Mikä lintu tömähti mökillä ikkunaan? Entä mitä mieltä asiantuntijat ovat kummallisesta vedenalaisesta kasvustosta? Ja perhonenkin pulassa! Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin jälleen kuulijoiden mielenkiintoisia kysymyksiä. Näin asiantuntijat vastasivat.
Mikä lintu tömähti mökillä ikkunaan?
"Tämä lintu on lentänyt mökillä ikkunaan 1.10 ja huonosti siinä oli käynyt. Mutta emme sitä vaimon kanssa tunnistaneet, mikähän mahtaa olla nimi? Vai onko karannut jonkun häkistä? Tapaus sattui Pirkanmaalla Vesilahdessa."
Kysymyksen lähettivät Mary ja Eetu.
Pikkulintujen ikkunoihin törmäämiset ovat surullinen syksyinen ilmiö. Suomen ja koko Euroopan pienikokoisimmasta lintulajin, hippiäisen, ikkunatörmäilyistä tuli studioon muitakin havaintoja, mutta asia koskee kaikkia muutolla olevia lintuja.
Mitä olisi tehtävissä, että vältyttäisiin tällaisilta lintujen muuttoaikaan liittyviltä tapaturmilta?
– Kokonaan tämä ilmiö ei ole vältettävissä, vaikka esimerkiksi haukan profiilit ikkunassa ovatkin aika suosittuja, studiossa todetaan.
– Se, mitä voisi tehdä on, että arkkitehdit miettisivät kuinka tärkeää on rakentaa lasitorneja keskelle kaupunkia, toteaa Ari Saura. Lasit heijastavat pimeällä valoa ja tämä hämää muuttolintuja.
– Esimerkiksi Helsingissä on sellaisia rakennuksia, joiden juurelta voi muuttoaikaan poimia jätesäkillisen kuolleita lintuja.
– Ennen kaikkea pitäisi välttää rakentamasta sellaisia rakennuksia, joissa luodaan illuusio, että tästä voi lentää läpi tai, että luodaan sellainen mielikuva esimerkiksi viherkasveilla, että siellä on paikka jonne voi lentää.
Kummallista kasvustoa laiturissa
"Olin viikonloppuna käymässä Savitaipaleella ja kuva on otettu Lavikanlahdelta, Pien-Saimaalta. Mikä on tuo kasvusto, joka on kiinnittynyt laiturin pilariin?"
Kysymyksen lähetti Tuomas Hujala.
– Kyseessä on hyytelösammaleläin, toteaa Henry Väre.
– Suomessa taitaa olla vain kaksi muuta sammaleläinlajia tällä hetkellä, Ari Saura toteaa. Meillä on alkuperäisenä kulkusammaleläin, mutta tämä on tuontilaji.
– Kyseessä on noin nyrkin kokoinen pallo, joka koostuu solukolonioista. Näitä on sekä sisä- että murtovesissä, Henry jatkaa.
Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sisävesilaji. Se on kotoisin Pohjois-Amerikan itärannikolta, Mississipin vesistöistä. Laji on kulkeutunut Eurooppaan todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana.
Kun vesi syksyllä jäähtyy alle 16 asteen, se muodostaa lisääntymissoluja, statoplasteja.
– Statoplastit lisääntyvät pääasiassa vesilintujen höyheniin tarttuneena.
– Ensimmäiset havainnot tehtiin Saimaan vesistöissä vuonna 2006 ja sen jälkeen siellä on tehty useita havaintoja vuosittain.
Useampi liikkeelle lähtenyt statoplasti muodostaa runkokunnan eli kolonian. Siinä vaiheessa, kun veden lämpötila on yli 20 astetta, ne alkavat lisääntyä silmikoimalla. Mitä lämpimämpi ja pidempi kesä, niin sitä suuremmaksi ne kasvavat.
– Suomessa taitaa olla 40 cm suurimmat koloniat, mitä on löydetty, Ari Saura toteaa.
– Sammaleläimet suodattavat vettä ja samalla ne kirkastavat sitä, koska ne käyttävät ravinnokseen kaikkea orgaanista ”mössöä” mitä vedessä on.
Perhonen pulassa
"Tämä kuva on otettu mökillä 18.7.2018 klo.23.00. Ilma oli 23 astetta ja heikko itätuuli. Hämähäkki kyttäsi verannan ikkunalistassa, kun perhonen räpiköi listaa pitkin ylöspäin. Sitten se nappasi perhosen kiinni ja piti sitä tiukasti pihdeissä. Seuraavana päivänä perhonen löytyi kuolleena verannan pöydältä. Seurattiin tapahtumaa vierestä."
Tapahtumallisen kysymyksen lähetti Veikko Laaksonen.
– Laji on juuriperhosiin kuuluva saniaisperhonen, joka on meidän alkeellisimpiin tai vanhimpiin perhosryhmiin kuuluvia lajeja ja aika yleinen ihan Lappiin saakka. Juuriperhoset ovat ajalta ennen lepakoita ja niiltä puuttuvat poikkeuksellisesti kuuloelimet.
Koiraiden saattaa nähdä lentelevän iltahämärässä paikoissa, jossa kasvaa vaikkapa sananjalkaa.
– Meillä on Suomessa seitsemän lajia juuriperhosia. Maailmalta niitä löytyy muun muassa Uudesta-Seelannista ja Patagoniasta.
– Meikäläiset lajit elävät kaikki maan alla kasvien juurissa.
Studiossa ollaan yhtä mieltä siitä, että kuvan hämähäkki on jokin juoksuhämähäkin laji, joista tunnetuimpia ovat suurikokoiset susihämähäkit.
– Juoksuhämähäkit saalistavat nimenomaan jahtaamalla näkönsä perusteella.
Hämähäkillä on purevat ja pistävät suuosat. Lisäksi ne sylkevät myrkkyä.
– Yleensä, kun hämähäkki nappaa perhosen, niin perhonen on nopeasti aika korppuna. Hämähäkki sulattaa perhosen kudokset ja imee ne itseensä. Sen jälkeen ei perhosen sisällä juuri ole purtavaa eikä juotavaa.
Studiossa kysymyksiin olivat vastaamassa Luontoillan asiantuntijat:
Heidi Kinnunen – nisäkkäät
Jaakko Kullberg – hyönteiset
Ari Saura – kalat ja matelijat
Henry Väre – kasvit
Illan isäntänä oli Pirkka-Pekka Petelius.
Luontoillan sivut löytyvät osoitteesta: yle.fi/luontoilta
Kuvalliset kysymykset: Radio Suomen etusivu
Kuuntele ohjelma Yle Areenasta:
