On luultu, että vain ihminen haluaa katsoa elokuvia tai tv:tä kylki kyljessä. Tuore tutkimus väittää, että ihminen ei ole ainoa, jolle jaetut kokemukset ovat sosiaalisesti merkittäviä.
Ugandalaisessa simpanssitarhassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa kaksi simpanssia katsoivat vierekkäin lyhyitä videoita. Tutkijat mittasivat sosiaalisen lähentymisen merkkejä; kuinka lähelle apinat toinen toisiaan liikkuivat, missä heidän katseensa kulki ja kuinka pitkään he pysyivät toistensa lähellä elokuvatuokion jälkeen. Sama koe toistettiin toiselle ihmisapinalajille, bonobo -apinalle, kertoo The Science Mag.
Ainoastaan samaa videota katsoneet ihmisapinat siistivät ja hoitivat toisiaan
Tutkimuksen jälkeen ainoastaan ne ihmisapinat, jotka olivat katsoneet samaa videota, siistivät ja hoitivat toisiaan. Ne myös viihtyivät toistensa seurassa pidempään kuin ne, jotka olivat katsoneet videota yksin.
Tutkimuksen toisessa osassa sekä simpanssit että bonobot katsoivat elokuvaa yhdessä ihmisen kanssa.
Ne apinat, jotka olivat katsoneet videota yhdessä ihmisen kanssa lähestyivät videon jälkeen ihmistä nopeammin kuin ne, jotka olivat katsoneet videota erikseen.
Jaettujen kokemusten avulla lähentyminen on evoluutiossamme varhaisempaa alkuperää kuin on luultu
Tutkijoiden mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka viittaisi siihen, että apinoilla on tässä kohdin psykologisesti ainakin osittain samoja tarpeita kuin ihmiselläkin.
– Eläimet voivat katsella yhdessä vesiputousta, mutta ne eivät erityisesti näytä hakevan tällaisia yhteisiä kokemuksia. Tästä syystä olemme olleet siinä käsityksessä, että ne eivät olisi kykeneväisiä käsittelemään tämän kaltaisia kokemuksia, tai että ne eivät tuntisi niiden myötä mitään psykologisia vaikutuksia, kertoo tutkimusryhmän jäsen Wouter Wolf The Guardian -lehdelle.
Uuden tutkimuksen perusteella voi kuitenkin Wolfin mukaan päätellä, että tarpeemme hakeutua toistemme läheisyyteen jaettujen kokemusten avulla onkin evoluutiossa varhaisempaa alkuperää kuin on luultu.
Lisätutkimuksia kaivataan kuitenkin vielä.
– Synkronisaation vaikutus käyttäytymiselle on hyvin vanha ja synnynnäinen empatiamekanismi. On kuitenkin eri asia, kuinka hyvin ihmisapinat ymmärtävät jaetun kokemuksen merkityksen. En usko, että sitä on helppo näyttää toteen, kertoo primatologi, professori Frans de Waal, joka ei ollut osallisena tutkimuksessa The Guardianille.
Tutkimuksessa apinoita seurattiin vain kolmen minuutin ajan sen jälkeen, kun he olivat katsoneet videota. On siis epäselvää, vaikuttivatko jaetun kokemuksen myötä syntyneet läheiset siteet pidemmän aikaa. Tutkimukseen osallistuvat ihmisapinat olivat lisäksi tarhassa pidettyjä.