Vanhemmuus on ihanaa, mutta intensiivisyydessään myös kuluttavaa. Jokainen vanhempi tarvitsee mahdollisuuden palautumiseen, mutta välillä oman ajan nipistäminen arjen keskellä tuntuu mahdottomalta. Jo pienetkin mikrotauot auttavat sinua jaksamaan paremmin, kunhan opit tunnistamaan ja hyödyntämään ne.
Yön repaleista horrostilaa ei voi kutsua uneksi ja suunnitelma omasta rauhallisesta kahvihetkestä vaihtuu tahtoikäisen taaperon aamukiukkuun. Oma mieli olisi pidettävä rauhallisena, mutta itseäkin väsyttää ja tekisi mieli huutaa kilpaa lapsen kanssa. Päässä pyörii samaan aikaan monta hoitamatonta asiaa ja jaksaminen on äärirajoilla.
Jatkuva saatavilla oleminen ja valppaana pysyminen vaatii energiaa ja uuvuttaa. Kotivanhemmuus tai työn ja lapsiperhearjen yhteensovittaminen ei ole aina ihan helppoa, ja vanhemmuuden paineet ovat kovat. Omaa aikaakin pitäisi olla, mutta missä ihmeen välissä, kun muutenkaan ei ehdi kaikkea.
Moni perhe asuu kaukana turvaverkostaan, joillakin sellaista ei ole olemassakaan. Yksin arkea pyörittävä vanhempi ei voi jättää pieniä lapsia kotiin ilman hoitajaa päästäkseen hetkeksi yksin lenkille tai ystävän kanssa kahvilaan.
Ajatus oman ajan tarpeellisuudestakin voi luoda paineita. Sitä pitäisi olla ollakseen hyvä vanhempi, mutta mitä jos sitä ei pysty järjestämään.
Muista, olet yhtä tärkeä kuin lapsesi
Vanhemman lepohetket ovat yksi arjen tärkeimmistä prioriteeteista, mutta jossain kohtaa elämää ne ovat hyvin pieniä. Silloin näiden hetkien pituutta tärkeämpää on niiden merkitys ja arvokkuus, psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru muistuttaa vanhempia.
Kun jumpalle ei voi lähteä joka ilta tai hotelliviikonlopun viettäminen on vain kaukainen haave, on omat hetket löydettävä arjen keskeltä. Kun huomaa ja osaa hyödyntää lyhyetkin hengähdyshetket päivän aikana, on päässyt jo tosi pitkälle.
– Vanhemman pitää muistaa vaalia itselle tärkeitä asioita ja huolehtia itsestä samaan tapaan kuin lapsen hyvinvoinnista. On tärkeää arvostaa itseä, omia asioita ja arkea, Laru muistuttaa.
Omilla valinnoilla on suuri merkitys palautumisen kannalta, palautumisen ja stressinhallinnan valmentaja Maria Rautavakin sanoo. Palautumiseen vaikuttaa myös, mitä syömme ja juomme, millaisia sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutustilanteita meillä on, miten turvalliseksi tunnemme olomme ja miten liikumme.
Väsynyt vanhempi räjähtää helposti pienistäkin asioista.
Kukaan ei jaksa olla läsnä, jos on äärettömän väsynyt, kireä ja kiukkuinen. Siksi riittävällä palautumisella onkin iso merkitys vanhemman omalle jaksamiselle, mutta myös lapsen kehitykselle ja kodin ilmapiirille, olipa perheessä minkä ikäisiä lapsia tahansa.
Alipalautuminen usein näkyy ja kuuluu kotona. Väsynyt vanhempi räjähtää helposti pienistäkin asioista, ja vähäisetkin vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.
– Väsy ja kiukku kohdistuvat lähimpiin ihmisiin vaikka vanhempi ei sitä tarkoittaisikaan. Siksi ymmärrys omaa jaksamista vahvistavista ja heikentävistä asioista on lähtökohta vahvempaan palautumiseen, Rautava toteaa.
Näin palaudut arjen keskellä – Pienikin hengähdyshetki auttaa jaksamaan
Oman ajan, unen ja palautumisen tarve ovat yksilöllisiä. Samoin kuormittumisen tunne. Siksi kenenkään jaksamista ei voi verrata toiseen.
Pääasia olisi, että jokaisella vanhemmalla olisi mahdollisuus ja taito edes lyhyisiin omiin hetkiin päivittäin, sillä riittävästi palautunut vanhempi jaksaa arkea paljon paremmin.
Kun tunnistaa, mikä itseä rentouttaa ja ripottelee pieniä palautumisenmurusia pitkin päivää, kasvaa niistä iltaa kohti isompi kokonaisuus, jolloin voimavarojen, hyvän unen ja oman ajan on helpompi alkaa rakentua, Rautava sanoo.
Koostimme asiantuntijoiden kanssa kymmenen kohdan listan, josta voisi olla apua omien pienten hetkien löytämiseen kiireisen arjen keskellä.
1. Hyödynnä arjen mikrotauot
Huomaa pienetkin hetket, jolloin voit olla aidosti läsnä itsellesi ja pääset irti vanhemman roolista.
Jos sinulla ei ole mahdollisuutta saada lastenhoitoapua, mieti miten saisit omaa aikaa vaikka lapset olisivatkin kotona. Pysähdy katselemaan ulos ikkunasta tai juo rauhassa kuppi kahvia. Lue lempikirjaa lapsen päiväuniaikaan tai tee työmatkasta oma hengähdyshetkesi.
2. Hengitä syvään
Mielen ja ajatusten sinkoilu sinne tänne kuluttaa voimavaroja. Jos olo tuntuu ylivirittyneeltä, kokeile muutaman minuutin syvähengitystä päivittäin.
Hengitä rauhassa syvään niin, että uloshengitys on hieman sisäänhengitystä pidempi, jolloin hermosto rauhoittuu tehokkaasti. Syvähengitys vahvistaa palautumista ja unenlaatua.
Tee syvähengityksiä esimerkiksi viikon ajan samaan aikaan päivästä ja kokeile, saatko positiivisia vaikutuksia.
3. Unohda kännykkä hetkeksi
Usein mieli on levoton jatkuvan informaatiotulvan takia. Mieli tarvitsee tilaa ja väljyyttä palautuakseen.
Kokeile viettää vaikkapa kahvihetkesi ilman kännykkää. Katsele ympärillesi ja aisti kaikkea, mitä näet ja kuulet.
4. Väritä tai kirjoita
Aikuisten värityskirjat tai erilaiset täytettävät päiväkirjat eivät olleet turhaan myyntivaltti muutama vuosi sitten. Värittäminen tai kirjoittaminen auttaa rentoutumaan ja keskittymään hetkeen.
Värittäminen on myös hyvä tapa yhdistää oma rentoutumishetki ja lapsen kanssa yhdessä touhuaminen. Samalla myös lapsi oppii rauhallisten yhteisten hetkien ja palautumisen tärkeyttä.
5. Muodosta oma turvaverkko
Leikkitreffit, yhteiset ruokailuhetket tai vaikka lapselle hoitopaikka kauppareissun ajaksi voivat olla iso apu ja henkireikä arjessa.
Jos isovanhemmat tai ystävät asuvat kaukana, voisiko naapurustosta löytyä uusi oma tukiverkko. On tärkeää, että jokaisella olisi lähellä ihmisiä, joilta voi pyytää apua spontaanistikin.
6. Rauhoita ilta, jos pystyt
Lasten hyviä unia varmistellaan rauhoittamalla ilta. Kokeile itse samaa! Himmennä valoja, sytytä kynttilä ja unohda kännykkä. Näin viestität kehollesi lähestyvää uniaikaa.
Jos mieli ei rauhoitu, eivät hermosto ja elimistökään rauhoitu.
Muista myös syödä iltapala, sillä tarvitset yön aikana energiaa palautumiseen ja nukkumiseen.
7. Älä nipistä unesta enempää kuin on pakko
Omaa aikaa tulee helposti nipistettyä yöunista. Uni on kuitenkin tärkein palauttava tekijä eikä omaa unirytmiä kannata sekoittaa enempää kuin mitä pikkulapsiarki jo muutenkin tekee.
Omaa luonnollista unirytmiä vastaan taistelu illasta toiseen heikentää unenlaatua. Jos nukkumaan ei mene silloin, kun väsyttää, voi unta joutua odottelemaan useamman tunnin eikä palautuminen ehdi välttämättä alkaa koko yönä.
8. Hae voimaa kohtaamisista
Ajatusten vaihtaminen ja kuulluksi tuleminen auttavat jaksamaan. Puhu siis edes naapurille tai soita ystävälle, vaikka tuntuu ettet jaksaisi. Kohtaamiset voivat olla lopulta päivän parhaita hetkiä, joista saat energiaa ja näkökulmaa omaan arkeen.
9. “Kiitos, että olet siinä”
Parisuhteen hoito ei ole vain hotelliviikonloppuja. Joskus halaus, kiitos tai kiva viesti kesken päivää on jo tarpeeksi.
Positiivinen puhe ja toisen huomioiminen lisäävät hyvää ja on samalla merkki, että tarvitset itsekin huomiota ja läheisyyttä.
10. Älä vertaa itseäsi muihin
Yritä unohtaa ulkoa tulevat odotukset ja paineet. Tee vanhemmuudestasi ja elämästäsi teidän perheen näköinen.
Oman arvomaailman mukainen elämä vaikuttaa palautumiseen. Mieti siis, mikä on tärkeää ja riittävän hyvää sinulle ja lapsellesi.
Asiantuntijat:
Suvi Laru, psykologi, erityistason paripsykoterapeutti ja Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja
Maria Rautava, palautumisen ja stressinhallinnan valmentaja, Mieli & Oivallus
Akuutti Areenassa: Vaativa vanhemmuus
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!