Tuula Rossi, Säynätsalo: Reilun kolmen vuoden aikana heti jo eka kesänä tuli eka vuokrankorotus, niin vuos sitten helmikuussa toinen vielä isompi. Nyt on menty yli kipurajan ja sietokyvyn kyllä näissä.
Demariyhdistysten vuokratalosta puuttuu liki miljoona euroa.
Sotkuinen talobisnes on johtanut toverien väliseen taisteluun, jota selvittelevät poliisi, oikeuslaitos ja valtion asuntorahoittaja.
Ahti Ruoppila, hall.pj, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys, Säynätsalon työväenyhdistys:
No eihän tämä ole mikään toverisota, kyseessä on petos ja rikollinen toiminta että ei siinä puoluekirjaa kysellä,
Toni Peuha, rikoskomisario, Sisä-Suomen poliisin talousrikostutkintayksikkö:
Sanotaanko, että osallisia on useita, mutta minä en tietenkään tarkkaan voi kommentoida sitä, että kuinka monta osallista ja missä asemassa on, mutta on useita osallisia.
Talobisnestä demarien tapaan
Ollaan Säynätsalossa - perinteinen demarisaari Päijänteellä on nykyään Jyväskylän nukkumalähiö.
MOT kertoi vuosi sitten Säynätsalon työväenyhdistyksen entisestä puheenjohtajasta Pentti Tossavaisesta ja hänen jopa 700 000 euroon nousseesta rakennuttajakonsulttipalkkiostaan.
Näitä rahoja ovat sittemmin selvitelleet poliisi, syyttäjä, verottaja ja valtion asuntorahoittaja eli ARA.
Toisena osapuolena jutussa on kaksi Jyväskylän pitkäaikaista demarivaikuttajaa.
Oikeuslaitos ratkoo aikanaan onko Tossavainen yksin erehdyttänyt viattomat toverinsa rikkomaan osakeyhtiölakia ja käyttämään valtion asuntorahoja väärin.
Jo nyt tiedetään, että Tossavaiseen itseensä kohdistuvat talousrikosepäilyt etenevät syyteharkintaan.
Rikosepäilyjenkin kohtalo on viranomaisten käsissä.
Tässä ohjelmassa kerromme, miten keskisuomalaiset demarivaikuttajat ovat keksineet joukon vekkuleita keinoja käyttää julkista rakentamisrahaa omiin toimiinsa.
Vyyhti on sekava, mutta maksaja on varma, vuokralainen.
Tuula Rossi, Säynätsalo: mennääs kasteleen kukat
Tuula Rossi asuu demarivetoisten yhdistysten omistamassa Säynätsalon Iltatuuli -nimisessä vuokrataloyhtiössä.
Tuula Rossi, Säynätsalo: Asuin tuolla Pohjois-Savossa ja tämä taloa valmistui 3,5 vuotta sitten. Täällä toinen tyttäreni ja vävyni asuu Säynätsalossa. Heille syntyi pitkän odotuksen jälkeen ensimmäinen lapsi, pieni Senni, 4,5-vuotias. Tämä pieni Senni oli se suurin syy. Olen äärettömän kiitollinen, että sain tästä kodin ja tykkään tässä asua.
Tarina alkoi kun huomattiin, että Tuulan taloyhtiöstä puuttuu rahaa.
Pentti Tossavainen oli työväenyhdistyksen puheenjohtaja kun yhdistys myi työväentalonsa vuosia sitten.
Rahoilla demarit ostivat tontin. Myöhemmin demaritiluksille nousi kaksi taloa valtion tukilainoilla.
Pentti Tossavainen, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja:
No täältä uupui kokonaan hissilliset kerrostalot...Tarvittitiin ikääntyvää väestöä ajatelleen sellaisia vuokrahuoneistoja joissa pääsee hissillä kerroksiin.
Tontit taas toisivat tovereille vuokratuottoa.
Pentti Tossavainen: Koko maapohja tämän rakennuksen alla on työväenyhdistyksen omistama.
Kolmen toverin yhteisen talohankkeen vetäjäkin löydettiin läheltä. Rakennuttajakonsultiksi palkattiin työväenyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Tossavainen itse.
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja: No päivää.
Tuula Rossi: Päivää
Pentti Tossavainen: Mittees sitä kuuluu tänne Iltatuuleen?
Tuula Rossi: Tervetuloa tänne kuuluu hyvää aurinkoista päivää kaikki asiat ei ole kuitenkaan ihan niin kun pitäis.
Pentti Tossavainen: Jaha. Minä oon vähän kuullut siitä.
Tuula Rossi: Oltiin iloisia kaikki kun päästiin tähän asumaan ihan kohtuuhinnalla edullisemmat oli vuokrat kun noissa vanhoissa taloissa. Mutta sittenpä on tullutkin reilun kolmen vuoden aikana heti jo eka kesänä tuli eka vuokrankorotus, niin vuosi sitten helmikuussa toinen vielä isompi. Nyt on menty yli kipurajan ja sietokyvyn kyllä näissä.
Pentti Tossavainen: Niin minun mielestä ne on ARA-lainotetuissa taloissa vuokrat pitää olla omakustannushintaan, ja se alkuperäinen vuokra oli kyllä laskettu omakustannushintaan.
Tuula Rossi: Ei se ole oikein. Tässä on jopa kuulunut semmoista useimpien asukkaitten taholta, että täällä tosiaan ei enää pysty muuta paljon eläkkeen lisäksi kun on vuokrat kalliit ja lääkemenot ynnä muut ja eläminen. Ja on lähtenyt, tässähän on tyhjiä asuntoja. Tuossa rapussa on yksi, kaksi, kolme tällä hetkellä tyhjää, neljäs, tämä alakerrassa, neljä ihan tyhjää jo tammikuusta asti ollu kaks niistä tyhjillään.
On totta, että vuokria on nostettu, vaikka talojen vuokratasoa valvova ARA on nimenomaan kieltänyt.
Tuula Rossi: Herättää tosi kiukkusia ajatuksia, että itsekin ja tiedän muutkin aika pienellä eläkkeellä eläviä ihmisiä tässä ollaan.
Välillä joudun turvautumaan toimeentulotukeen, joka nyt on se ihan viimesijainen sitten apu mitä ihmiselle yhteiskunta antaa.
Tuula Rossi: Mutta nyt olen alottanu sivutyön: lehden jakamisen, että saisin pikkusen lisää tienestiä. Se minkä vuokrankorotus vie niin se on aina sitten muusta toimeentulosta pois.
Lähestymme senioritalo Säynätsalon iltatuulen kakkostaloa.
MOT: ARA sanoo, että näiltä kohteilta puuttuu melkein miljoona euroa rahaa niin kuinka paljon siitä menee sinun kontolles, kun hehän on sitä mieltä, että näitä rakennuttamiskonsultointirahoja on otettu liikaa?
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja: No se nyt ei voi selittää siinä kun ihan murto-osaa, ja sen lisäksi konsulttipalkkiot on maksettu täysin tehtyjen sopimusten mukaan,
Tästä tovereillla ja viranomaisilla muitakin näkemyksiä, mutta palataan siihen myöhemmin.
MOT: Mikä käsitys sulla on siitä, että minkä takia nämä vuokrankorotukset on tehty?
Pentti Tossavainen: Ne on tehty sen takia, että pääomistajalla 80 % omistusosuuden oleva omistaja ei ole pystynyt maksamaan omarahotusosuuksiaan ja on konsernin sisäisillä lainotuksilla vielä tyhjentänyt Iltatuulen kassan.
Pääomistaja on yleishyödyllinen paikallisten demarivaikuttajien pyörittämä Hoivapalveluyhdistys. Ei mikään pikkufirma, liikevaihto on yli 10 miljoonaa ja työntekijöitä parisataa.
MOT: Mikäs putiikki on tää Jyväskylän hoivapalveluyhdistys ja ne yhtiöt siinä ympärillä?
Pentti Tossavainen: Minun mielestä siinä on ihan kahden kahden henkilön toimitusjohtaja Jari Blomin ja Hoivapalvelu ry:n johtokunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppilan kahden hengen yhtiöstä ja he ovat kehittäneet tämmösen konsernin siihen ympärille pikku hiljaa. Suurin osa on ihan pelkästään ARA :n rahotusta.
Alkamassa on SDPn puoluehallituksen syksyn ensimmäinen kokous. Olemme sopineet ensitapaamisen Ahti Ruoppilan kanssa Helsinkiin. Hoivapalveluyhdistyksen puheenjohtaja on myös SDPn ylimmän hallintoelimen eli puoluehallituksen jäsen. Ahti Ruoppila kuitenkin peruu viime tipassa.
Tavoitan toverukset lopulta Jyväskylän kaupunginvaltuuston kauden avauskokouksesta.
MOT: Kun te otitte luvatta itsekin rahaa sieltä iltatuulesta ulos niin miksi te sellaista teitte?
Jari Blom, tj, Jyvässeudun hoivapalvelut Oy,hall.pj, Säynätsalon Iltatuuli Koy:
Nyt en ihan ymmärrä kysymystä.
…En voi sitä kommentoida kun meidän pitäs kattoo niitä vähän tarkemin.
MOT: millon vaan.
Ahti Ruoppila, hall.pj, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys, Säynätsalon työväenyhdistys:
Mulla on nyt valtuuston kokous.
MOT: Sen jälkeen?
Ahti Ruoppila: Katotaan myöhemmin
Ahti Ruoppila johtaa demariryhmää valtuustossa ja on Hoivayhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen.
Hoivakonsernin toinen alkuperäisjäsen on puolueen piirijärjestön entinen toiminnanjohtaja Jari Blom. Blom johti myös pitkään mm ARA-taloihin lainaavan kuntarahoituksen takauskeskuksen hallitusta.
Tilinpäätökset paljastavat, että miesten vetämän Hoivakonsernin raha-asiat ovat täysin solmussa.
grafiikkatekstejä: Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n tilintarkastus 2018 ja Säynätsalon iltatuuli Koy:n tilintarkastus 2018
...ei jakokelpoisia varoja.
...aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintansa
...lainaa samaan konsernin kuuluville yhteisöille yhteensä 232000 euroa osakeyhtiölain vastaisesti.
Kommentoijaksi saadaan Ruoppila, jonka mielestä koko sotku on toveri Tossavaisen syytä.
MOT: te otitte konsernin sisällä osakeyhtiölle parisataa tuhatta sieltä Iltatuulesta jotka on vuokralaisten rahoja niin miksi te sellaista teitte?
Ahti Ruoppila, hall.pj, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys, Säynätsalon työväenyhdistys Siis me on toimittu täysin rakennuttajakonsultin ohjeiden mukasesti. Valitettavasti ne on ollu vääriä ohjeita erittäin suuri osa.
MOT: Mutta ihanko totta te luulitte et omarahoitusosuuden voi ensin laittaa yhtiöön ja sit ottaa pois?
Ahti Ruoppila: No niin kuin sanoin me on toimittu täysin hänen ohjeittensa mukasesti.
MOT: Kun täällä(tilinpäätöksissä) on näitä osakeyhtiölain vastasia siirtoja, niin miksi te niihin olette ryhtyneet?
Ahti Ruoppila: No mä en oo niitä ollu ohjeistamassa ni en osaa sanoa mut niinku sanoin niin varmaan pitkälle perustuu siihen että me on rakennuttajakonsultilta saatu ohjeistusta siitä miten me näitä rahoja käytetään.
Rakennuttajakonsultti Tossavainen sanoo, että toverien yhteisessä talohankkeessa asioista, myös tästä lainasta tosiaan sovittiin yhdessä.
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja:
Juu, mutta se oli tilapäisesti vaan, sen piti olla vain tilapäinen viikko tai kaksi.
Ajokierros rakennuttakonsultti Tossavaisen kanssa on edennyt uuteen seniorikortteliin Jyväskylän kaupunkialueella. Hoivapalveluyhdistys omistaa yhden taloista.
Tilinpäätös paljastaa, että yhdistys on ottanut pikavippiä tämänkin kohteen julkisista ARA-rahoista.
gragiikkatekstit Pehtorinhoiva Koy:n tilintarkastustusraportista 2018:
osakeyhtiölain... vastaisesti lainaa konserninyhteisöille 47 000 euroa.
11 000 euroa on annettu liiketoimintaa harjoittavalle...Oy:lle.
... saatetaan katsoa...korkotukilain vastaiseksi.
MOT: Tämähän on sellainen yhtiö että eihän se Tossavainen tässä ollut. Että tehän ootte itse tehnyt nämä ratkaisut?
Ahti Ruoppila: Joo siihen en osaa sanoa, mutta toki me ollaan noudatettu näitä ohjeita ja jos ne on yhteen yhtiöön annettu niin on ajateltu että ne pätee myös toiseen yhtiöön.
Demaritovereiden selittely ARA-lainojen vippaamiselle noudattaa linjaa “en minä mutta pojat”.
ARA eli valtion asuntorahoittaja saa näinä viikkoina valmiiksi toisenkin tarkastuksen Hoivayhdistyksen rahankäytöstä.
gragiikkatekstit Pehtorinhoiva Koy:n tilintarkastustusraportista 2018:
osakeyhtiölain... vastaisesti lainaa konserninyhteisöille 47 000 euroa.
11 000 euroa on annettu liiketoimintaa harjoittavalle...Oy:lle.
... saatetaan katsoa...korkotukilain vastaiseksi.
MOT: Onko nämä rahat nyt palautettu vai puuttuuko tästäkin kohteesta rahaa
Sami Turunen, valvontapäällikkö, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Ei voida kommentoida kun tämä tarkastus on vielä kesken en pysty ottamaan kantaa mutta jos tilintarkatuskertomuksessa on näitä todettu niin ne varmasti pitää paikkansa.
Yritetään saada valvojalta vastaus siihen, voiko vastuun korkotukilain vastaisista tilisiirroista väistää sillä, että ei vaan ymmärrä.
MOT: Kuinka uskottavaa se on et he sanoo, että he ei oo ymmärtänyt lainkaan että sieltä ei oo saanut ottaa tälläsia rahasummia - Onks teillä mitään kommenttia tähän?
Sami Turunen, valvontapäällikkö, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: No tosiaan vastuuhenkilöiden täytyy kyllä tietää riittävällä tasolla ARA-lainsäädäntö ja ARAn ohjeistus, mitä hankkeisiin voidaan hyväksyä ja mitä ei.
MOT: Ymmärrätkö että tämä herättää hämmennystä, koska te olette todella pitkäaikasia toimijoita tässä, teillä on ihmisiä jotka on pitkän linjan ammattilaisia ARA-rakentamisessa ja tämän tyyppisessä yleishyödyllisessä toiminnassa, ja nyt te sanotte että yksi konsultti on vedättäny teitä ja te ette oo tienneet yhtään mitään ettekä ole ymmärtäneet mitä saa tehdä?
Ahti Ruoppila: EI meillä kyllä nyt ARArakentamisessa olla sen kummempia ammattilaisia, että ei taida kuulua, ei ainakaan kuulu omaan luottamushenkilöasemaan eikä taida kuulua Jari Blominkaan osaamisalaan erityisesti tämä Ara rakentaminen, on toki ollut hankkeissa mukana.
Hoivapalveluyhdistys omistaa neljä ARAn rahoittamaa kohdetta. Velkoja on jäljellä 16 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vielä pientä.
Toinenkin toveritaustainen yhdistys on rakentanut Keski-Suomeen yli 50 taloa ARA lainolla ja avustuksilla - lähes täysin ilmaa omaa rahaa.
Keski-Suomessa demaritoverit osaavat tehdä tuottoa ARA:n taloilla.
Toveri Tossavainen tuntee kuvion, kun on ollut sitä ideoimassakin.
MOT: mikä on tämmönen kun Jyväskylän Nuoriso- ja palveluasuntoyhdistys?
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja:
Se on vastaava kun Hoivapalveluyhdistys se vaan rakentaa hiukan erilaisilla perusteilla, anoo niitä ARAn rahoja. Se hakee niin kun nuorisoasuttamiseen tai sitten tällaiseen erityisasuntokantaan liittyviä rahoja.
MOT: Kuka sitä pyörittää?
Pentti Tossavainen: Sitä pyörittää Kypärämäen työväenyhdistyksen puheenjohtaja.
Tauolla ABClla Tossavainen piirtää esimerkin miten homma toimi.
Kypärämäen työväenyhdistyksellä oli tontti. Jyväskylän Nuoriso- ja palveluasuntoyhdistys osti tontin, josta SDPläinen työväenyhdistys nettosi miljoona euroa.
Molempia yhdistyksiä on vuosia johtanut Tossavaisen vanha demaritoveri.
Tossavainen auttoi kaveria laatimaan sopimuksen, jolla hanke muuttui tukikelpoiseksi.
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja:
Kun ARA ei hyväksyny sitä kun tässä on myös liiketiloja niin minä olin itse tekemässä hallinnanjakosopimusta tähän jolloin asunto-osasta irrotettiin nää liiketilat ja jaettiin tontti sillä tavalla, että ARA lainotti sen hankkeen.
Liiketilat jäi edelleen Kypärämäen työväenyhdistykselle vuokratiloiksi ja tämä asunto-osa myytiin, josta Kypärämäki sai tietysti... ARA ei olis muuten lainottanu.
Mutkikasta. Mutta lopputulos on helppo ymmärtää.
Pentti Tossavainen: No Kypärämäen työväenyhdistys sai lähes miljoonan rahaa.
Naapuritontille Kypärämäen työväenyhdistys on remontoinut päiväkodin.
Siitä se saa kaupungilta vuokrana melkein neljännesmiljoonan vuodessa.
Työväenyhdistyksellä menee siis hyvin.
Kymmenittäin taloja omistava Jyväskylän nuoriso- ja palveluasuntoyhdistys sen sijaan on hankaluuksissa ARAn kanssa.
MOT: Miksi tä on myynnissä tää kiinteistö?
Pentti Tossavainen: No se on sen takia kato kun sihen on käytetty niitä yleishyödyllisiä rahoja ARA lyönyt kiinni.
Yhdistys on tosiaan jo kuukausia myynyt kesken jäänyttä kohdettaan Jyväskylässä, koska valtio pisti yhdistyksen lainahanat kiinni.
Syy on tuttu. Yleishyödyllinen jyväskyläläisyhdistys oli ottanut luvatta pikavippiä vuokralaisten rahoista.
Sami Turunen, valvontapäällikkö, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA:
Se oli siis yleishyödyllisyyssäädösten vastainen konsernin sisäinen laina.
Tarkastettiin tilannetta välillä ja havaittiin että sitä oli kyllä lyhennetty mutta ei edelleenkään maksettu sitä pois. Sen takia meidän oli välttämätöntä tehdä tällainen päätös, koska säädöksiä täytyy noudattaa.
Nuorisopalveluasunnot kommentoi MOT:lle maksaneensa velan pois ARAn päätöksen jälkeen. Tätä emme pystyneet vahvistamaan.
Tarkastukset paljastavat toisenkin merkillisen kuvion. Yhdistyksen kymmenet talot on rakennettu ARAn takaamalla lainalla ja erityisryhmien asumiseen tarkoitetulla tuella.
MOT: Eli niitä taloja voi siis rakentaa ihan kokonaan ilman omaa rahaa?
Heli Huuhka, apulaisjohtaja, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Kyllä.
Otetaan esimerkki: On päivällishetki juuri samassa talossa, josta ARA viimeksi löysi luvattomia pikavippejä.
Talo on rakennettu valtion takaamalla lainalla, omarahoitusosuus hoitui parin miljoonan euron suoralla valtion tuella. Tukea saa jos kunta sanoo, että esimerkiksi vanhusten tai vaikkapa asunnottomien nuorten kodeista on alueella pulaa.
Heli Huuhka, apulaisjohtaja, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Jos kunta eii puolla hanketta, sitä ei käsitellä, eli hanke ei etene ARAssa. Se on ehdoton edellytys että kunta puoltaa hanketta.
Jyväskylässä on kuitenkin rakennettu verorahoilla liikaa erityisryhmien asuntoja.
MOT: se yhteisö pystyy rakentaan taloja lähes kokonaan ilman omaa rahaa…
Ahti Ruoppila: No ei niitä nyt ilman rahaa rakenneta.
MOT: Lähes, siis et se on todella hyvin pieni määrä. Mutta mikä pointti siinä sitten on jos näitä erityisryhmiä ei löydy asumaan niihin kohteisiin.
Ahti Ruoppila: Niin sitä minäkin tietysti ihmettelen kun niihin lausuntoa pyydetään, että eihän ARAkaan rahoita jos ei näille ole tarvetta. Ja kyllä Jyväskylässä ainakin vanhusten palveluasumiseen on ainakin tarvetta ja huutava pula itse asiassa tulee olemaan lähivuosina.
ARAn johto kuitenkin sanoo, että erityisryhmien avustushanat Jyväskylässä on ollut pakko laittaa kokonaan kiinni.
Sami Turunen, valvontapäällikkö, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Se on kyllä totta että sitä vajaakäyttöö on, mut sitä on kans kommunikoitu Jyväskylän kanssa.
Heli Huuhka, apulaisjohtaja, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Joo on, melkein vuosittain käyty keskusteluja Jyväskylän kanssa.
Ja nyt 2016 lähtien ei ole enää rahoitettu erityisryhmien asuntoja Jyväskylään ja nyt sit seurataan mikä se tilanne on ja mihin se kehittyy se tyhjien asuntojen määrä.
Palataan vielä Säyntäsalon saarelle. Syksy on alussa, mutta luvattomia vuokrankorotuksia ei olla perumassa ja Tuulan talossa on asuntoja on edelleen tyhjillään.
Tuula Rossi: Nyt on tilanne, että yhteen on tullut vuokralainen, mutta edelleen on neljä asuntoa tyhjillään.
Taloyhtiöstä puuttuu ARAn laskelmien mukaan melkein miljoonaa euroa rahaa, joka kuuluu vuokralaisille.
Ne ovat pikavippeinä ulos otettuja omarahoitusosuuksia, liikaa maksettuja konsulttipalkkoita ja outo 56 000 euron suuruinen markkinointikulu.
MOT: Muistatko tällaisen sähköpostin?
Pentti Tossavainen, ent. Säynätsalon iltatuulen rakennuttajakonsultti, ent.Säynätsalon työväenyhdistyksen puheenjohtaja:
Kyllä minä muistan tämän tapauksen tämä on ihan tehty lasku, ei tällä ole realiteetin kanssa mitään tekemistä, siis näitä toimenpiteitä ja näitä kalusteita mitä tässä on laskutettu ei ole olemassakaan ja töitä ei ole tehty.
Tossavaisen luulisi tietävän kun on ollut maksua tovereille hyväksymässäkin.
MOT: Mistä sä sen tiedät?
Pentti Tossavainen: No minä tiedän koska minä olen henkilökohtaisesti vuokrannut kaikki tämän kohteen asunnot ja ne oli vuokrattu jo kaikki ennen kun kohde valmistu, lähes kaikki, muutama tuli sitten valmistumisen jälkeen, ei siinä mitään markkinointitoimenpiteitä tarvittu.
Sähköpostissa Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys selittää ARAlle, että on kuluttanut 56 000 euroa työntekijöidensä markkinointitoimiin ja muun muassa seuraavien huonekalujen vuokraamiseen esittelyhuoneistoihin.
grafiikkateksti:
huoneistoesitelyitä
ja huonekaluvuokria:
kahdeksat verhot
yhdeksän mattoa
14 valaisinta
kolme parisänkyä
kuusi yöpöytää
kolme sohvakalustoa, sohva ja nojatuolit
viisi pöytää ja 20 tuolia
kolme televisiokolme peiliä
kaksi kaappia
somisteita ja koriste-esineitä
yht 56 000€
MOT: tässä sähköpostissa listataan mitä kaikkee sinne on viety, mut siis eiks tää oo ihan järjetön summa, 55.000 euroa markkinoida…
Ahti Ruoppila: …mulla on se käsitys että nämä on kaikki tehty meidän rakennuttajakonsulttien
ohjeiden mukaisesti. Ja meille on annettu väärät ohjeet.
MOT: Mutta onko tää oikeesti tehty, siis miten ne voi maksaa näin paljon? Tässä sanotaan et ne on vuokrattu, niin miten siitä voi tulla tämmöinen summa?
Ahti Ruoppila: Sitä minä en osaa sanoo, minä en tuota paperia ole aikaisemmin nähnyt minkä näytät, ei ole ollut minun jakelussa.
Ahti Ruoppila: Joo niinkuin sanoin niin minä en tätä osaa avata sen enempää, mutta uskoisin, että ne on tehty rakennuttajakonsultin ohjeiden mukaisesti.
MOT: He otti sieltä yli 50 000 euroo ja te hyväksyitte kai 1500 euroo niin ...onko hallituksella vastuuta toimistaan
Sami Turunen, valvontapäällikkö, Asumisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ARA: Kyllä hallituksen täytyy riittävällä tavalla olla tietoinen lainsäädännöstä ja erityisesti ara-ahankeissa tästä ara-lainsäädännöstä ja aran ohjeistuksesta.
ARA hyväksyi kuluista 1500 euroa. Loppu oli siis perusteetonta laskutusta. Mitään seuraamuksia tästä ei tule.
Painotetaan, pääosaan jutussa kuvatuista lakien ja ARA-ohjeiden vastaisista rahasiirroista ei liity rikosepäilyjä.
Jos joku kuitenkin ihmettelee Tossavaisen avoimuutta, niin asiaa saattaa selittää se, että entiset toverit ovat tehneet Tossavaisen konsulttipalkkioista tutkintapyynnön. Talousrikostutkinta on nyt, reilun vuoden jälkeen loppusuoralla.
Toni Peuha, rikoskomisario, Sisä-Suomen poliisilaitoksen talousrikostutkintayksikkö:
Jos yksinkertaisesti ajatellaan, että mitä tässä on tapahtunut ja mitä on poliisi tutkinut, niin kyse on kahden yhtiön välisestä laskutuksesta ja millä perusteilla laskutusta on tehty ja minkälaisia määriä on maksettu ja mihin nää varat on päätynyt, niin siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse.
MOT: Ja tutkinnassa on yksi henkilö?
Toni Peuha: Sanotaanko, että osallisia on useita, mutta mä en tietenkään tarkkaan voi kommentoida sitä, että kuinka monta osallista ja missä asemassa on, mutta on useita osallisia.
Kolme toveria kohtaavat vielä käräjillä. Syksyn ensimmäinen käsittely oli varattu jo viime viikolle.
Pentti Tossavainen: Mua on pyydetty todistajaksi. Se selvisi sitten, kun sain nämä asiakirjat.
Juttu liittyi rakennusyhtiön puolen miljoonan euron saataviin, mutta se sovittiin juuri ennen oikeudenkäyntiä.
Vireillä on myös juttu, jossa entiset toverit vaativat rakennuskonsultti Pentti Tossavaiselta satoja tuhansia liikaa maksettuja konsulttipalkkioita takaisin. Ainakin verottajan saamisten turvaksi omaisuutta on myös takavarikossa.
Pentti Tossavainen: Vähän yli 600 000.
Efekti: Päivää Säynätsalon Sanomista
Tuula Rossi: No nythän tässä on ihan hyvä nippu.
Tuula Rossi jakaa edelleen Säynätsalon omaa Säykki-lehteä ansaitakseen hiukan extraa.
Tuula Rossi:On ohut, kevyt lehti, niin jaksan sen pyörän kanssa kesäkautena jakaa ja talvella kävellen., pienikin lisätienesti on nyt tarpeen.
Saarelaisilla on myös ajankohtainen murhe. Raha on loppu.
Tuula Rossi: Niin. Viikonloppuna tai jo viime viikon puolivälissähän automaatti lakkasi toimimasta. Sitten ihmiset rupesivat soittelemaan siihen numeroon, joka on tarra automaatin vieressä, että häiriötapauksessa soita tänne. Sieltä vastattiin, että häiriö ei ole tällä kertaa meissä, vaan se on sen entisen osuuspankin huoneiston vuokralaisen sähkölaskut maksamatta.
Vuokralainen on Säynätsalon työväenyhdistys, jonka puheenjohtaja on tuttu mies, Ahti Ruoppila.
Tuula Rossi, Säynätsalo: Hän selitti nopeasti, että joo olen tietoinen tästä asiasta ja homma hoituu kyllä huomisaamuna. Eli tänä aamuna pitäisi automaatin olla toiminnassa,
Tuula Rossi:
Se on vielä suljettu…
Mies: on se melkosta touhua
Tuula Rossi: On. Kyllä.
Tälläinenkin seuraus on sillä että kolme toverusta, yksi rakennuttamiskonsulttina ja kaksi muuta Hoivapalveluyhdistyksen vastuuhenkilöinä ovat kaikki ARA:n mukaan laskuttaneet ylimääräistä Tuulan kotitalosta.
Tuula Rossi: Talo on hyvä. Apua annetaan, pientä tai isoa, niin aina järjestyy apua puolin ja toisin.
Tuula Rossi: Ei pelkästään kielteistä, vaan soisin juuri näin,saataisiin tää vuokra-asia reilaan, niin ei mitään hätää, ja täyttyisi nuo tyhjätkin asunnot. Se olisi kaikkien etu.
Poliittisten paikallisyhdistysten ja julkisen rahan liitto ei ole harvinainen ilmiö.
Sen sijaan edes ARAn tarkastukset eivät anna selvyyttä siitä kuinka laajalti Suomessa venytetään ara- lakeja konsernin tai lähipiirin eduksi.
Ahti Ruoppila: mitä oon kollegoiden kanssa nyt jutellu niin aika moni on tehny näitä
virheellisiä liikkeitä.
Pentti Tossavainen: Minä uskon, että tää on Suomessa vallitseva korruptoi korruptoitunut tapa, minun mielestä se on näin.
LOPPU