TV1 30.3.2008 klo 20:00
MOT: Syntinen lääke
toim. Riikka Kaihovaara
Viranomaiset jarruttavat lääkekannabiksen käyttöä potilaiden hoidossa.
MOT-TUNNUS
Markku Knuutila: ”Näillä potilailla on melkein poikkeuksetta kaikilla voimakkaat kivut, joka aiheuttaa heille myös unettomuutta. Jos pelkästään byrokratian takia joutuu jopa kuukausia odottamaan lääkettä, niin se on täysin kohtuutonta.”
Mika Lahtinen: ”Tää laki on semmoinen vähän, että mietityttää, että tuleeko auttajasta kiduttaja.”
OTSIKKO MOT: Syntinen lääke
Joka viides suomalainen kärsii pitkäkestoisesta kivusta. Kipu voi olla pistävää, jomottavaa, polttavaa tai kouristavaa.
Helsinkiläinen Sirpa on kärsinyt hermokivuista lähes 30 vuotta. Hänellä on skolioosi eli selkärangan kieroutuma ja yksi selkänikamista on siirtynyt paikaltaan. Rakenteelliset viat puristavat kipuhermoa.
Sirpa: ”Se tuntuu suurin piirtein siltä kuin sulla olisi puukko työnnettynä selkään koko aika ja yritä sen kanssa sit liikkuu eli se pahenee tietysti kaikesta rasituksesta. Sitten on tää säteilevä kipu, joka johtuu siitä hermopinteestä. Eli molemmin puolin jalkoja lähtee sellainen polttava, polttava kipu varpaisiin asti.”
Kipu on vienyt Sirpalta työkyvyn. Ihmissuhteet ovat kärsineet.
Sirpa: ”Se vaikuttaa kaikkeen, toimintakykyyn, liikkumiseen, masentaa, nukkumiseen. Nukkuminen on vaikeata, ei löydä hyvää asentoa, kivut herättää. Ei voi suunnitella mitään etukäteen menevänsä jonnekin tai tapaavansa ketään, koska ei tiedä, pystyykö sinä päivänä istumaan.”
Sirpan selkä on leikattu kahdesti. Pahimmillaan hän söi erilaisiin vaivoihin 13:a eri lääkettä.
Sirpa: ”Nyt on sellainen lääkecocktail, että käytän pelkästään Metadonia, joka on sitten näitä kovemmanluokan opiaatteja. Lisänä on sitten masennuslääkitys ja vatsalääkitys ja lihasrelaksantit.”
Metadoni on synteettinen opioidi, joka kuuluu samaan lääkeryhmään heroiinin ja morfiinin kanssa. Opioidit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja rankkoja sivuvaikutuksia.
Sirpa: ”Suu on kuin korppu. Pitää juoda koko aika, hampaat saattaa reikiintyä aika nopeasti. Sitten on nää päähän tulevat vaikutukset niin sanotut eli muisti heikkenee, huomiokyky heikkenee, keskittymiskyky heikkenee. Näköhäiriöitä saattaa tulla, näön sumentumista. Tasapainohäiriöitä, horjahtelua, huimausta.”
Sirpa haluaisi eroon opioideista. Internetistä hän löysi uuden lääkkeen nimeltä Bedrocan. Siitä toivotaan apua muun muassa hermokivun ja MS-taudin hoitoon. Sirpa ei pyynnöistään huolimatta ole saanut lääkettä kokeiltavakseen.
Sirpa: ”Miksei tällaista hyvää lääkettä voisi sitten muillekin kipupotilaille antaa? Se on musta aivan järjetöntä.”
Turkulaiset Mika ja Anne Lahtinen käyttävät Bedrocania MS-tautinsa hoitoon. MS-tauti on krooninen keskushermoston sairaus, jota sairastaa noin 7 000 suomalaista.
Mika Lahtinen: ”No pahimmillaan MS-taudin sairastaminen oli semmoista, että sä jouduit tavallaan hyvin epätodelliseen maailmaan. - - - Koska mullakin niin kuin tuli maitonäkö, jotkut äänet saattoi olla kovia, sitten hengittäminen käy raskaaksi ja kaikki jäykkyydet ja kaikki.”
Anne Lahtinen: ”No mulla on se liikkuminen, mä olen aina ollu kova liikkumaan ja se on ollu… Kun siihen ei pystynyt, sä istut vaan jossain ja oot sisällä, siinä oli se pahin. Sit mulla oli pahat nielemisvaikeudet tässä, että aina meni väärään kurkkuun. Piti ajatella, että mitä sä uskallat syödä.”
Annen MS-tauti eteni niin pahaksi, että hänelle tuli niin sanottu kokovartaloataksia. Ataksiasta kärsivä ihminen ei pysty enää hallitsemaan lihaksiaan.
Anne Lahtinen: ”Sit se on kaikista pahin siinä ataksiassa, kun sä et pysty itse yhtään kontrolloimaan sitä liikkumistasi. Eli jos sulla osuu pää johonkin, niin se on varmaan kolme kertaa siinä samassa paikkaa.”
Mika Lahtinen: ”Joo, kolme kuhmua päälakeen.”
Anne Lahtinen: ”Niin, ja kaikki nuo avain, oven avaaminen, avaimen reikään, se oli aika mahdotonta saada. Eli sä et pysty, pysty tavallaan yksin lähteä mihinkään.”
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Lääkkeillä voidaan kuitenkin vaikuttaa taudin kulkuun ja lievittää sen oireita.
Lahtiset käyttävät nyt Bedrocania eli lääkekannabista. Lääkekannabista käyttää tällä hetkellä laillisesti kymmenkunta potilasta.
Lääketukku Tamro aloitti kannabiksen maahantuonnin tämän vuoden alussa. Sitä ennen lääkekannabista toi maahan vain yksi turkulainen apteekki.
Markku Knuutila: ”Nämä, jotka meillä ovat, ovat kaikki vakavasti sairaita ihmisiä ja he ovat saaneet avun. Se on tehty täysin selväksi, että mitään huumeiden väärinkäyttöhommia ja sellaisessa emme halua missään tapauksessa olla mukana. Tämä on nimenomaan lääketieteellistä käyttöä.”
Lääkekannabista valmistaa pieni hollantilainen perheyritys Bedrocan. Yritys sijaitsee salaisessa paikassa lähellä Groningenin kaupunkia. Tänne ei haluta kutsumattomia vieraita.
Kannabiskauppaa hallitsevat rikolliset eivät ilahtuneet uudesta yrittäjästä.
Tjalling Erkelens: “We expected them to be happy that there was a possibility of legal cannabis, but they weren’t. The illegal world in Holland is rather contaminated with criminality now. - - - And criminals aren’t happy with any legal status, they just want to keep it illegal, because it brings them a lot of money.”
Nyt Bedrocan on tehnyt jo kymmenen vuotta työtä pystyäkseen tuottamaan tasalaatuista lääkekannabista. Jokaisessa grammassa Bedrocania on sama määrä vaikuttavia aineita.
Tjalling Erkelens: ”It was a long way. Standardizing plant material is a matter of genetic equalness of the material. - - - We have standardized circumstances in our production rooms, where the plants are flowering. - - - and of course - - - we standardized the whole process of drying the cannabis of processing it, picking up the leaves and cutting the flowers from the stems, and the packaging of course.”
Osa lääkekannabiksen käsittelytiloista on täysin steriilejä, eikä niihin pääse kuvaamaan. Näin varmistetaan, että lääkkeeseen ei pesiydy sieniä, hometta, bakteereita tai muita epäpuhtauksia.
Bedrocanilla on vain yksi asiakas: Hollannin terveysministeriö. Terveysministeriön alainen Lääkekannabisvirasto valvoo lääkekannabiksen laatua ja vastaa lääkkeen jakelusta.
Kannabisvirasto sijaitsee Hollannin hallinnollisessa keskuksessa, Haagissa.
Marco van de Velde: ”the Office is there to to avoid that cannabis is going to coffee shops or it`s leaking any other way. So that’s that the way it is now organised. That cannot happen at all, - - - because if thing is going to only one logistics service provider and every month we check how much is going away and where it`s going.”
Bedrocan on kannabiksen kukintoa. Lääke nautitaan yleensä joko veteen haudutettuna tai höyrystämällä se erityisellä höyrystyslaitteella.
Mika Lahtinen: ”Minä nautin sen höyrystämällä ja sitten joskus syöden, se vähän tilanteesta riippuu.”
Anne Lahtinen: ”Mä olen kans höyryttänyt alussa. Jotenkin se vähän yskitti mua, niin mä syön tällä hetkellä, se on mulle paras.” - - - ”Mä otan sitä lääkettä pikkaisen suuhuni ja pistän pienen suklaapalan perään, siinä se menee.”
Anne Lahtinen: ”No mä nyt kävelen sisällä ilman apuvälinettä ja ulkonakin, jos ei ole lunta. - - - Sitten myös mä olen niin kuin pirteämpi, mä olen kiinnostunut asioista, kun ennen oli kaikki pelkkää sumua vaan ja mikään ei kiinnostanut. Ny mä oon ruvennu taas niin kuin etsimään harrastuksia ja kaikkia.”
Vaikka moni potilas kokee saaneensa apua lääkekannabiksesta, viranomaiset epäilevät sen tehoa ja turvallisuutta. Lääketiede ei anna tähän yksiselitteistä vastausta.
Marco van de Velde: “If you look at the clinical studies, which are performed with with cannabis, you see that the cannabis which is used is not standardized. It has been taken from custom for instance, or from the police, and you do not know what the concentration of the active substance in the cannabis is. And that is important to know, because if you do a scientific research with a product which is not standardized you cannot compare the different studies with each other.”
Antti Poso: ”Että meillä on koehenkilöt vaihtelee tällä välillä ja se mitä heille on syötetty vaihtelee tällä välillä, no yritä nyt tällasesta liikkuvasta paketista sitten saada jonkinlaista linjaa vedettyä, niin aika vaikeeta se on.”
Kannabiksen vaikuttavia aineita kutsutaan kannabinoideiksi. Kuopion yliopiston tutkijat kehittelevät synteettisiä kannabinoideja. He pyrkivät löytämään uusia molekyylejä, jotka tehoaisivat kipuun, mutta joilta puuttuisi huumaava vaikutus. Kipupotilaita tämä mahdollisuus houkuttelee.
Sirpa: ”Lähinnä niin kuin alkaa oleen se mielessä, että kun sais jonkinlaista, päähän niin kuin normaalia toimintaa, eli mieluiten pois se psykoaktiivisuus ja sitten vaan se kipuun vaikuttava lääke. Itse en etsi minkäänlaista huumetta tai ns. viihdekäyttöä, vaan nimenomaan kivun lievitystä.”
Mika Lahtinen: ”Kun sitä jatkuvasti käyttää, niin se huumaava vaikutus eli pilvi, se katoaa. - - -Se huumaava vaikutus, niin se ei oo oikeastaan ollenkaan ja jos se on, niin se on 10 minuuttia, semmoinen pieni heilahdus tulee.”
Anne Lahtinen: ”Mua ei sillein huumaavaa vaikutusta ole tullut, koska mä käytän aika pieniä annoksia. Mut ne semmoiset hyvät mielialan tunteet tulee aika voimakkaina joskus, niissä on aika mukava olla.”
Lääkelaitoksen mielestä lääkekannabiksen haitat ja sivuvaikutukset peittoavat hyödyt.
MOT: ”Mitä ne haitat esimerkiksi on?”
Paakkari: ”Keskushermostoperäisiä haittoja, huimausta, pahoinvointia, suun kuivumista, pyörrytystä, mielenterveyshäiriöitä.”
MOT: ”Entä nää ns. psykoaktiiviset vaikutukset?”
Paakkari: ”Euforia on yksi, mikä haittavaikutukseksi listataan muun muassa.”
Yksikään lääkefirma ei halua tutkia itse kannabiskasvin lääkinnällisiä vaikutuksia. Pelkkää kasvia kun ei voi patentoida lääkkeeksi, eli mahdollisuutta voitontekoon ei ole.
Millään kannabinoidilääkkeellä ei ole Suomessa normaalia myyntilupaa. Myyntiluvan puuttuminen hidastaa ja vaikeuttaa lääkkeen käyttöönottoa. Myyntilupaa varten tarvitaan laajoja, tuhansia potilaita kattavia lääketutkimuksia.
Erkelens: ”We for us are not a pharmaceutical company, we don’t have the means to pay for that type of research, because it takes millions to make that kind of clinical research.”
Terhi Hermansson: ”Kyllä Suomessa tää lääkearsenaali on varsin kattava, ja jos nää kannabinoidilääkkeet olisi oikeasti niin kuin hyviä jonkun sairauden tai oireen hoitoon, niin varmaankin sille haettais myyntilupaa.”
Arkisto, Aamu-TV: ”Lääkelaitos on tehnyt poikkeuksellisen päätöksen. Se on myöntänyt Suomen ensimmäisen poikkeusluvan käyttää kannabista lääkkeenä.”
Ensin Lääkelaitos hylkäsi erityislupahakemuksen, koska kannabiksen määrääminen lääkkeeksi oli laitonta. Nimimerkillä Aulis esiintynyt turkulaismies sai erityisluvan Bedrocan-lääkkeeseen vasta oikeustaistelun jälkeen.
Auliksen tapaus pakotti sosiaali- ja terveysministeriön muuttamaan asetusta lääkkeen määräämisestä. Muutos tuli voimaan viime syksynä kaikessa hiljaisuudessa.
Nyt lääkäri voi määrätä potilaalle myös huumausaineita, jos siihen on erityiset hoidolliset perusteet. Asetuksen muutos on tulkittu jopa kannabiksen laillistamiseksi.
Hermansson: ”On tullu paljon yhteydenottoja siitä, että tarkoittaaks tää nyt sitten, että kannabis laillistetaan Suomessa. Ei, ei tosiaan.” - - - ”Tässä on paljon melua tyhjästä, tää on mun mielestä. Erityisluvat kaiken kaikkiaan on poikkeus normaalijärjestelmästä ja tää Bedrocan on yksi yksittäinen asia näissä erityisluvissa.”
Erityislupavalmisteen, kuten kannabiksen, määrääminen edellyttää, että kaikki muut hoitovaihtoehdot on käyty läpi. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa potilaalle vuosien pituista lääkkeiden vaihtorulettia.
Mika Lahtinen: ”Niin. Tää laki on semmoinen vähän, että mietityttää, että tuleeko auttajasta kiduttaja.”
MOT: ”Mitä tarkoitat?”
Mika Lahtinen: ”No, että sun pitää ensiksi kokeilla kaikkia muita lääkkeitä ja minkälaisia sivuvaikutuksia kullakin lääkkeellä on. Sä joudut käymään tän koko valikon läpi ensiksi, siellä on kaikennäköistä yllätystä.”
Lääkekannabiksen matka Hollannista suomalaispotilaalle on pitkä ja mutkikas.
Ensin lääkäri kirjoittaa potilaalle erityisen huumausainereseptin. Potilas vie reseptin apteekkiin. Apteekki hakee Lääkelaitokselta erityislupaa. Kun erityislupa on myönnetty, apteekki hakee Lääkelaitokselta lääkkeen maahantuontilupaa. Kun maahantuontilupa on myönnetty, apteekki lähettää sen Hollannin Lääkekannabisvirastoon, joka myöntää lääkkeelle maastavientiluvan. Lisäksi Lääkelaitos anoo Suomen valtiolle kannabiskiintiötä.
Tämä prosessi saattaa kestää muutamasta kuukaudesta reiluun vuoteen.
Markku Knuutila: ”Potilaan kannalta tämä on erittäin turhauttavaa, koska potilailla, näillä potilailla on melkein poikkeuksetta kaikilla voimakkaat kivut, joka aiheuttaa heille myös unettomuutta. Jos pelkästään byrokratian takia joutuu jopa kuukausia odottamaan lääkettä, niin se on täysin kohtuutonta.”
Viime joulukuussa Bedrocanin maahantuontiin tuli yllättäen viikkojen tauko. Lupapaperit makasivat Lääkelaitoksen virkamiesten pöydällä. Mika ja Anne Lahtinen joutuivat olemaan joulun yli ilman lääkettä.
Mika Lahtinen: ”No ei auttanut kuin odottaa. Silloin kun ei ole lääkettä, ei ole lääkettä.”
MOT: ”Miten se vaikutti olotilaan?”
Mika Lahtinen: ”No huonontaahan se heti. Sanotaan kahden päivän sisällä ne alkaa käynnistyä sitten kaikki jäykkyydet ja kaikki muut oireet sitten.”
Anne Lahtinen: ”Jotenkin se pistää niin kuin hermostumaan. Mä ajattelin, että voiko olla niin, että ihminen ei saa lääkettä, kun sillä on resepti sentään siitä.
Syy lääkkeen loppumiseen oli se, että Suomen valtion kannabiskiintiö oli lopussa.
Kaikille huumausaineille on olemassa kulutusarvioon perustuvat maahantuontikiintiöt. Kukin maa hakee huumausainekiintiönsä YK:n alaiselta INCB:ltä.
MOT: ”Miksi sitä ei haettu ajoissa lisää?”
Paakkari: ”Ei varmaan osattu arvioida tätä tarvetta, koska esimerkiksi jos vertaa muiden Pohjoismaiden maakiintiöihin, niin siellä ilmeisesti selvitään kokonaan ilman näitä lääkkeitä, niin meilläkään ei sitten osattu varautua tähän.”
MOT: ”Nää potilaat vaan minulle väittivät näin, että tosiaan ne paperit makasivat Lääkelaitoksen pöydällä.”
Paakkari: ”En osaa tohon sanoa. Meillä on aika paljon papereita, jotka varmaan monessa paikkaan joutuu viipymään, mutta tohon en osaa. Tuskin niitä kukaan tahallaan missään makuuttaa.”
Lääkelaitos aikoo tiukentaa kannabislääkkeiden saatavuutta entisestään. Laitos laatii parhaillaan uusia ohjeita opioidien käytöstä kroonisen kivun hoidossa. Ohjeisiin aiotaan liittää suositus, että lääkekannabista määrättäisiin vain kipupoliklinikoilta.
Suosituksesta on jo ilmoitettu puhelimitse joillekin lääkäreille.
Knuutila: ”Nyt nämä lääkärit, jotka ovat jo hoitaneet useita potilaita ja heille on vankka kokemus, heiltä oikeastaan kielletään tämä homma ja tätä hommaa ollaan siirtämässä näille kipupoliklinikoille, joilla ei ole käytännössä oikeastaan vielä yhtään kokemusta.”
Paakkari: ”Sen verran on niistä ohjeista keskusteltu asiantuntijoiden kanssa, että he oli sitä mieltä, että nämä kannabislääkitykset olisi syytä aloittaa samoin kuin opioidilääkitykset moniammatillisten kipupoliklinikkojen arviosta. Tämä tieto annettiin sitten niille lääkäreille, jotka joko käyttivät, määräsivät näitä tai jotka kyselivät näistä.”
Potilaiden mukaan kannabislääkkeiden saaminen kipuklinikoilta on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Mika Lahtinen: ”Siellä on - - - MS-potilaita on käyny kysymässä Bedrocania, mutta vastaus on yksinkertaisesti ei ole. Mä en ymmärrä, miksi meitä sinne ohjataan, koska ei siellä kirjoiteta, kirjoiteta tätä reseptiä.”
MOT: ”Mitä vastaisitte tällaiselle potilaalle?”
Paakkari: ”Sitten nämä tapaukset harkitaan tapaus kerrallaan niin kuin yleensä nää erityislupahakemukset kaikkiaankin.”
MOT: ”Että mitä tarkoittaa?”
Pirkko Paakkari: ”Tässä ei ole siis ehdotonta sääntöä eikä määräystä. Tämä on semmoinen yleisperiaate, että toivotaan aloitettavaksi kipupoliklinikoilla, mutta se ei oo, me ei anneta tästä määräyksiä.”
Kipupoliklinikat ovat kivunhoidon portinvartijoita. Poliklinikoilla hoidetaan vain osaa kipupotilaista.
Sirpan hoitosuhde Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kipupoliin loppui jo viisi vuotta sitten. Takaisin hän ei ole päässyt. Apua ei ole löytynyt myöskään yksityiseltä kipuklinikalta.
Sirpa Mäkelä: ”Mä useaan kertaan kysyin tältä mun kipulääkäriltä, että eiks oo mitään mahdollisuuksia saada kokeilla tätä, koska näistä opiaateista tulee niin pahat sivuvaikutukset ja ne ei enää tehoa edes tähän kipuun. - - - Sieltä tuli aina joku tyrmäävä vastalause, et ei se sovi tähän tarkoitukseen tai sulla on sellainen vika, et se ei käy sulle.”
Knuutila: ”On yllättävää, että kannabis varsin mietona huumeena on, tuntuu tänä päivänä olevan huomattavasti kovemman kontrollin ja seulan alaisena kuin morfiinijohdannaiset, opiaattijohdannaiset. Yleinen suuntaus on se, että potilaalle suositetaan varsin kovia opiumjohdannaisia, joista heille tulee varsin merkittäviä sivuvaikutuksia.”
Potilaiden ahdinkoa on lisännyt myös kannabinoidilääkkeiden kallis hinta. Kela ei korvaa mitään kannabispohjaisia lääkkeitä.
Mika ja Anne Lahtisen tuloista lähes lähes puolet menee lääkkeisiin.
Anne Lahtinen: ”Mä niin kuin sitten pihistän jostain muusta, muualta, vaatteista tai jostain. Ruoasta ny ei voi pihistää. Elää vaatimatonta elämää.”
Mika Lahtinen: ”Mulla maksaa kaksi grammaa tuommoinen yli 800 euroa kuukaudessa ja maksan sen työkyvyttömyyseläkkeestä. Lopulla saa mitä saa.”
Viimeisessä hädässä lääkekuluihin voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Suomen ensimmäisen kannabisreseptin saanut Aulis on taistellut jo vuosia saadakseen rahallista apua. Turun kaupungin sosiaalilautakunta on suhtautunut kannabislääkityksen korvaamiseen nihkeästi.
Huhtikuussa 2008 Turun hallinto-oikeus päätti, että sosiaalilautakunnan pitää huomioida Auliksen lääkekulut kuukausittain.
Tästä huolimatta lautakunta kieltäytyi korvaamasta Bedrocan-lääkekuluja toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Aulis valitti jokaisesta kielteisestä päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Joulukuussa oikeus velvoitti jälleen sosiaalilautakunnan maksamaan Aulikselle toimeentulotukea lääkekuluihin kaikilta näiltä kuukausilta.
Aulis on nyt pahasti velkaantunut. Turun Linnan Apteekki on myynyt hänelle lääkettä poikkeuksellisesti luotolla.
Knuutila: ”Potilas on varsin vakavasti sairas henkilö ja hänellä on ollut ongelmia rahoituksen saamisessa sosiaaliviranomaisten ja muitten kanssa, niin olemme myöntäneet hänelle maksuaikaa ja hän maksaa meille vähitellen.”
Hermansson: ”Jos se kuuluu korvauksen piiriin, niin saman tien se korvaus maksetaan ja potilas maksaa itse vain sen ylitsejäävän osuuden. Se menee viuh, viuh, helposti ja yksinkertaisesti. Mutta jos on myyntiluvaton lääke, niin siinä on näitä erilaisia tanssiaskeleita, mitä on pakko tanssia, niin tosi paljon.”’
Sirpa alkaa olla uupunut taisteluunsa viranomaisia vastaan.
MOT: ”Millaista on elää kipupotilaana Suomessa?”
Sirpa: ”No, kokopäivätyötä. Pelkkää paperityötä, tappelua viranomaisten ja lääkäreiden kanssa, anomuksia, hylkyjä, kaikennäköistä byrokratiaa.” - - - ”Mä en anna periksi, mä olen niin sitkeä sissi. Jos kerran on jonkunlaista niin kuin toivoa, että voitais elämänlaatua parantaa ja saada niitä kipuja niin kuin pienemmäksi, niin totta kai jokainen ottaisi sen vaihtoehdon.”
Hermansson: ”Kipu on semmoinen oire, joka ei näy ulospäin eikä se kuulu ulospäin. - - - Se voi olla aivan halvaannuttavan kovaa, jonka takia se on niitä myös yleisyytensä takia, niitä oireita, joihin todella täytyy löytyä hoitoja ja niitä hoitoja on. - - - Ei nää kannabinoidivalmisteet siihen tuo ratkaisua, ei todellakaan.”
Sirpaa hoitanut neurologi ei enää uskalla määrätä kannabinoidilääkkeitä viranomaiskontrollin tiukentumisen takia. Myös Mika ja Anne Lahtisen Bedrocan-reseptit umpeutuvat noin puolen vuoden päästä. Jatkosta ei ole tietoa.
MOT: ”Mitä aiotte tehdä, jos laillista tietä lääkekannabista ei enää saa?”
Sirpa: ”Jaa-a, se jää nähtäväksi. En osaa sanoa. Monethan joutuu sitten siihen rakoon, että rupee kasvattelemaan itse, mutta sehän on Suomessa rikos, et sille tielle en haluis lähteä.”
Mika Lahtinen: ”Sit on vaihtoehto hakea sitä oikeuden kautta, kasvattaa itse, muuttaa pois Suomesta. Nää on näitä vaihtoehtoja, ne on pakko punnita.”
Anne Lahtinen: ”Kyllä mäkin olen tota ulkomaille muuttoa ajatellut, mutta mä ajattelen, että kyllä se niin on kuitenkin vaikeata Suomea jättää.”
Mika Lahtinen: ”Näinhän se on.”
Anne Lahtinen: ”Se on jotenkin, että tämmöisen takia niin kuin jättäisi kotimaansa.”
Mika Lahtinen: ”Totta.”
Anne Lahtinen: ”Ettei Suomi pystyisi huolehtimaan meistä, niin se on, se on aika raakaa kyllä.”
LOPPU
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha