Merien saastuminen tuo usein ensimmäisenä mieleen vedessä lilluvat muovipussit ja pilleihin tukehtuvat kilpikonnat. Merten ja rantojen yleisin jäte on kuitenkin tupakantumppi eli filtteri.
Suomessa kaupunkien rannoilla lähes 70 prosenttia roskista on tupakantumppeja, ja moni tumppaa rantaan sen kummempia miettimättä.
Pahvimaisesta ulkonäöstään huolimatta tupakan filtteri valmistetaan selluloosa-asetaattista, ja sen hajoaminen voi viedä jopa 10 vuotta.
Kun tumppi vihdoin hajoaa, muuttuu se mikromuoviksi, joka jatkaa matkaansa maailman vesistöissä. Mikromuovi ei häviä ympäristöstään koskaan, ja nykyään sitä löytyy jopa Mariaanien haudasta.
Ajan kuluessa mikromuovia kerääntyy merieläinten elimistöön, missä se tukkii ja hiertää niiden ruoansulatuskanavia. Jopa merien syvimmissä kolkissa asuvien eliöiden on raportoitu syövän muovia.
– Pimeässä ja kylmässä hajoaminen on kaikkein hitainta. Suurin osa tilastoihin lasketuista tumpeista on kerätty rannoilta. Emme voi tietää, kuinka paljon tumppeja makaa merenpohjassa, toteaa SYKE:n Merikeskuksen vanhempi tutkija Sanna Suikkanen.
Tumppi tappaa eläimiä ja voi päätyä ihmisen ruokavalioon
Tupakka sisältää monia ihmiselle ja ympäristölle vaarallisia myrkkyjä kuten kadmiumia ja arseenia. Veteen joutuessaan tumpit levittävät näitä myrkkyjä vesistöön ja sitä kautta niiden eliöihin.
San Diegon yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkijat esittävät, että jo yksi tupakantumppi litrassa vettä on myrkyllinen sekä järvi- että merikaloille. Samoja myrkkyjä kulkeutuu merissä myös mikromuoviin imeytyneenä. Myrkyt kerääntyvät mikromuovia syöviin eliöihin, ja voivat päätyä lopulta myös omille lautasillemme.
Eläimet voivat myös erehtyä syömään kokonaisia tumppeja. Tällöin vaarana on tumppiin tukehtuminen tai myrkytys. Eniten vaarassa ovat eläinten poikaset.
– Poikasethan opettelevat vielä oman ruokansa hankintaa. Ne ovat myös paljon pienempiä ja siten herkempiä ympäristön myrkyille kuin täysi-ikäiset eläimet, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
Muovinen tumppi ei myöskään hajoa eläimen vatsassa, joten eläin voi ajan kuluessa nääntyä nälkään vatsa täynnä muovia.
Laaja ja kansainvälinen ongelma
Kansainvälinen merien suojeluun erikoistunut Ocean Conservancy raportoi vapaaehtoisten keränneen vuoden 2018 aikana yli kaksi miljoonaa tupakantumppia. Tumppeja ja muuta roskaa kerättiin maailmanlaajuisesti meristä ja rannoilta.
Jos nämä vapaaehtoisten keräämät tumpit asettelisi jonoon, olisi jono viisinkertaisen maratonin pituinen.
Tumpit ovat yleinen näky myös Suomessa. Vesistöjen ja rantojen roskaisuuteen keskittyvä talkoo-ohjelma Siisti biitsi raportoi sivuillaan, että Suomen rannoilta kerättiin pelkästään vuonna 2019 yli 40 000 tupakantumppia.
Tämä tarkoittaa, että rannoiltamme kerättiin yli 20 kilon edestä tumppeja puolen vuoden aikana.
Huolimattomat rannalle tumppaajat eivät kuitenkaan ole ainoa syy merten ja rantojen tumppipaljouteen.
– Puhdistamattomien hulevesien mukana tumpit voivat kulkeutua aina kaupungin keskustan kaduilta mereen asti. Myös lumeen jätetyt tumpit päätyvät veteen, kun lumia kipataan mereen, kertoo Suikkanen.
Tutkija uskoo, että ilmiön taustalla on tietämättömyys.
– Tietoisuutta asiasta pitäisi lisätä. Tupakan tumppaaminen luontoon ei aiheuta samantasoista sosiaalista paheksuntaa kuin vaikkapa muovipullon- tai pussin jättäminen ympäristöön, hän pohtii.