MOT esitti 25.10.2010 Martti Backmanin toimittaman ohjelman Kolesterolipommi. Backman tutustui tuoreimpaan kolesterolitutkimukseen ja havaitsi, että tutkimuksista voi vetää virallisesta linjasta täysin poikkeavat johtopäätökset.
Viime vuosien lääketutkimukset ovat tuottaneet erityisesti statiinien valmistajille pettymyksiä toisensa jälkeen. Lääkkeet ovat osoittautuneet tehottomiksi sydänkohtausten ja -kuolemien ehkäisyssä. Statiinit ovat lääketeollisuuden kukoistavin bisnes.
Ohjelman jälkeen väittely kolesteroliarvoista ja sen hoidon tarpeesta on kiihtynyt. Uusia hoitosuosituksia päivitetään. MOT haluaa jatkaa keskustelua asiasta, ja julkaisee siksi Leino Utriaisen asiaa koskevan blogikirjoituksen, jossa esitetyistä näkemyksistä kirjoittaja itse vastaa.
Renny Jokelin, tuottaja
Statiinien käyttäjien riskit kartoitettava kiireesti
Statiineilla hoidettujen potilaiden lääkitys pitää yhdessä lääkärin kanssa päivittää ajan tasalle kokonaisriskit arvioiden. Pieniriskisten potilaiden lääkitys voidaan arvioinnin jälkeen lopettaa turvallisesti.
Suomessa 680 600 ihmistä syö kolesterolin alentamiseksi statiini-lääkkeitä.
Niistä maksettiin vuonna 2010 noin 43 miljoonaa euroa. Siitä KELA korvasi 21 miljoonaa.
Lääkityistä vajaa kolmannes eli noin 200 000 on pienen riskin potilaita. Heillekin lääke on määrätty, jotta päästäisiin Käypä hoito -suosituksissa mainittuihin tavoitteisiin: kokonaiskolesteroli alle 5.0 ja LDL-kolesteroli alle 3.0 mmol/l.
Uusimpien tutkimusten mukaan pienen riskin potilaille statiineista on enemmän haittaa kuin hyötyä. (The Cochrane Library, Suomen Lääkärilehti 11/2011 sivulla 899).
Lääkärilehti kysyy: ”Keiden kohdalla statiineja pitäisi välttää? Dyslipidemioiden käypähoito-työryhmän jäsen, dosentti Hannu Vanhanen vastaa:
”Jos potilaalla ei ole muuta riskitekijää kuin kolesteroli, pitää olla tarkkana. Jos kokonaiskolesteroli on kuitenkin yli 8 mmol/l tai LDL-kolesteroli yli 6 mmol/l, sitä voidaan pitää jo yksinään perusteena statiinihoidolle.”
Käypä hoito -suosituksia ollaan päivittämässä. Koska työryhmän jäsenet tekevät työtä palkatta vapaa-ajallaan, eivät he saa päivityksiä valmiiksi vielä tänä vuonna. Se tarkoittaa, että pienen riskin potilaat joutuvat käyttämään edelleen vuositasolla 13 miljoonaa euroa statiini-lääkkeisiin.
Takavuosina kokonaisriskin arvioinnit jäivät usein tekemättä. Lääkäreillä ei ollut myöskään aina aikaa opettaa terveellisiä elämäntapoja ja ruokailutottumuksia. Lähes ainoa tapa potilaan hoitamiseksi oli kolesterolimittaus. Jos arvot eivät olleet viitearvojen mukaiset, määrättiin statiinilääkitys - varmuuden vuoksi.
Tämän seurauksena on mahdollista, että jopa 200 000 – 300 000 ihmistä syövät turhaan statiinia saaden siitä vakaviakin haittavaikutuksia.
Nyt ihmisten keskuudessa ihmetellään, mitä pitäisi tehdä. Pitäisikö noudattaa uusinta tietoa vai lääkärin antamaa lääkemääräystä ?
Toisaalta myös monet suuren riskin potilaat ovat itse lopettaneet lääkityksen, vaikka lääkityksen hyödyt olisivatkin heille haittoja suuremmat. Tästä epävarmuuden tilasta pitäisi päästä pois.
Koska hoitosuositukset lievenivät, tulisi lääkäreiden seuraavalla vastaanotolla käydä kaikkien statiinien käyttäjien kanssa riskikartoitus tarkasti läpi ja panna hoito ajan tasalle. Riskikartoitus on parasta suorittaa yhdessä potilaan kanssa FINRISKI -laskurilla, tai yksinkertaisemmalla laskurilla, mikä huomioisi myös haitat.
Kun on varmistettu, että potilas tai hänen huoltajansa ymmärtävät statiini-lääkityksen hyödyt ja riskit, on lopullinen ratkaisu jätettävä potilaan tehtäväksi. Statiini-lääkityksen lopettaminen voi olla monen potilaan kohdalla turvallisin ja paras ”hoito”. Vastaavasti lääkitystä tarvitsevat saisivat hyvin harkitun ja yhdessä hyväksytyn päätöksen siitä, että lääkitystä kannattaa sittenkin jatkaa.
Ehdotettu järjestely ei aiheuttaisi merkittävästi lisäkustannuksia. Sen avulla saataisiin 13 miljoonan euron lääkesäästöt vuosittain. KELA:n rahoja säästyisi noin 5-7 miljoonaa euroa. Samalla vältettäisiin pienen riskin potilaiden osalta joskus vakavatkin lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset ja niiden hoitokustannukset.
Sairastuin itse vuonna 2006 statiini-lääkkeen aiheuttamaan vaaralliseen haimatulehdukseen. Se aiheutti KELA:lle, työnantajalleni sekä muulle yhteiskunnalle noin 83 000 euron kustannukset ja minulle ennenaikaisen eläkkeelle jäännin. Kipua ja tuskaa en osaa arvioida rahana.
Leino Utriainen, dipl.ins. /eläkkeellä, Jyväskylä