Tämän illan MOT-jaksossa Halpa, halvempi, hoivakoti tutkitaan vanhusten hoivapalveluiden kilpailuttamiseen liittyviä ongelmia. Kunnat ja pienet hoiva-alan yritykset eivät aina hallitse monimutkaista kilpailuttamismenettelyä. Yhä useammin voittajaksi selviytyy iso ulkomaisen pääomasijoittajan omistama terveyspalveluyritys.
Isot palveluyritykset ovat ryhtyneet yhteistyöhön yleishyödyllisten rakennuttajayritysten kanssa. Kun hoivayritys on voittanut kilpailutuksen hoivasta, rakennusfirma rakentaa uuden hoivakodin, parhaimmillaan kolmessa kuukaudessa. Yleishyödylliset yhtiöt voivat hakea rakentamiseen valtion tukea; investointiavustusta tai korkotukea.
Kunnissa tämä on johtanut todella eriskummallisiin tilanteisiin.
MOT vierailee Alajärvellä ja Suonenjoella. Molemmilla paikkakunnilla kilpailutuksessa hävinneet hoivakotiyritykset ovat saaneet toimintaansa valtion tukea, Alajärvellä TE-keskukselta ja Suonenjoella Raha-automaattiyhdistykseltä. Molemmilla paikkakunnilla kilpailutuksen voittaneen Attendo MedOne Hoiva Oy:n yhteistyökumppani Arttu Oy on saanut hoivakotirakentamiseen korkotukivarauksen valtiolta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta.
Lopputulos voi olla se, että valtion rahoilla korjattu tai rakennettu valmis hoivakoti jää paikkakunnalla tyhjilleen samaan aikaan kun valtion tuella rakennetaan sinne uutta rakennusta.
Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professorin Pekka Rissasen mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa "vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee". Kukaan ei näytä kontrolloivan tukiviidakkoa ja alan kokonaisuutta.
Pienet paikalliset hoivapalveluyrittäjät ovat taustaltaan usein alan ammattilaisia, sairaanhoitajia tai lähihoitajia. Heidän taitonsa yrityksen pyörittämiseen ovat riittäneet niin kauan kuin he ovat saaneet keskittyä päätehtäväänsä eli vanhusten hoivan järjestämiseen. Mutta enää se ei riitä. Nyt pitäisi tuntea myös kilpailutuslainsäädäntö, tarjousmenettelyt sekä julkisen talouden tukiaisviidakko.
Suomeen on rakentumassa järjestelmä, jossa isot toimijat järjestävät hoivan ja kiinteistö- tai rakennusalan toimijat omistavat rakennuksen. Alajärvellä ja Suonenjoella uudet hoivakodit tulee omistamaan Arttu Oy.
Arttu Oy on tammikuussa 2010 perustettu yleishyödyllinen rakentajayritys. Sen suurimmalla osaomistajalla, Tino Nurmella, on kaupparekisterin mukaan vastuita lähes parissakymmenessä yrityksessä. Niistä valtaosa on perustettu tänä vuonna. Suonenjoella Nurmi on yhteinen nimittäjä kaikille rakentamisketjun yrityksille. Hänen johtamansa yritys on kilpailuttanut urakan, johon hänen johtamansa yritys antoi ainoan tarjouksen.
Kuulostaa hämärältä, mutta mitään rikollista ei ole tapahtunut.
Ara katsoi, että Suonenjoen urakkakilpailutuksessa ei ole noudatettu hyvää rakennuttamistapaa ja se määräsi kilpailutuksen järjestettäväksi uudelleen. Muutoin Nurmi on toiminut lain kirjaimen mukaan.
Asiakkaita tulevaisuudessa riittää, sillä yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan kahdessa vuosikymmenessä. Mutta kuka heille tarjoaa hoivaa ja millaisissa tiloissa? Asuvatko vanhukset tulevaisuudessa tasakokoisista moduuleista rakennetuista, tarkoin brändätyissä McHoivakodeissa, joissa tarjotaan tasalaatuista hoivaa kustannustehokkaasti? Jääkö markkinoille tilaa pienille yrityksille ja yksilölliselle hoivalle?