Mitä me mittaamme, kun mittaamme unta? Toimittaja Risto Kuusisto huolestui univaikeuksistaan ja hankki unta mittaavan älysormuksen sekä -kellon. Niiltä jäi kuitenkin piiloon hengenvaarallinen uniongelma.
Ihmiset nukkuvat vähemmän kuin ennen. Vuorokausirytmin ylläpitämisen vaikeudetkin ovat lisääntyneet: nukkumaan mennään liian myöhään, aamulla herätään liian aikaisin.
Uniongelmien yleistyminen on kansainvälinen ilmiö, joka ulottuu minunkin makuuhuoneeseeni: illalla uni ei tule, yöllä heräilen ja aamulla olo on kuin jyrän alle jäänyt.
Yhä useampi myös mittaa untaan siinä missä aktiivisuuttaan. Minäkin päätin hankkia joulukuussa 2018 uneni seurantaan älykellon ja -sormuksen.
Luulin jo tietäväni unestani paljon.
Tehdessäni nyt keväällä Akuutti-dokumenttia univaikeuksista, sukelsin vielä syvemmälle nukkumisen maailmaan. Minulle tehtiin laaja unitutkimus, jossa mitattiin kaikki mahdollinen päästä varpaisiin.
Tutkimukseen mennessäni luulin jo tietäväni unestani paljon. Siksi herätys klinikalla nukutun yön jälkeen oli karu: Käyrästölle piirtyi hengenvaarallinen uniongelma, jota kuluttajille myytävät laitteet eivät olleet paljastaneet.
Mitä härpäkkeeni kertovat unesta?
Omatoiminen unen mittaaminen alkoi viime vuonna joulukuussa 2018 lupaavasti: Sekä kellon että sormuksen mukaan uneni oli kohtalaisen hyvää, vaikka en nukahtanut milloinkaan ennen puoltayötä. Syvää unta näkyi kertyvän riittävästi.
Kello ranteessa mittasi öisiä liikkeitäni ja sykettäni sekä aisti ympäristön valaistusta. Sormus ei jäänyt paljoa jälkeen älykellosta, vaikka onkin kooltaan paljon pienempi. Sykettäni sormus tarkkaili infrapuna-sykemittauksella.
Tunsin nyt uneni eri vaiheet, valmiustilani ja kehoni lämpötilan vaihtelut. Seurasin laitteista aktiivisuuttani ja harrastamani liikunnan intensiteettiä, pystyin myös näkemään, miten raskas liikunta tai huonosti nukuttu yö vaikutti palautumiseeni.
Jos mittauksissani näkyi poikkeamia, sain suosituksia tilanteen korjaamiseksi: koneella istutun päivän päätteeksi sovellus patisti lenkille.
Mittaamiseen oli helppo jäädä koukkuun.
Petikumppanina aktiivisuutta mittaava sormus oli lähes huomaamaton, kellon kanssa nukkuminen oli minulle vähän vaikeampaa. Urheilussa kellosta taas oli enemmän iloa, vaikka sormuskin keräsi tietoa ympäri vuorokauden.
Kiinnostukseni unta kohtaan kasvoi päivä päivältä ‒ tai yö yöltä. Mittaamiseen oli helppo jäädä koukkuun.
Kello ja sormus pärjäsivät ammattilaislaitteille
Helsingin Uniklinikan laboratoriossa minut piuhoitettiin päästä varpaisiin. Omat härpäkkeeni alkoivat vaikuttaa kovin vaatimattomilta, mutta huoli niiden tarkkuudesta osoittautui turhaksi.
Pieni testini professori Markku Partisen tekemää laajaa unitutkimusta vasten osoitti, että kellon ja sormuksen arvot poikkesivat vain vähän todellisista arvoista.
Uneni määrän kello mittasi sormusta tarkemmin. Kun todellinen uniaikani oli 6 tuntia ja 23 minuuttia, älykello antoi tulokseksi 6 tuntia 51 minuuttia ja sormus 5 tuntia 26 minuuttia. Partisen mukaan tarkkuus vaikutti riittävältä.
Pulssin sormus mittasi alakanttiin. Sormuksen kertoma keskipulssini oli 48, laboratoriomittareiden mukaan 55. Riittävä tulos tämäkin.
– Se on suhteellisen oikein. Ei kannata ahdistua siitä, Partinen toteaa.
Partinen ei yllättynyt härpäkkeideni tarkkuudesta.
– Sormus on erinomaisen hyvä. Mutta voin sanoa heti, että se vaatii erittäin paljon vielä kehittämistyötä. Algoritmeja ja matemaattisia kaavoja pitää kehittää eteenpäin.
Yleisesti voi siis sanoa, että kello ja sormus pärjäsivät hyvin verrattuna laajan unitutkimuksen antamiin tietoihin.
Lukujen seuraamista tärkeämpää on oppia tuntemaan omaa untaan.
Partinen kehottaakin käyttämään laitteita oman unen seurantaan pitkällä aikavälillä.
Lukujen seuraamista tärkeämpää on oppia tuntemaan omaa untaan ja sen vaihteluja. Nukuinko tänään paremmin vai huonommin kuin eilen? Esimerkiksi alkoholin vaikutus uneen näkyi omissa mittauksissakin hyvin nopeasti.
Pitkällä aikavälillä härpäkkeeni kertoivat myös asian, joka selvisi unitutkimuksessakin: Olen iltavirkku! Ne osaavat myös suositella minulle sopivaa nukkumaanmenoaikaa.
Aamu uniklinikalla paljasti totuuden unestani
Laajaan unitutkimukseen mennessäni epäilin, saisinko lainkaan nukuttua kaikkien minuun kiinnitettyjen laitteiden kanssa. Onneksi kuitenkin sain unta yli 6 tuntia, koska siinä ajassa saatiin riittävästi tietoa. Myös se ikävin tieto: Minulla on uniapnea.
Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Nukkuessani happisaturaationi laski ajoittain, vaikka yritin hengittää. Aamulla Markku Partinen konkretisoi asian minulle näyttöpäätteelle piirtyvästä käyrästä. Omilla mittareillani en tätä tietoa olisi saanut.
Nukkuessani happisaturaationi laski, vaikka yritin hengittää.
Uniapneatutkimukseen kuuluu iso joukko mittauksia. Siinä tutkitaan ilmanvirtausta keuhkoihin, hengitysliikkeitä ja veren happikylläisyyttä. Myös sydämen syke, kuorsausäänet ja kehon asennot rekisteröidään. Tarvittaessa voidaan myös rekisteröidä silmien ja raajojen liikkeet, leuanaluslihasten lihasjännitys sekä aivosähkökäyrä.
Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Unenaikaisia hengityskatkoksia esiintyy n. 10 prosentilla henkilöistä, jotka kuorsaavat. Miehillä ongelma on yleisempi, mutta naisetkin joutuvat riskiryhmään menopaussin jälkeen.
Hoitamaton uniapnea lisää monien pitkäaikaissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Olen tietämättäni kantanut riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi uniapneaan liittyvä päiväväsymys on merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.
Yksi uusi härpäke minulle, toinen puolisolle
Diagnoosini osui ajankohtaan, jolloin Yö-solisti Olli Lindholmin kuolema kosketti suomalaisia. Syy Lindholmin äkilliseen kuolemaan ei ole julkista tietoa, mutta hänen oma kertomuksensa aikuisiän uniongelmista ja uniapneasta toi uuden sävyn aiheesta käytyyn keskusteluun.
Miehiseen tyyliin olisin itsekin saattanut vähätellä ongelmaani, mutta nyt en aio niin tehdä. Siksi odotankin jo innolla vielä yhtä uutta härpäkettä: CPAP-ylipainemaskista tulee minulle vakituinen petikumppani, ehkä jopa hengenpelastaja.
Ylipainemaskista tulee minulle vakituinen petikumppani, ehkä hengenpelastaja.
Myös puolisoni toivon pysyvän kanssani samassa sängyssä vasta markkinoille tulevien kuorsausääniä vaimentavien vastamelu-nappikuulokkeiden avulla. Omaan uneeni kun vaikuttaa positiivisesti se, etten joudu nukkumaan yksin.
Akuutti: Kadonneen unen metsästäjät
Suomi on aamuvirkkujen maa, jossa iltavirkut joutuvat taistelemaan laiskuusleiman ja varhaisten aamuherätysten kanssa. Miten väärässä unirytmissä eläminen onnistuu? Katso jakso Yle Areenassa.
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!