähin
äänin. Häntä epäiltiin lahjuksen antamisesta Turun verojohtaja Erkki
Jääskeläiselle.
MOT kertoi jo 20 vuotta sitten turkulaisen kauppaneuvoksen Matti Koivurinnan kuvioista.
Martti Backman, MOT, 1998: Lahjusjuttu entistä verojohtajaa Erkki Jääskeläistä ja kauppaneuvos Matti Koivurintaa vastaan kaatui. Valtionsyyttäjä Matti Nissinen luopui
syytteistä. Se vaan ajettiin alas.
Valtionsyyttäjä Nissisen päätös luopua syytteistä kesken oikeudenkäynnin oli suuren luokan skandaali.
Tänä vuonna, 20 vuotta myöhemmin, kauppaneuvos Koivurinnan kohdalla on jälleen tehty syyttämättäjättämispäätös. Se koskee kauppaneuvoksen epäiltyjä rikoksia hänen vuonna 1987 perustamansa Matti Koivurinnan säätiön suojissa. MOT kertoi rikosepäilyistä neljä vuotta sitten.
Vuonna 2013 Patentti- ja rekisterihallitus teki ilmoituksen valtakunnansyyttäjänvirastoon Matti Koivurinnan säätiössä tapahtuneista mahdollisista rikoksista. Keskusrikospoliisi sai tehtäväkseen tutkia asiaa, mutta tutkinta lopetettiin jo muutaman kuukauden jälkeen.
Valtakunnansyyttäjä määräsi keskusrikospoliisin uudestaan tutkimaan asiaa (2014), jonka jälkeen säätiön perustajan Matti Koivurinnan toimia tutkittiin kahden vuoden ajan (2016). Puolentoista vuoden jälkeen, tämän vuoden alussa syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Sekä valvova viranomainen että säätiö teki kantelun syyttäjän päätöksestä Valtakunnansyyttäjävirastoon. Tapaus on nyt kolmannen kerran käsiteltävänä virastossa.
Samanaikaisesti Patentti- ja rekisterihallitus on hakenut Matti Koivurinnan erottamista säätiön hallituksesta, siinä onnistumatta. Turun käräjäoikeus päätti vuosi sitten että kauppaneuvos saa jatkaa säätiön hallituksessa.
MOT: Onko tämä säätiö ollut sulle tapa säilyttää sun elintaso. Että tän säätiön kautta olet voinut piilottaa itsellesi rahaa?
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Minne?
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Aura: Mä vastaan tähän sillä tavalla että ei ole mitään että säätiön omaisuus, joka on säätiölle tullut, se on säätiön kirjanpidossa. Mitään simmoista omaisuutta joka on joskus ollut säätiön, ei ole mitään otettu sieltä Matti Koivurinnalle itselle. Sitten on täysin eri asia, jos on Koivurinnalla omaa omaisuutta, joka ei ikinä ole ollut säätiössä. Tämä on tämmöst epäkelpoo vihjailua.
Säätiön tarkoituksena on taiteen tukeminen ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Tarkoitus toteutuu Ars Nova, Aboa Vetus museossa, vanhassa Rettigin palatsissa.
Palatsin puutarhassa on arkeologiset kaivaukset menossa.
Ilari Aalto, arkeologi, Aboa Vetus & Ars Nova: Tää kokonaisuuden paljastuminen oikeastaan ja just se monikerroksisuus. Me ollaan ihan keskellä tätä vanhinta Turkua. Tää on se alue, missä ensimmäisenä tämmöinen kivirakentaminen on Suomessa lähtenyt liikkeelle. Tää nyt näyttäisi olevan yksi näistä vanhimmista kivirakennuksista. Se on jännittävää. Toisaalta jännittävää on myös nää myöhemmät aikakerrokset, mitä tässä on. Sen jälkeen, kun tää rakennus on purettu, palon jälkeen, niin tää on muutettu puutarhaksi.
Arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen on ollut Koivurinnan säätiön hallituksen jäsen jo 22 vuotta.
Jussi-Pekka Taavitsainen, hallituksen varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö: Lain tulkinta ja määräysten tulkinta tuntuu olevan ihan erilaista Turussa kun muualla Suomessa. On mulla oikeusoppineita ystäviä ja kollegoita, joiden kanssa asioista on voinut keskustella niin kyllä heidän mielestään tässä nyt olisi asiat pitänyt selvittää loppuun asti. Asia on heidän mielestään aika klaari.
Yrityksiä valvovat omistajat. Säätiöillä ei ole omistajia. Niitä valvoo Patentti- ja rekisterihallitus, PRH. Kun Koivurintaan kohdistuva rikostutkinta oli jatkunut kolme vuotta PRH näki säätiön tilanteen jo niin vakavana että halusi erottaa kauppaneuvoksen ja hänen veljenpoikansa Juha Koivurinnan säätiön hallituksesta. PRH:n pitää kuitenkin hakea erottamista käräjäoikeudessa. Turun käräjäoikeus päätti erottaa Juhan, mutta Matti Koivurinta sai jäädä. Päätöksestä on valitettu hovioikeuteen.
Terhi Maijala, valvonta- ja lakipäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus: No, ei se asia todellakaan oo edennyt niin kuin, niin kuin olis pitänyt meiän näkökulmasta. Toki se kynnys niinkun lähteä käyttää sitä valvontakeinoa, sitä erottamishakemusta, niin se kynnys on korkea, koska sen ne säätiölain mukaset edellytykset hallituksen jäsenen erottamiseen on tosi tiukat. Ja sit kun se on tuomioistuinprosessi, niin sehän edellyttää, että jokainen väite todistetaan. Ja, ja tuota. Tähän prosessiin sitten lähdettiin siinä vaiheessa, kun katsottiin, että nämä lainmukaiset edellytykset täyttyy. Että kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tällainen kuva syntyi PRH:ssa jo vuonna 2013 säätiön tilaaman erityistarkastuksen perusteella. Säätiön kirjanpito oli sekaisin, ihmeellisiä sijoituksia, menetettyjä miljoonia ja tilejä ympäri maailmaa. Säätiölainvastaista toimintaa. Koivurinnan ja säätiön rahat sekaisin.
Esimerkiksi, tilintarkastuksen jälkeen löytyi Bermudalainen miljoonatili. Koivurinnan asianajaja Arttu Laaksonen on ilmoittanut poliisitutkinnassa että se on kauppaneuvoksen oma tili.
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Aura: Kun mitään ei ole löytynyt.. elikkä! Matti vastasi tähän.. ett mitä omaisuutta..
MOT: Sen takia kun nyt kuitenkin löytyi sun tili, runsas miljoona.
Koivurinta: Mistä löytyi? Sun? Kenen sun?
MOT: Mutta musta on kiinnostavaa, kun sulla oli se sopimus Sypin kanssa vuoteen 2005, niin miten sä onnistuit pitämään esimerkiksi tän miljoonan piilossa pankilta? Miten se onnistui?
Kelataan vähän taaksepäin.
Matti Koivurinnan säätiö perustettiin 1987. Koivurinta lahjoitti yhteensä 70 miljoonaa markkaa omaa ja yhtiöidensä rahaa, ennen kuin myi kohta konkurssiin ajautuneet yhtiönsä.
Konkurssissa kauppaneuvos teki sopimuksen pankin, SYP:in kanssa. Koivurinnan henkilökohtainen omaisuus meni pankeille. Kaikki paitsi henkilöauto ja vene realisoitiin.
Sopimus solmittiin kymmeneksi vuodeksi, vuoteen 2005 asti. Sopimuksen mukaan, Koivurinnan tulot saivat olla korkeintaan 50.000 markkaa vuodessa. Kauppaneuvos oli entinen miljonääri.
Mutta. Säätiöön siirrettyihin rahoihin pankki ei koskenut. SYP, nykyinen Nordea teki megaluokan luottotappion.
MOT: Sen sopimuksen mukaan niin sä sait tienata 50 000 ja sulta vietiin kaikki paitsi vene ja auto.
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Mikä sopimus?
MOT: Se sopimus jonka teit velkojien kanssa.
Koivurinta. Missä sellainen sopimus on?
MOT: Se pankin ja sun velkojien tekemä sopimus.
Koivurinta: Aivan oikein, luottamuksellinen sopimus
MOT: Sen takia herää se kysymys, että onko tämä säätiö perustettu siihen tarkoitukseen, että pystyit piilottamaan velkojilta rahaa?
Koivurinta: Eli kun mä annoin 16 miljoonaa euroa annan säätiölle ja sit mä rupesin kätkemään jotain 50 000 tiliä ja jotain.. eläkevakuutuksia..
MOT: Mutta jos et olisi pistänyt ne rahat säätiöön, niin silloinhan olisit menettänyt ne kaikki 90-luvun puolivälissä, eikö niin?
Koivurinta: En.
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Aura: Ei..
Koivurinta: En.
MOT: Menetit kaiken sen sopimuksen mukaan, pankin niin..
Koivurinta: En
MOT: .. pankki vei sulta..
Koivurinta: Ei.
MOT: Eikö?
Koivurinta: Ei. Me sovittiin mikä summa summa ja se oli oli mun antama takaus, ja sovittiin mikä mitä mitä se takaus käsittää. Ei ne vienyt vienyt ei esim. koti-irtaimistoa eikä ne eikä tauluja seinältä eikä mittään.
Yhdessä lahjakirjassa säätiölle, Koivurinta kirjoittaa: ”...lahjoitan kaikki omistamani nyt Wastmäen kartanossa ja Pitkämäenkadulla yhtiöittemme pääkonttorissa, omassa huoneessani käytössäni olevat huonekalut, taideteokset, matot, valaisimet, kirjat ja muun irtaimiston, joiden yhteenlaskettu arvo on laskelmieni mukaan noin 1.400.000 markkaa.
Ilman tätä lahjoitusta pankki olisi voinut viedä tuolit ja taulut huutokaupattavaksi.
MOT: Se kysymysmerkki on herännyt mulla onks tää säätiön.. se idea..
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Mikä?
MOT: .. ollut että..
Koivurinta: Mä annan rahaa säätiöön..
MOT: että sillä tavalla pystyt piilottamaan rahaa?
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Aura: Tämä on niin irti kaikesta tämä idea: Seuraavat asiat. Minä vuonna säätiö on perustettu? Sen sä pystyisit selvittämään.
MOT: -87. Kyllä.
Laaksonen: Se raha. Onks siihen liittynyt jotain epäilyksiä moitittavasti? Kukaan ei tiennyt tätä tilannetta silloin, eks niin?
MOT: Matti Koivurinta Oy osti tän palatsin vuonna -91.
Laaksonen. Joo.
MOT: Ja lahjotti sen säätiölle.
Koivurinta: Tavoite-rakentajat osti tämän.
MOT: Okei.
Koivurinta. Koska säätiöllä ei ollut silloin rahaa.
Laaksonen: Ja jos viittii lukee sen..
Koivurinta. Ja sen jälkeen mä ostin sen tän säätiön ja lahjoitin sille rahaa mikä mä olin antanut säätiölle niin ostin sen säätiön..
MOT: Onko se väärä johtopäätös, että jos et olisi laittanut ne rahat tähän säätiöön, niin olisit menettänyt ne rahat?
Koivurinta. Mitkä rahat?
Laaksonen: Nyt hän on menettänyt ne rahat.
MOT: Miten niin?
Laaksonen: Ei ne oo hänen, ne on säätiön rahoja!
Koivurinta. Ni.
Laaksonen: Ei hän oo käyttänyt mitenkään sopimattomasti niit säätiön varoja. Ei ne oo mikään.. ei tää oo mikään kulissi. Täs on ihan oikee museo, täällä on ihan oikeita työntekijöitä, kenen palkkoja maksetaan, täällä tehdään ihan oikeita rakennustöitä ja kyl se Koivurinnan mieltä tyydyttää, että tämmöistä säätiön toiminnan mukaista ajatuksen mukaista toimintaa, että sitä voidaan harjoittaa, mutta – ei se ole mitään Koivurinnan rahaa piilossa jossakin.
Rettigin palatsi valmistui 90 vuotta sitten Turun keskustaan, Aurajoen rantaan yksityiskodiksi.
Kun Koivurinta lahjoittaa mattonsa ja tuolinsa säätiölle 1992 hän asettaa ehdoksi elinikäisen täysin ilmaisen asumisoikeuden palatsin 600 neliön juhlakerroksessa. MOT kertoi tästä jo neljä vuotta sitten. Kuitenkin kauppaneuvos ilmoittaa osoitteekseen kadun vastakkaisella puolella olevan talon.
MOT: Kun sulla on tämä asumisoikeus, elinikäinen tässä, niin miksi pidät sen piilossa ja virallinen osoite on kadun toisella puolella, mikset ylpeänä esitä asuntoasi?
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Olenko mä eläessäni halunnut jostain leuhkia? Kerro ykskin kerta.
MOT: En minä tiedä.
Koivurinta: No ni.
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajotoimisto Aura: Ja sen mä nyt sanon, että jos tää halutaan pahansuovasti esittää, että säätiö on saanut tämän rakennuksen lahjoituksena, niin että Matti Koivurinta on pidättänyt siihen itselleen ja vaimolleen osaan elinikäisen käyttöoikeuden. Ja siinä ei ole mittään mitään sopimatonta, jos sanotaan näin sanotaan näin, että aika harva meistä on niin paljon lahjoittanut yleishyödylliseen säätiöön, vaikka olis itselleen pidättänyt elinikäisen käyttöoikeuden.
Koivurinta: Silloin todettiin, että tonne ensimmäiseen kerrokseen ei voi museota tehdä. Se on suojeltu antikvaaria ….istisesti.. antikvaarisesti..
Laaksonen: Historiallisesti?
Koivurinta. Ei kun antikvaarisesti. Eli sinne ei saanut koskee mihinkään paikkaan ja sinne ei saatu myöskään kiertoa mikä museoon tarvitaan.
MOT: Aijaa.
Koivurinta: .. ja sinne ei saanut ilmastointia ja sinne ei saatu mittään.
Tietoa tällaisesta kiellosta ei ole. Koko Rettigin palatsin museotoimintaa säätelee erilaiset reunaehdot. MOT:n tietojen mukaan juhlakerrosta voisi käyttää museotilana.
Koivurinta: Ja kaiken lisäks meillä oli koira ja se vartioi mun mielestä ne helkkarin hyvin tätä kokonaisuutta..eikä siihenkää mä ole koskaan saanut penniikään avustuksia.. Koiran pitäminenkin maksaa aika paljon ja se on hyvä tossa ensimmäisessä kerroksessa... monta kertaa ihmiset hulinoi aidan ylitse..
Koivurinta on itse päättänyt elinikäisestä asumisoikeudestaan 26 vuotta sitten.
MOT: Onko verottaja kiusannut sinua siitä?
Koivurinta: Ei, miksi?
MOT: No ajattelin vaan jos mahdollisesti verottaja haluaisi verottaa tuollaista asumisoikeutta.
Koivurinta: Ei syytinki ole tähänkään asti ollut verotuksessa. Ne on katsonut syytingin luontaiseksi asumisoikeudeksi. Säätiön se on säätiön säätiön kirjanpidossa, se on käsitelty velvoitteina. Eli otettu niin kuin… Syytinki otetaan sinne rasitteeksi ja sen arvo lasketaan siinä sen säätiön kirjanpidossa. Sielt sen näkee.
Syytinki on yleensä maatilan sukupolvenvaihdossa käytetty termi, kun omistaja pidättää elinikäisen oikeuden jäädä tilalle asumaan. Verottaja ei ole ollut yhteydessä säätiöön asumisoikeudesta.
Jussi-Pekka Taavitsainen, arkeologian professori: Niin en mää ymmärrä nyt sitte tätä pitäs kysyy Turun verojohtajalta, ett minkä takia Koivurinnalta ei Koivurinta ei maksa veroa täst asumisestaan useista sadoista neliöistä ja ja sitten säätiö maksaa ison yksityisen puiston, jossa on kai koira lähinnä ulkoilee ja kaikki kiinteistön kulut, kaikki mahdollinen. Niin kyllä se nyt mun mielestä enemmän niin kun viranomaisten ongelma taas yks lisäselvitettävä ja yks mun mielest kummallinen, eihän se voi olla semmonen asia, jota viranomaiset ei tietäis niin tuntuu ihmeelliseltä. Nimittäin sille tilalle olis kyllä tietysti erinomaista käyttöö itse museolle. Ja museotoiminnan laajentamiselle. Sitten jos jos tota joskus tämä Jumalan mieliharmi niin jättää säätiön niin pääsis sitäkin puolta kehittämään.
Ari Valkki tuli säätiön asiamieheksi vuonna 2012.
Rettigin palatsin piharakennuksen työhuoneessa on siitä lähtien selvitetty entisen asiamiehen, kauppaneuvos Koivurinnan rahankäyttöä ja kirjanpito-sotkuja.
Ari Valkki, asiamies, Matti Koivurinnan säätiö: No onhan se niin kuin täysin kohtuutonta, että homma kestää näin kauan niin säätiön kuin myös Koivurintojen osalta. Ei tällainen prosessi voi millään kestää näin kauaa.
Terhi Maijala, valvonta- ja lakipäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus:Mun mielestä se tilanne on tosi valitettava. Et sekä säätiön kannalta et yleisestävyyden kannalta, mitä täl säätiövalvonnal haetaan. Et säätiössähän, niin, sitä hallintoa ei oo saatu korjattua kaikilta, kaikilta osin, ja, ja asia on selvittämättä, ja sitten maholliset vahingonkorvaukset saamatta. Et säätiön kannalta tilanne on tosi, tosi huono.
Ari Valkki, asiamies, Matti Koivurinnan säätiö: No kyllä tässä vakava harkinnan paikka varmaan on siihen, että pitäisikö valvovalla viranomaisella olla suoraan oikeus puuttua hallitusten kokoonpanoon. Heillä on kuitenkin sit se paras näkemys ja tietämys säätiön tilanteesta, samoin kuin säätiölaista.
Ennen tunnin haastattelua palatsin pihalla, kuuntelen Koivurinnan asianajajaa Arttu Laaksosta tunnin verran, kameran edessä.
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajatoimisto Aura: Tost kun luet, tästä tähän, niin sen näkee peräaukollakin, et täss ei oo mittään.
PRH, ne on täys idiootteja, eivät tajua rahasta mitään, ei yritystoiminnasta mitään, ei mistään mitään.
Mitä juristei on PRH:ssa. Ei siell ole tuomioistuinjuristia. Tämä on tämmöinen joku säätiökontrolli. Tämä on ihan tällainen PRH:ssa niin kuin syylä kamelin perseessä.
PRH:n säätiövalvonnan johtaja Terhi Maijala ei kommentoi asianajajan näkemystä.
MOT: Pitäiskö PRH:lla olla valta erottaa hallitus tai sen jäsen?
Terhi Maijala, valvonta- ja lakipäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus: Hyvä kysymys. Ja siitä juurikin tällä hetkellä aktiivisesti mietitään, kun oikeusministeriössä on käynnissä selvitys ton säätiölain toimivuudesta. Ja siinä kohtaa, niin PRH kyl, kun, kun me, sitten, kun meillä on tilaisuus lausua, niin otetaan tää erottamiskysymys esille. Et esimerkkinä mainitsen, että Tanskassa ja Norjassa, niin säätiövalvojalla on itse oikeus hallituksen vaihtamiseen säätiölle. Itse niinkun kysyn, että miksi sitä säätiön hallituksen jäsenen oikeutta pysyä siinä pestissä, niin miks sitä pitää niinkun lailla suojata niin voimakkaasti. Et ite näkisin, et tärkeempi intressi on sen säätiön toimintaedellytyksien ja, ja, ja säätiön edun suojaaminen.
Jussi-Pekka Taavitsainen, hallituksen varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö: Miksei tällä viranomaisella, jolla on tehtävänä valvoa säätiöitä niin miks heidän pitää kierrättää se sitte oikeuden kautta joku tämmönen erottamispäätös, jollon se menee sitten vaikeista taloudellisista erilaisista kiemuroista kyse niin tuntuu siltä, että nää tuomarit, jotka näitä käsittelee on sitt täysiä amatöörejä eivätkä edes ymmärrä mist on kyse.
Neljä vuotta sitten MOT kertoi kuviosta, jossa Koivurinta oli asiamiehenä myynyt säätiön omistaman osuuden turkulaisesta yhtiöstä. Säätiö sai kolme miljoonaa euroa.
Zurichiin jäi kaupan jälkeen tili, josta Koivurinnan avustaja, ja pari vuotta säätiön asiamiehenä toiminut henkilö on käynyt neljä kertaa vuodessa nostamassa käteistä. Poliisikuulusteluissa kukaan ei tunnusta tietävänsä kenelle rahat on nostettu. Kuuluiko osa rahoista säätiölle?
MOT: Mihin ne on kannettu ne rahat?
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: En minä tiedä.
MOT: Siis siinähän on 800.000 euroa? Kannettu käteisenä.
Koivurinta. En minä tiedä. En minä tiedä.
MOT: Sä et tiedä?
Koivurinta: En.
Koivurinta: Ja sit siihen laitetaan että mä..
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajatoimisto Aura: Mä kysyn näin päin, että miksi se on kummallista että Koivurinta ei tiedä? Miks Koivurinnan pitäis tietää?
Vuonna 2012 Koivurinta on ollut asianajansa Laaksosen toimistossa sopimassa riitaa, joka on syntynyt juuri näistä rahoista. Arttu Laaksosen isä, nyt eläkkeellä oleva laamanni Leo Laaksonen on laatinut sopimuksen, jossa sovitaan toimiston tiloihin talletetut varoista.
Leo Laaksonen, laamanni, puhelimessa:
MOT: Olisiko teidän pitänyt, vai oletteko tehneet rahanpesuilmoituksen näistä rahoista KRP:lle?
Leo Laaksonen, laamanni: En ole tehnyt
MOT: Olisiko pitänyt tehdä?
Laaksonen: En tiedä
MOT: Olisiko pitänyt selvittää?
Laaksonen: Ei tullut mieleenkään
MOT: Tiesitkö rahojen alkuperän ja kenelle rahat kuuluivat?
Laaksonen: En tiennyt.
Asianajajat ovat velvollisia ilmoittamaan KRP:n rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävistä liiketoimista.
Tämän törkeä kavallus Zurichissä-nimikkeenkin kohdalla, syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajatoimisto Aura: Matti Koivurinnan älykkyyttä ei saa niin paljon halventaa, että jos hän haluais ottaa ittelleen sopimattomasti rahaa, niin ei hän sitä minnekään säätiön kirjanpitoon veisi. Tää on simmoinen... tää on sitä samaa asiaa kun halutaan rakentaa…
MOT: Miten hän sen tekisi?
Laaksonen: Mitä?
MOT: Että miten hän sen sitten tekisi?
Koivurinta: Mä..
Laaksonen: Jos mä.. sanoisin näin että mitään omaisuutta.. kukkaan ei voi olla niin tyhmä, että laittaa säätiölle. Siis.. Ei säätiö, tämmöinen todellinen säätiö, jolla on todellinen toiminta.. niin ei kukaan.
Jussi-Pekka Taavitsainen, hallituksen varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö: Matti Koivurinta niin ku velkajärjestelyy, saneerauksii tehtiin, hänethän todettiin varattomaksi. Ja hän on sen käsittääkseni valaehtosesti niin todennut. Ja lisäksi niin tässä tilintarkastuksen yhteydessä sitten kuitenkin löytyy esimerkiks yksi sveitsiläisen pankin Bermudan tili, jossa on yli miljoona euroa. Niin kyllä tietysti tämmöisiä ihmettelyn aiheita mielessä käy. Olisi ihan kiva jos siihen on luonnollinen hyvä selitys niin hyvähän se olisi kertoa niin ei tarvitsisi ajatella joutavia, mutta ei ei niihin leo toistaseksi mitään vahvistusta tullut. On tässä ihan riittävästi kiinnostavia piirteitä. Kyllä täytyy sanoa, ett jos ajattelee tätä arvonimeä niin kyllähän tämä titteli kauppaneuvos on kovin epäkurantti, kun ajattelee näitä tapahtumia ja ajattelee tätä säätiön hallituksen tietämättä tehtyjä bisneksiä.
MOT: Näissä tarkastuksissa onko kaikki tilit maailmalla nyt löydetty vai..
Matti Koivurinta, kauppaneuvos: Saanks mä kertoo..
Arttu Laaksonen, asianajaja, Asianajatoimisto Aura: Ei mikään oo hukassa ollut.
Koivurinta: .. mikkään ei hukassa, yks joku jäännöstili oli jossain New Yorkissa joku tuhannen markkaa..
LOPPU
Lisäys 28.1.2019: Kauppaneuvos Matti Koivurintaan kohdistuneet rikosepäilyt on nyt lopullisesti haudattu. Valtakunnansyyttäjävirasto on 15.1.2019 päätynyt siihen, että rikoksista ei ollut näyttöä, tai että syyteoikeus on vanhentunut.