Kuolleisuus bakteeritauteihin oli korkea ja pienikin haava saattoi olla kohtalokas.
Ennen antibiootteja monia bakteerien aiheuttamia infektiotauteja kuten aivokalvontulehdusta tai tulirokkoa oli hankala hoitaa. Kuolleisuus bakteerien aiheuttamiin tauteihin oli korkeaa.
Pienikin haava, esimerkiksi sormessa, saattoi koitua kohtalokkaaksi. Haavan kautta ihmisen elimistöön saattoi päästä bakteereita, jotka aiheuttivat tulehduksen.
Lääkärit kykenivät tuolloin vain lievittämään oireita, mutta eivät voineet vaikuttaa suoraan potilaan paranemiseen.
Esimerkiksi 1920- ja -30 -luvuilla tuberkuloosin saattoi Suomessa kuolla 10 000 ihmistä vuodessa. Tuberkuloosipotilaita hoidettiin parantoloissa pääosin makuuttamalla heitä raikkaassa ilmassa ympäri vuoden.
Arvioidaan, että antibioottien käyttöönoton jälkeen ihmisten elinajanodote on noussut kymmenellä vuodella.
Antibiooteilla on ollut suuri merkitys infektiotautien hoidossa ja ne ovat olleet yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Arvioidaan, että antibioottien käyttöönoton jälkeen ihmisten elinajanodote on noussut kymmenellä vuodella. Myös leikkauksiin liittyviä tulehduksia on voitu vähentää antibioottien myötä. Samoin lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi.
Antibioottien teho tulevaisuudessa on uhattuna lisääntyvän antibioottiresistenssin myötä. Se tarkoittaa bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolloin antibiootti menettää tehonsa bakteeria vastaan ja bakteerin aiheuttamaa tautia ei saada hoidettua.
Antibioottien liiallinen käyttö ja väärinkäyttö kiihdyttää resistenssin syntymistä. Tulevaisuudessa koko länsimainen terveydenhuolto saattaa kriisiytyä bakteerien antiobioottiresistenssin takia.
Ilman antibiootteja tavallisista bakteerien aiheuttamista taudeista voi tulla uudelleen ihmisten henkeä uhkaavia. Ilman antibiootteja myös leikkaukset, syöpäsairauksien hoito ja elinsiirrot vaarantuvat.
Kysymyksen lähetti nimimerkki "O.R.". Artikkelia varten haastateltiin erikoistutkija Kati Räisästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Lomake on suljettu.