Suomen myydyin ruokakala on kuolemansairas.
ELISE SØRENSEN, hallituksen jäsen, Natur og Ungdom: Jeg tror kanskje mange ville slutte å spise oppdrettslaks hvis de bare hadde sett hvordan de har det.
Moni ei söisi lohta, jos näkisi sen elinolot. Kymmeniä miljoonia Norjan lohia kuolee sairauksiin ja stressiin joka vuosi.
TRYGVE POPPE, kalaterveyden emeritusprofessori: Paniikissa syntyy vammoja. Voi kuulla, miten lohet iskeytyvät altaan seiniin. Se ei ole kaunista katseltavaa.
Lohenkasvatus on aiheuttanut vuonoissa vakavia ympäristöongelmia.
RUBEN ODDEKALV, johtaja, Norges Miljøvernforbund: Det er fri flyt av alt ifra sykdom og lus og skitt og fôrspill. Og alt går bare rett ut i økosystemet.
Kasvatusaltaista virtaa tauteja,
loisia, ulostetta ja rehujäämiä –
suoraan ekosysteemiin.
Kasvatusaltaista virtaa tauteja, loisia, ulostetta ja rehujäämiä suoraan ekosysteemiin. Suurin osa lohesta myydään ulkomaille. Miljardibisneksen tavoitteena on kasvaa entisestään.
MOT: Varför är dödligheten så hög?
KRISTER HOAAS, aluejohtaja, Sjømat Norge: Inte är den högre än i andra matproduktioner.
MOT: Miksi kuolleisuus on suurta?
Se on suurta kaikessa ruoantuotannossa.
NIMI: Sairaaksi kasvatettu lohi
Sushikokki aloittaa sushien valmistelun aikaisin aamulla. Sushibuumi on saavuttanut marketit ympäri Suomea. Kuluttajien suosikkisushi selviää nopeasti:
Marianne Järvinen: Lohi, mikä vaan missä on lohi.
MOT: Tykkäätkö sushista?
Riikka Länsisalmi: Kyllä kiitos, tykkään.
MOT: Mikä on suosikki?
Avocado ja lohinigiri.
Pia Khon: I like this.
MOT: The salmon?
Yes.
Pidän tuosta.
- Lohesta.
MOT: Tiedätkö mistä on kotoisin?
Marianne Järvinen: En tiedä. Onko norjalaista?
Suomessa syödään vuosittain neljä kiloa Norjan lohta per henkilö. Eli 22 miljoonaa kiloa yhteensä. Se on ylivoimaisesti ostetuin kalamme. Myös näissä susheissa käytetään Norjassa kasvatettua lohta. Miten vastuullista on syödä Norjassa viljeltyä lohta? Ympäristöjärjestö WWF:n ylläpitämässä kalaoppaassa Norjan lohi on keltaisella. Se tarkoittaa, että sitä voi ostaa mutta harkiten. Kalaoppaassa kiinnitetään huomioita loheen liittyviin ympäristöongelmiin. Mutta millaisissa oloissa suomalaisten suosikkikala kasvaa?
Olemme Länsi-Norjassa, ajamassa kohti Bergeniä.
GRAFIIKKA: Kartta, jossa näkyy Bergen ja Oslo
Vuonoissa näkyy vähän väliä kasvattamoiden pyöreitä tai neliskulmasia verkkoaltaita. Eikä mikään ihme: Norja on maailman suurin lohen tuottaja.
Norjan rannikolla on noin 1700 kalankasvattamoa. Bergeniä kutsutaan maailman lohipääkaupungiksi. Täällä on lohialan edunvalvojia, tutkijoita, viranomaisia - ja tietenkin kasvattajia. Olemme pyytäneet lupaa saada kuvata lohikasvattamoa. Saan odottaa vastausta pitkään. Vaikutusvaltainen lohiala on erittäin tarkka maineestaan. Bergenistä löytyy myös kriitikoita. Ruben Oddekalv johtaa ympäristöjärjestöä, joka on vuosia seurannut lohenkasvatuksen vaikutuksia luontoon. Hän on luvannut viedä meidät vuonoajelulle.
Vuonna 2021 Norja vei yli viiden ja puolen miljardin euron edestä lohta ulkomaille. Kyseessä on Norjan suurin vientituote öljyn jälkeen. Ei siis ihme, että suuryhtiöt ja lohella rikastuneet lohimiljardöörit ovat kovia lobbaamaan bisneksen puolesta.
Lain mukaan emme saa mennä kahtakymmentä metriä lähemmäs kasvattamoa.
Ruben: Dette er jo Osterfjorden. Jeg vokste opp rett her borte. Valestrand, som ligger der borte, så dette er på en måte min hjemfjord. Så jeg har jo fisket i denne fjorden fra jeg var liten.
Tämän vuonon nimi on Osterfjorden. Vartuin ihan tässä lähellä, tuolla Valestrandissa. Tämä on kotivuononi. Olen kalastanut tässä vuonossa pikkupoikana.
Lohenkasvattamoiden määrä on Oddekalvin elämän aikana lisääntynyt tässä vuonossa huimasti. Sitä mukaan myös villin kalan ja äyriäisten määrä on Oddekalvin mukaan vähentynyt selvästi.
Ruben: Bunnen under oss nå, den er dekket av fiskeskitt, rett og slett. 00:00:58 Og når det har lagt her lenge, så kveler kveler det hele bunnen i et ganske stort område.
Vuonon pohja allamme on kalanpaskassa. Ajan myötä kerrostunut uloste on tukahduttanut suuren osan pohjaa.
Ruben Oddekalvin johtama ympäristöjärjestö on kuvannut merenpohjaa kymmenien lohenkasvattamoiden lähettyvillä.
Ruben Oddekalv: Här ser du bubblorna som kommer upp här. Hydrogensylfid och metangas som är giftiga - tecken på att bottnet är dåligt. Det har vi hittat under alla dessa anläggningar. Det så illa att de måste flytta den. Ner i skiten. Här bubblar det gas.
MOT: Vad är det som virvlar här?
Det är fiskeskit, rätt och slätt
MOT: avföring?
Ja, det är avföring.
Nuo kuplat ovat rikkivetyä ja metaania, jotka ovat myrkyllisiä. Ne kielivät vuonon pohjan huonosta kunnosta. Jos pohjasta löytyy näitä kaasuja, se on vaurioitunut.
Ruben Oddekalv: Tältä näyttää kaikkien tutkimiemme kasvattamojen alla. Tämä oli niin vakava tapaus, että kasvattamo piti siirtää. Oli vaikeaa kuvata kaiken lietteen keskellä. Tuossa nousee kaasukuplia.
MOT: Mitä tuolla vedessä kieppuu?
- Se on kalanpaskaa.
MOT: Ulostetta.
- Niin.
Verkkoaltaat ovat avoimia. Eli niiden alle ja lähettyville putoaa osa kaloille annetusta rehusta sekä kalan uloste. Silti viranomaistarkastajat olivat antaneet näille pohjille hyvän arvosanan.
Ruben Oddekalv: För mig är det dött. Inget liv. Slam. Bottnet är tjockt av slam. Livet är borta. För mig visar det ett system som inte överhuvudtaget verkar.
Näen tässä tallenteessa kuolleen pohjan. Tuolla ei ole elämää. Pohja on paksun lietekerroksen peitossa. Kaikki elollinen on nyt poissa. Minulle tämä on malliesimerkki siitä, että systeemi ei toimi.
Tutkimusten mukaan ainakin osa merenpohjasta palautuu muutamia vuosia sen jälkeen, kun kasvattamo on siirtynyt muualle. Ongelma on kasvattamoiden tiheys. Kukaan ei vielä tiedä nopeasti kasvavan elinkeinon kokonaisvaikutusta ympäristöön.
Norjalaisen lohen menestystarinaan kuuluu Japanin valloitus. Alun perin sushiin ei kuulunut lohi. Se oli norjalaisten markkinointikikka 80-luvulla - ja se toimi. Siitä lähtien Norjan lohibisnes on kasvanut huimaa vauhtia.
Grafiikka: lohen kasvukäyrä 1980-2020
Elise Sørensen: Det där din.
MOT: Jag tror det.
Tuo on sinun.
- Taitaa olla.
Elise Sørensen kuuluu Norjan suurimpaan nuorten Natur og Ungdom -ympäristöjärjestöön. Sillä on 6000 alle 25-vuotiasta jäsentä.
MOT: varför väljer du att inte äta lax?
Elise Sørensen, hallituksen jäsen, Natur og Ungdom: Vi bojkottar odlad lax. För det är så stora miljöproblem.
MOT: Så det här skulle du inte äta?
Elise: Nej!
MOT: Miksi et syö lohisushia?
Boikotoin viljeltyä lohta
ympäristöongelmien takia.
MOT: Et söisi annostani.
- En.
Elise Sørensen on keskittynyt järjestössä kalankasvatukseen. Hän suunnittelee aktivistikollegoidensa kanssa tulevaa lohiboikottikampanjaa.
Vi har gjort 300 klistermärken. Olle har gjort dom.
Oj!
Palmolja. Det funkar. Folk frågar: är det palmolja? Det vill de inte köpa. Och så ska det bli med odlingslax. Så det blir väldigt bra.
Painatimme 300 tarraa, mutta ne eivät riittäneet alkuunkaan. Tästä voitte selata, millaisia tarroja Olle on suunnitellut.
Tästä tulee mieleen...
- Palmuöljy.
Jos tuote sisältää palmuöljyä, moni ei osta sitä. Kampanjat toimivat. Palmuöljyä boikotoidaan. Ihmiset eivät halua ostaa palmuöljytuotteita. Heidät pitää saada boikotoimaan myös viljeltyä lohta.
Elise: Lakseoppdretter er ikke bærekraftig. Det påvirker fjordene og det biologiske mangfoldet.
Lohen kasvatus ei ole kestävää.
Se vahingoittaa viljeltyjä lohia
ja villikaloja, kuten villilohia.
Se uhkaa vuonoja
ja biologista monimuotoisuutta.
Kasseista karkaavat lohet risteytyvät villilohen kanssa ja uhkavat sen kantoja. Ympäristöjärjestö nostaa esiin myös eläinten hyvinvoinnin.
Elise: Det er mye sykdom blant oppdrettslaks, og ja, jeg tror kanskje mange ville slutte å spise oppdrettslaks hvis de bare hadde sett hvordan de har det.
Viljellyillä lohilla
on paljon tauteja.
Moni ei söisi kassilohta,
jos näkisi niiden elinolot.
GRAFIIKKA: Eläinlääketieteellisen laitoksen Kalaterveysraportti 2021
Norjassa tutkitaan runsaasti lohen kasvatukseen liittyviä ongelmia. Viimeiset vuodet fokus on siirtynyt kalan terveyteen. Löydän hämmästyttävän tiedon Eläinlääketieteenlaitoksen kalaterveyden laajasta raportista. Joka vuosi yli 50 miljoonaa lohta kuolee ennenaikaisesti verkkoaltaissa. Se on noin 15 prosenttia ruokalohesta. Niitä ei voi myydä ruokana. Tutkijat ovat huolissaan. Eläinlääkäri Trygve Poppe on kalaterveyden konkari.
Trygve Poppe, emeritusprofessori: Tuolla ovat Oslonvuono, Asker ja Bærum.
Poppe on tehnyt 40 vuoden mittaisen uran muun muassa Oslon Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa tutkijana ja opettajana. Hän on myös kirjoittanut useita oppikirjoja kalojen terveydestä.
Trygve: Som veterinær, så mener jeg at det er mitt ansvar å i størst mulig grad sørge for at dyrene vi har som husdyr har det bra, og at vi steller ordentlig med dem. 00:01:03 Og det synes jeg er blitt et sørgelig kapittel i dagens moderne fiskeoppdrett.
MOT: Hvorfor er det et sorgligt kapittel?
Trygve: Fordi at det dør rett og slett så mye fisk i løpet av produksjonen. Dette er en næring som er veldig opptatt av å tjene mye penger, hvilket den også gjør.
Eläinlääkärinä velvollisuuteni
on huolehtia siitä, -
että kotieläimet voivat hyvin,
ja että niitä hoidetaan riittävästi.
Siitä on tullut surullinen luku
nykypäivän kalankasvatuksessa.
Miksi se on surullinen?
Koska tuotannon aikana
kaloja kuolee paljon.
Kalaelinkeino pyrkii
maksimoimaan voitot.
Siinä se onnistuu.
Kasvatettujen lohien massakuoleman pääsyyllinen on tässä: lohiloinen. Lohiloisia esiintyy luonnossa. Ongelma syntyy, kun verkkoaltaissa on satoja tuhansia lohia. Tällöin loinen leviää pandemian tavoin ja uhkaa villikalakantoja. Jotta loiset eivät leviäisi villikaloihin, kasvattamoiden on lain mukaan pidettävä loiset kurissa.
Trygve: Lusen den sitter på hud og finner på fisken, og den beiter da, den spiser altså slim og hud og graver seg etter hvert nedover i skinnet, slik at hvis det er mye lus som ikke behandles, så får du etter hvert store sår som er inngangsport for bakterier og som gjør at fisken for osmotiske problemer og dør.
Loiset kiinnittyvät
kalan nahkaan ja eviin.
Ne syövät limaa ja nahkaa –
ja porautuvat kalan nahkaan.
Jos loisia on paljon,
eikä niitä hoideta pois, -
kaloille tulee haavoja, joista
elimistöön pääsee bakteereja.
Silloin kalat saavat
osmoottisia ongelmia ja kuolevat.
Aikaisemmin loisia myrkytettiin kuoliaaksi. Vuonoihin on kaadettu tonnikaupalla loislääkkeitä ja esimerkiksi vetyperoksidia - valkaisuainetta, jolla muun muassa vaalennetaan hiuksia. Myrkyistä ja loislääkkeistä on pitkälti luovuttu, koska kaloista (KORJAUS: LOISISTA) tuli vastustuskykyisiä lääkkeille.
Nykyään kalanviljelijät käyttävät ennen kaikkea erilaisia kylpyjä ja mekaanisia loishoitoja.
Ne ovat ympäristölle suotuisampia, mutteivät tee hyvää kalan terveydelle.
Poppe:: Da blir fisken konsentrert, pumpet opp i et behandlingskammer som holder 32 grader celsius. Der er den i cirka 30 sekunder før den pumpes ut igjen og over i en annen merd. Husk da at laksen er et vekselvarmt dyr. Dens idealtemperatur ligger på 12-13-14 grader celsius, så det å komme over i et bad som holder 32 grader, og hvor det i tillegg er trengsel og panikk, det er en knalltøff behandling som innebærer at fisken blir ekstremt stresset, pådrar seg skader.
Kalat kerätään kokoon
ja pumpataan hoitoaltaaseen, -
jonka lämpötila on 32 astetta.
30 sekunnin kuluttua kalat
pumpataan toiseen altaaseen.
Täytyy muistaa,
että lohi on vaihtolämpöinen.
Sen ihannelämpötila
on 12 - 14 astetta.
Yhtäkkiä kala joutuu
32-asteiseen kylpyyn.
Lisäksi ahtaus luo paniikkia.
Se on rankka hoitokeino, joka
aiheuttaa äärimmäistä stressiä.
Mekaaniset loishoidot voivat aiheuttaa kalalle vakavia vammoja.
Trygve Poppe: Detta är en mekanisk skada på en lax som genomgått mekanisk behandling. De ser stygga skador runt ögonen på fisken. Och slika fiskar dör ju.
MOT: Det är inte sällsynt att se fiskar som ser ut så här?
Det är icke det. Väldigt mycket av detta är pga panik. Du hör hur laxen kolliderar mot väggen. Det ser icke pent ut, nej.
Nämä lohen vammat johtuvat
mekaanisista käsittelyistä.
Silmien ympärillä
on pahoja vammoja.
On selvää,
että nämä kalat kuolevat.
Ei siis ole harvinaista nähdä
tämännäköisiä kaloja. - Ei ole.
Vammoja syntyy paniikissa.
Hoidon aikana kuulee, -
miten lohet iskeytyvät
jatkuvasti altaan seiniin.
Se ei ole kaunista katseltavaa.
Lohen sydän ei kestä mekaanista loishoitoa.
Trygve Poppe: Stora, feta, blanka men döda av hjertespreck. Men när man obducerar ser man att hela hjärtat är omgivet av en stor blodkoagulat och hindrar en normal blodcirkulation.
MOT: Så hjärtat har spruckit helt enkelt?
Ja.
Hopeakylkiset vonkaleet ovat
kuolleet sydämen puhkeamiseen.
Lähemmin tutkittaessa
tilanne on tämä.
Sydämen ympärillä
näkyy iso verihyytymä.
Se estää normaalin verenkierron.
Sydän on puhjennut.
- Niin.
Siis hetkinen. Paniikista johtuvia vammoja ja puhkeavat sydämet. Mitä lohenkasvattamoilla oikein tapahtuu? Miksi sydämet puhkeavat? Entä miten tavallista se on? Haen vastauksia Eläinlääketieteen korkeakoulusta Åsin kaupungissa, Oslosta etelään.
Ida Beitnes Johansen on tehnyt väitöskirjan kalan stressistä ja siitä miten se vaikuttaa lohen sydämeen.
Ida Beitnes Johansen, apulaisprofessori, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu: Det som är karaktäristiskt för vildlaxhjärta är avlånga pyramidformade ventrikel, som pumpar effektivt ut blodet ur hjärtat. Så kan vi se på ett typiskt odlingshjärta. Nu är det stor variation på fasongen. Mest typiska är att kammaren är kort och rund hjertekammaren och så sitter bulbus skevt. Hjärtat klarar inte av att pumpa lika effektivt ut blod ut då.
Väldigt extrema avvikelser också där fasongen är fullständigt fel. Ett hjärta som detta kan inte vara förenligt med liv. Det är ju lite överraskande att de kan överleva såpass länge med dessa hjärtan.
Det må ju nödvändigtvis innebära dålig hälsa, dålig fiskevälfärd att ha hjärtan som detta här och bidrar till dödlighet och jag vet inte om det är etiskt försvarligt att vi ska godta att de ska ha såna hjärtan.
Villilohen sydämen kammio –
on venytetyn pyramidin
muotoinen ja teräväkärkinen.
Se pumppaa veren
tehokkaasti pois sydämestä.
Tässä taas on tyypillinen
viljellyn kalan sydän.
Niiden muodoissa
on suurta vaihtelua, -
mutta yleensä kammio on
lyhyt ja pyöreän muotoinen.
Tämä luonnollinen laajentuma –
kasvaa usein pahasti vinoon.
Silloin sydän ei voi pumpata
verta tehokkaasti ulos.
Joskus poikkeamat
ovat äärimmäisiä.
Silloin sydämen muoto
on täysin väärä.
Tällainen sydän
ei jaksa ylläpitää elämää.
Lohet pysyvät hengissä
yllättävän kauan, -
vaikka sydän on tällainen.
Silloin kalan terveys on huono
ja vointi heikko.
Tällainen sydän
lisää kuolleisuutta.
En tiedä,
onko eettisesti hyväksyttävää –
kasvattaa lohia, joilla on
synnynnäisiä sydänvikoja.
Beitnes Johansenin mukaan suurin ongelma lohenkasvatuksessa juuri nyt on sydänlihassairaus. Se voi saada lohen sydämen käytännössä puhkeamaan.
Ida: Det er jo en potensiell bombe da, som som ligger der og venter på, ja.. Altså, man ser jo ofte dødelighet i forbindelse med stressende håndtering der også. Og det er jo på en måte frisk, tilsynelatende frisk fisk, som egentlig ikke har så mange andre kliniske symptomer, men som plutselig dør av at hjertet sprekker.
Tämä on tikittävä aikapommi.
Kuolleisuus lisääntyy myös, kun
kaloja käsitellään stressaavasti.
Kala voi vaikuttaa terveeltä
ja kliinisiä oireita voi olla vähän.
Silti se kuolee
sydämen puhkeamiseen.
Sydänten puhkeamiseen vaikuttaa stressin ohella virus. Tässä laboratoriossa yritetään löytää rokotetta kyseistä virusta vastaan.
Krister Hoaas edustaa Norjan kalatalouden etujärjestö Sjømat Norgea. Järjestön jäseninä on 800 kalankasvatusyhtiötä.
MOT: Forskarna är oroliga över bl.a. hjärtsjudomar och hjertespreck. Vad anser industrin om det?
Krister Hoaas, aluejohtaja, Sjømat Norg : Det er jo sånn som næringen nå selvfølgelig ønsker å jobbe med hele tiden. Men dette er biologi, og i biologi, akkurat som i landbruket med sau og geit og og kyr og hva man nå holder på med, så dukker det opp nye sykdommer. Det gjør det også med meg og deg, mennesker, og da må vi finne nye metoder for å behandle det på. Og laksen skiller seg ikke fra det.
Tutkijat ovat huolestuneita –
sydänsairauksista
ja sydämen puhkeamisesta.
Mitä ala tästä tuumii?
Elinkeino etsii
pulmiin ratkaisuja.
Perussyy on biologiassa.
Myös lampailta, vuohilta
ja lehmiltä löytyy uusia tauteja.
Samoin meiltä ihmisiltä.
Lohenkasvatuksessa
pitää uudistaa hoitotapoja.
MOT: Hvorfor er dødeligheten så høy?
Krister: Altså, den er ikke noe høyere enn i annen matproduksjon, men vi har jo fisken i sjøen gjerne opp til 18 måneder, mens hvis du tar kylling, de lever i 30 dager. Så dør kanskje 2,5 % av kyllingene på 30 dager, men hvis du teller hver dag, så dør det flere kyllinger enn laks i sjøen, så det blir litt sånn epler- og pærer-sammenligning.
Miksi kuolleisuus on suurta?
Se on suurta
kaikessa ruoantuotannossa.
Kala elää jopa 18 kuukautta.
Kana vain 30 päivää.
Kanoista kuolee
30 päivän aikana 2,5 prosenttia.
Kanoja kuolee silti
suhteessa enemmän kuin lohia.
Kuin vertaisi
omenoita ja päärynöitä.
MOT: VVad berättar de höga dödssiffrorna om djurvälfärden inom norsk laxodling?
Krister: Nå er jeg tilbake igjen og sier at det er jo ikke nødvendigvis høyere dødelighet i lakseoppdrett enn i annen matproduksjon, men…
MOT: Men vi talar om 50 miljoner laxar per år.
Krister: Men det er andel av 450 millioner fisk i sjøen.
MOT: Så 15 %-20%.
Krister: Ja, men dødelighet er ikke nødvendigvis et godt mål på velferd, spørsmålet er hvordan du har det frem til du dør.
Mitä korkeat kuolleisuusluvut
kertovat Norjan lohen viljelystä?
Kuten sanoin, -
kuolleisuusluvut ovat samoja
kaikessa ruoantuotannossa.
Vuosittain kuolee
50 miljoonaa lohta.
Mutta vedessä on
450 miljoonaa lohta.
Se tekee 15 - 20 prosenttia.
Kuolleisuus ei aina
kerro hyvinvoinnista.
Tärkeintä on eläimen
vointi ennen kuolemaa.
MOT: Jag har sett hemska bilder på laks med djupa sår och skador. Går det inte att undvika?
Krister: Det jobbes jo hele tiden med utvikle metodene for å få det bedre til. Men det er jo sånn det er, det som vi sa tidligere, det er en ganske ung næring. Vi har holdt på i 60-70 år her, og i på den tiden har vi kommet veldig langt, men vi er jo ikke i mål.
MOT: Experimenterar ni med laxen?
Krister: Nei, ikke noe mer enn man eksperimenterer med husdyr på land. Du lærer jo ikke uten å prøve, og noen ganger så gjør du feil, så må du lære av de feilene og prøve å gjøre det bedre neste gang.
Olen nähnyt ikäviä kuvia lohien
syvistä haavoista ja vammoista.
Eikö kärsimystä voi välttää?
Yritämme koko ajan
parantaa lohien elinoloja.
Kuten sanottua, tämä on
verrattain nuori elinkeino.
Lohta on viljelty 60 - 70 vuotta.
Olemme päässeet pitkälle,
mutta emme maaliin.
Teettekö lohilla kokeita?
Emme sen enempää
kuin muillakaan kotieläimillä.
Kokeista voi oppia.
Virheistä pitää oppia
ja toimia toisin.
Olen pitkään yrittänyt saada kuvausluvan kalankasvattamoon, jotta näkisimme omin silmin mitä siellä tapahtuu. Saan vihdoinkin vastauksen: pääsemme kuvaamaan Hardangerin vuonoon, parin tunnin ajomatkan päähän Bergenistä etelään. Käynnin järjestää Kalatalouden etujärjestö Sjømat Norge. Olemme menossa Eide fjordbruk -nimiselle kasvattamolle.
Yhtiö on erottunut nostamalla esiin julkisuudessa alan ongelmia harvinaisen avoimesti. Kyseessä on siis malliesimerkki hyvästä kalankasvattamosta - vaikka silläkin on alalle tyypillisiä ongelmia. Saavumme upouuteen laitokseen, jossa kasvatetaan lohenpoikasia.
MOT: Här luktar det fisk!
Jo.
Täällä tuoksuu kalalle.
- Kyllä.
Anders Jan Rød, lohenpoikasten tuotantojohtaja, Eide fjordbruk: Denna fisk den här har kommit tidig augusti. Och nu är den ca 4 gram.
Poikasia on kasvatettu
elokuun alusta.
Nyt ne painavat
nelisen grammaa.
Tässä laitoksessa on noin kolme miljoonaa lohenpoikasta. Myöhemmin joka ikinen rokotetaan yksitellen. Kun ne painavat noin 100 grammaa, ne siirretään vuonossa oleviin kasseihin eli suolaveteen. Tämä on yksi Eide fjordbrukin yhdestätoista laitoksesta. Täällä on 700 000 lohta.
MOT: Vad händer här?
ERLAND: Här styr vi fodringen. Han styr fodringen enligt fiskens aptit.
Mitä täällä tapahtuu?
Täältä ohjataan rehun saantia
kalojen ruokahalun mukaan.
Erlend Eide on perheyhtiön osaomistaja ja tekninen johtaja. Yhtiö on alalla keskisuuri runsaan 80 miljoonan euron liikevaihdolla.
Här satt vi smolt på påsken och nu väger den ca 2 kg .
Poikasia on kasvatettu
keväästä, pääsiäisen tienoilta.
Nyt lohet ovat parikiloisia.
Kun lohet painavat viisi kiloa, ne teurastetaan. Suurin osa menee ulkomaanvientiin, myös Suomeen.
Erlend Eide myöntää, että alan suurin ongelma on korkea kuolleisuus. Tämä laitos on kuitenkin onnistunut pitämään kuolleisuusprosentit alhaisina.
Erlend: Det er kvalitet i alle ledd. Du må ha en kvalitetsmolt, du må ha et kvalitetsfôr, og du må ha flinke, dedikerte folk som går på jobb hver dag for å prøve å gjøre det beste for fisken og for bedriften.
Kaikessa pitää muistaa laatu.
Lohenpoikasten
ja rehun pitää olla laadukkaita.
Työntekijöiden pitää olla
sitoutuneita työhönsä –
ja tehdä parhaansa
kalojen ja tämän alan eteen.
Loinen on myös suuri ongelma tässä kasvattamossa. Eide fjordbrukissa käytetään kylpyjä lohiloisen tappamiseen. Mutta myös toista yhä tavallisempaa menetelmää: nimittäin puhdistuskalaa.
Erland Eide, tekninen johtaja, Eide fjordbruk: Det er villfanget putserfisk som du kaller det, som vi rett og slett putter opp i merdene, og hvis det kommer lus på fisken, så spiser de den lusen. Det gjør de i naturen, og det gjør de her og i anlegget.
Puhdistuskalat
pyydystetään villeinä –
ja laitetaan kasseihin.
Jos lohi saa loisia,
puhdistuskalat syövät ne.
Puhdistuskalat tekevät niin
luonnossa ja kassissa.
Puhdistuskala ei stressaa lohia kuten mekaaninen loishoito. Mutta puhdistuskalan käyttöön liittyy muita eettisiä ongelmia. Puhdistuskalana käytettyä huulikalaa kalastetaan Ruotsin ja Norjan rannikoilla ja laitetaan töihin lohikasseihin. Luonnossa huulikalat elävät noin kymmenen vuotta. Kasseissa ne kuolevat alle vuoden ikäisenä - kymmeniä miljoonia vuosittain.
MOT: Jag har forstått att många av de här putsarfiskarna dör i merderna….
Erlend: Det er et problem i bransjen, så det er noe som vi prøver å bruke minst mulig pusserfisk, men det er et tiltak for å unngå å stresse fisken.
Käsittääkseni puhdistuskaloja
kuolee kasseihin paljon.
Se on tämän alan ongelma.
Käytämme
puhdistuskaloja rajoitetusti.
Ne kuitenkin vähentävät
lohien stressiä.
Monet tutkijat kritisoivat kovin sanoin puhdistuskalan käyttöä. Niin myös emeritusprofessori ja eläinlääkäri Trygve Poppe.
Trygve: Når vi rett og slett har begynt å forbruke en art for å produsere en annen, da er vi på helt ville veier. Og da synes jeg det er grunn til å spørre seg selv, hva er det egentlig vi driver med? 00:02:49 Trygve: Kan vi virkelig holde på sånn? Er dette på noen som helst måte etisk forsvarlig? Og mitt svar til det er jo et klinkende klart nei, det er det absolutt ikke.
Kun hyväksikäytämme yhtä
lajia tuottaaksemme toista, -
olemme hakoteillä.
Sen pitäisi panna ajattelemaan.
Mitä ihmettä me touhuamme?
Voiko moinen jatkua? Onko se
eettisesti puolusteltavissa?
Vastaukseni on kristallinkirkas ei.
Tällainen ei käy.
Sjømat Norge myöntää puhdistuskalan käytön ongelmat.
Krister: Ja, det er jo dødelighet uten tvil. Det er det som er hovedutfordringen på rensefisk, og der er det jo igjen, om lakseoppdrett er ungt, så er dette ennå yngre. Så det har vi ikke holdt på med i så mange år, så der har det også vært prøving og feiling.
MOT: Det finns forskere som anser at det er uetisk at anvende rensefisk. Holder du?
Krister: Med den dødeligheten som er i dag, så er det i hvert fall problematisk. Men hvis vi får ned dødeligheten, så vil det jo kunne være det. Så vi må jo få det til.
MOT: Tutkijoiden mielestä on epäeettistä käyttää puhdistuskalaa. Oletko samaa mieltä?
Kuolleisuus on puhdistuskalan
käytön suurin ongelma.
Lohen viljely on uutta, -
puhdistuskalan käyttö
vielä uudempaa.
Sitä on tehty vasta joitain vuosia
yrityksen ja erehdyksen kautta.
Tutkijat pitävät puhdistuskalan
käyttöä epäeettisenä.
Oletko samaa mieltä?
Jos saamme kuolleisuuden
laskemaan nykyisestä, -
se voisi olla eettistä.
Taistelussa loisia vastaan käytettiin ensin ympäristölle haitallisia myrkkyjä. Sen jälkeen on siirrytty hoitoihin, jotka johtavat kalojen massakuolemiin. Ympäristöjärjestöillä on ratkaisu.
Elise: Vi har valgt å boikotte oppdrettslaks fordi at vi mener at det er så dårlig miljøstandard, og vi krever at minst 50 % av all lakseproduksjon til de forskjellige selskapene flyttes til lukkede merder innen tjuetjuefem.
MOT: Er det realistisk mål?
Elise: Absolutt. Vi har forskningen, og de har pengene.
Vaadimme, että ainakin
puolet lohituotannosta –
siirretään suljettuihin altaisiin
vuoteen 2025 mennessä.
Onko se realistinen vaatimus?
- On.
Meillä on tutkimustietoa
ja heillä rahaa.
Erland Eiden perheyritys on ympäristöjärjestöjen kanssa samoilla linjoilla. Yritys suunnittelee ensimmäistä suljettua verkkoallasta Hardangerin vuonoon.
Erlend Eide: Här är lokaliteter där vi ska ha vårt första stängda anläggning, som ger full barriär mot laxlus, uppsamling av slam och dubbelbarriär mot rymning.
MOT: Så var kommer den?
Här.
MOT: Här i vattnet?
Jo. Här har du en illustration av anläggningen .
Tänne perustamme ensimmäisen
suljetun kalankasvattamon.
Se antaa täyden suojan loisilta,
lietteeltä ja karkaamisilta.
Tuonneko se tulee?
- Juuri tähän.
Tähän veteen.
- Niin.
Tässä on havainnekuva
suljetusta kasvattamosta.
Tänä päivänä vain murto-osa Norjan lohikasvattamoista käyttää suljettuja altaita. Niiden rakentaminen vaatii suuria investointeja eikä etujärjestökään lämpene laajalle muutokselle.
Alan haasteista huolimatta Norjan hallitus haluaa viisinkertaistaa lohenkasvatusta vuoteen 2050 mennessä.
Jopa 98 prosenttia Norjassa kasvatetusta lohesta viedään ulkomaille. Kyseessä ei ole siis vain Norjan ongelma vaan myös meidän lohta syövien suomalaisten ongelma.
Trygve: Næringen ønsker jo veldig å vokse og vokse og vokse og vokse. Mer volum, mer volum, det er mantra. Men tenk om man kunne klare å redde livet til 00:24:07 noen titalls millioner fisk? Hvilken vekst ville ikke det innebære rett og slett å kunne berge de individene, og i tillegg vil de gi næringen et mye, mye bedre omdømme. Et mye bedre renommé.
Elinkeino haluaa kasvaa aina vain.
Lisää volyymia, on sen motto.
Entä jos voisimme pelastaa
kymmeniä miljoonia kaloja?
Sehän tietäisi selvää kasvua,
jos pelastaisimme ne yksilöt.
Sen lisäksi ala saisi
paljon paremman maineen.