Vanhusten hoivakotibisneksessä liikkuu iso raha. Pahimmillaan kilpailutus on johtanut jopa rikosepäilyyn. Alajärvellä on kaksi tyhjää vanhusten hoivakotia, yhteensä 27 paikkaa. Uudenkarheat hoivakodit ovat olleet tyhjillään jo 2,5 vuotta.
Samaan aikaan kaupunki on antanut lausunnon, jonka mukaan "asumispalvelupaikkojen riittämättömyyden vuoksi vanhuksia on sijoitettuna terveyskeskuksen akuutille vuodeosastolle ja akuutit potilaat ...virtaavat turhaan erikoissairaanhoitoon". Miten tämä on mahdollista?
Kilpailutus alkanut
Yli 75-vuotiaiden määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Vuonna 2030 heitä on lähes 850 000. Laitosmaisesta asumisesta halutaan eroon ja avopalveluiden sekä kodinomaisten yksiköiden tarve kasvaa. Palveluita tarvitaan koko ajan lisää, mutta palvelun järjestäjällä, kunnalla, on jatkuva pula rahasta.
Monilla paikkakunnilla hoivapalveluita kilpailutetaan nyt ensimmäistä kertaa. Palvelun hintaa painotetaan kilpailussa laatua enemmän, ja pienet, paikkakunnilla pitkään toimineet hoivayrittäjät ovat yllätyksekseen huomanneet hävinneensä kilpailutuksen.
Esimerkiksi Alajärvellä ja Suonenjoella kilpailutuksen voitti Attendo MedOne Hoiva Oy, jolla ei tarjoushetkellä ollut paikkakunnalla edes tiloja. Oli vain lupaus rakentaa ne tietyssä aikataulussa.
Kuka hyötyy valtion rahasta?
Erityisryhmien kuten vanhusten asumisen rakentamista ja remontoimista on tuettu jo pitkään. Raha-automaattiyhdistyksen tuet lakkautettiin kilpailua vääristävinä 2000-luvun alussa.
Tilalle on tullut Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen ARA:n tuki. Valtion rahaa on vanhuksille vuosittain jaossa 110 miljoonaa euroa.
Isot hoivapalveluyrittäjät Attendo Med One Hoiva etunenässä ovat aloittaneet yhteistyön yleishyödyllisten rakentajayhtiöiden kanssa. Yleishyödyllinen rakentaja voi hakea Aralta joko investointiavustusta tai korkotukilainaa.
Alajärvellä kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä teki menettelystä kantelun hallinto-oikeuteen ja tutkintapyynnön poliisille. Tästä syystä Aran avustukset ja koko rakennushanke ovat jäissä kantelun ja tutkinnan käsittelyajan eli noin vuoden.
Suonenjoella Ara puolestaan katsoi, että uuden hoivakotirakennuksen urakkakilpailussa ei noudatettu hyvää rakennustapaa. Rakentamiselle olisi jäänyt aikaa vain neljä kuukautta ja ainoa urakkatarjous tuli yritykseltä, jolla on sama toimitusjohtaja kuin urakkakilpailun järjestäneellä yrityksellä.
Tukijärjestelmä – kuin viidakko
Koko tukijärjestelmä on sekava ja monimutkainen.
- Viidakossa on vaikea pysyä ajan tasalla. Kuka siinä pysyy ajan tasalla niin varmaan nämä yritykset, jotka paljon rakennuttaa tai rakentavat itse he ovat paremmin perillä tästä rahoituspuolesta”, sanoo sosiaalijohtaja Marja-Leena Markkanen Suonenjoelta.
Kunnilta ja pieniltä yrityksiltä puuttuu lisäksi kilpailuttamisosaamista.
Terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen Tampereen yliopistosta ihmettelee sitä, miksi kunnat painottavat niin rajusti hintaa kilpailutuksissa. Hänen mielestään hankintalainsäädäntöä pitäisi lieventää sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.
Näyttää myös siltä, että kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä valtion jakamasta tuesta.
- Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee”, Pekka Rissanen sanoo. Rissasen mielestä markkinoiden keskittymisen pelko on aiheellinen.
- Kuntienkin kannalta on aika huono tilanne, jos he ovat myöhemmässä vaiheessa tilanteessa, jossa heillä ei ole vaihtoehtoja ostaa muilta kuin näiltä isoilta ketjuilta.”
Haastatellut
- Marja-Leena Markkanen, sosiaalijohtaja, Suonenjoen kaupunki
- Pertti Karjalainen, toimitusjohtaja, Attendo MedOne Hoiva Oy
- Pentti Isokangas, Alajärvi
- Tanja Vainionpää-Hernesmaa, toimitusjohtaja, Mäntytuuli Oy
- Vieno Vesterinen, Suonenjoki
- Raija Lehikoinen, hallituksen puheenjohtaja, Suonenjoen seudun vanhustenkotiyhdistys
- Pekka Rissanen, terveystaloustieteen professori, Tampereen yliopisto
- Jarmo Lindén, johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara
- Jaakko Aho, kunnanvaltuutettu, perusturvaltk:n jäsen Kok. (sit)
- Tino Nurmi, yrittäjä