Koronan aikaan moni kaipasi toisen ihmisen kosketusta, ja Suomen valtasi kotileipureiden buumi. Asiantuntijoiden mukaan leivonnan tarve korostui, koska siitä saa samanlaista mielihyvää kuin kosketuksesta. Jo 20 sekunnin spontaani halaus voi lievittää stressiä, ja esimerkiksi kosteusvoiteen levittäminen saa aivoissa aikaan rauhoittavan vaikutuksen.
TIINA LEINONEN
Mitä sinä teit tänä keväänä? Varmaankin leivoit.
Leipomista ovat harrastaneet lähes kaikki, perheelliset, perheettömät, sinkut ja pariskunnat. Leipomisinnolla on asiantuntijoiden mukaan yhteys siihen, että kuluneen kevään aikana fyysinen läheisyys väheni, ja tilalle tuli turvaväliajattelu.
Esimerkiksi kättely ja spontaani halailu loppuivat. Vielä nyt kesälläkin moni epäilee koskettaa kavereita vaikkapa tervehtiessä. Rajoitusten takia etäsuhteessa olevat eivät välttämättä ole pystyneet tapaamaan toisiaan, eikä sinkuilla ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia tutustua uusiin kumppaneihin kuin normaaliaikoina.
Korona ei kuitenkaan ole poistanut kosketuksen kaipuuta.
Moni koki poikkeusajan eristyksineen ahdistavana ja tunsi tarvetta päästä kainaloon.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen sanoo, että leivonnan tarve korostui, koska siitä saa samanlaista mielihyvää kuin kosketuksesta, levosta tai liikunnasta. Myös terveysvaikutukset ovat samat.
– Kohonnut verenpaine, syke ja stressihormoni kortisolin taso voivat laskea. Hyöty on siis samankaltainen kuin jos käy vaikka metsäkävelyllä tai laittaa puutarhaa, Kauppinen sanoo.
Spontaani halaus lievittää stressiä
Erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskasen vastaanotolla näkyi, ettei kaikilla ollut kenen kainaloon käpertyä.
– Moni koki poikkeusajan eristyksineen ahdistavana ja tunsi tarvetta päästä kainaloon. Ihmiset tiedostivat tarvitsevansa kosketusta.
Eikä ihme: Spontaanikin halaaminen voi lievittää stressiä ja ahdistusta, koska aivoissa vapautuu dopamiineja ja endorfiineja. Kortisolitaso laskee ja stressi helpottaa.
Jopa kosteusvoiteen levittäminen kehoon viestii aivoille kosketuksesta. Myös painopeiton alle meneminen voi rauhoittaa.
Myös mieliala paranee. Vain 20 sekuntia halauksessa riittää lähettämään viestin aivoille, ja ne alkavat erittää hormoneja.
Jos huomaa kaipaavansa kosketusta, eikä halikaveria ole, samanlaisen vaikutuksen saa halaamalla itseään niin, että kädet menevät rinnan yli ristiin.
Jopa kosteusvoiteen levittäminen kehoon viestii aivoille kosketuksesta. Myös painopeiton alle meneminen voi rauhoittaa.
Herkuttelu on hyvästä!
Asiantuntijat eivät pidä herkuilla lohduttautumista ahdistavassa tilanteessa pelkästään huonona vaihtoehtona.
Mielihyvän hakemista ruoasta sanotaan tunnesyömiseksi. Yleensä tavasta halutaan eroon, jos tunneailahtelut ajavat herkutteluun toistuvasti tai jos siitä seuraa ahmimista.
Taikinan vaivaaminen käsillä ja ruoan koskettaminen huulilla lisää syömisestä saatavaa mielihyvää.
Tanskanen on huomannut, että moni suhtautuu omaan tunnesyömiseensä ankarasti. Varsinkin, kun leivonnaisista voi oikeasti saada hyvää mieltä. Kuuntele ja ole avoin itseäsi kohtaan, hän kehottaa.
– Mieliteot voivat olla aitoja. Itseltään voi kysyä, onko leipomisesta ja leivonnaisten syömisestä minulle haittaa. Jos ei ole, niin miksi en sitten leipoisi, Tanskanen sanoo.
Siis kädet taikinaan!
Ajaako herkutteluun nälkä vai läheisyyden tarve? Sitä voi olla vaikea erottaa toisistaan.
Leipominen tarjoaa mahdollisuuden hukuttautua hetkeksi omiin oloihinsa. Kädet taikinassa ei pääse hoitamaan samanaikaisesti muita asioita. Saa hyvää syömistä itselle ja muille.
Leipominen koskettamisen korvikkeena ja rentoutuskeinona toimii joillekin paremmin kuin toisille.
– Jotkut kaipaavat kosketusta stressiä lievittääkseen. Joku kuuntelee musiikkia tai harrastaa liikuntaa, ja se on hänen tapansa rentoutua ja poistaa stressiä, Tanskanen vertaa.
Iho on ihmisen suurin aistielin. Taikinan vaivaaminen käsillä ja ruoan koskettaminen huulilla lisää syömisestä saatavaa mielihyvää ruoan maittavuuden sekä kylläisyyden tunteen lisäksi.
Harva edes tiedostaa halipulaa yhtenä mielitekojen aiheuttajana.
Sämpylöiden pyörittely ei kuitenkaan poista toisen ihmisen tarvetta.
Leipominen voi olla mielekästä tekemistä, mutta läheistä ihmistä se ei korvaa, Tanskanen sanoo.
– Leipominen on hyvä lisä saada tuntea kosketusta, mutta sosiaalista tekemistä se ei ole. Harva edes tiedostaa halipulaa yhtenä mielitekojen aiheuttajana. Ajatuskin siitä voi tuntua ikävältä, sanoo Kauppinen.
Kaipuu voi lisätä stressiä ja laskea mielialaa. Se voi aiheuttaa myös yksinäisyyden tunnetta, jos läheisyyden puutteesta tulee tietoiseksi. Yksinäisyys voi tuntua kehossa asti.
Läheisyyden tarve ei kuitenkaan ole automaatio. Kaikki eivät kaipaa sitä yhtä paljon, Tanskanen muistuttaa.
Lisää hellyyttä kulttuuriimme
Suomalaiseen kulttuuriin on pitkään kuulunut läheisyyden ja lohdutuksen kaipuun kieltäminen.
– Ei ole ollut lupaa kaivata läheisyyttä tai tehdä tarvetta tiettäväksi. On pitänyt pärjätä itse.
Vieläkin lapsia saatetaan nuhdella huomion ja läheisyyden kipeydestä, vaikka teinitkin kaipaavat yhä halauksia vanhemmiltaan, Tanskanen sanoo.
Sosiaalisessa mediassa levisi keväällä meemejä, joissa vitsailtiin suomalaisten olevan tyytyväisiä, kun epämiellyttävästä kahden metrin turvavälistä päästiin palaamaan takaisin neljän metrin etäisyyteen muista.
Tanskasen mielestä hellyyden ja kosketuksen lisääminen tekisi hyvää kulttuurissamme.
– Onneksi maailma on muuttumassa. Moni kertoo olevansa halailija.
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!