Moni muistaa kouluajalta opettajia, jotka osasivat joko kannustaa tai lannistaa.
Oppilaiden heikkoa koulusuoriutumista on tutkittu paljon. Jos koulussa ei menesty, syy nähdään usein oppilaissa. Jyväskylän yliopiston uuden tutkimuksen mukaan ongelmat voivat kuitenkin olla koulun aiheuttamia eli sosiaalisesti tuotettuja.
Erja Kautto-Knape tutki väitöskirjassaan koululaisten negatiivisia kokemuksia, jotka olivat virinneet vuorovaikutustilanteista koulun aikuisten kanssa. Kautto-Knape tarkasteli mikä merkitys negatiivisilla vuorovaikutuskokemuksilla oli oppilaiden koulusuoriutumiselle.
Koulusuoriutuminen ja oppiminen ovat sosiaalisia tapahtumia. Niiden aikaansaamat tunteet vaikuttavat oppimismotivaatioon ja koulusuoriutumiseen.
Tutkimus paljasti, että erityisen haitallisia oppimisen kannalta olivat negatiiviset tunteet, jotka olivat syntyneet oppimisvuorovaikutuksessa. Negatiiviset tunteet lamauttavat oppilaita, mikä saattaa ilmetä häpeämisenä, pelkäämisenä, ärsyyntymisenä tai väistämiskäyttäytymisenä. Koulun aikuiset voivat tuottaa näitä lamaannuttavia kokemuksia häpäisemisellä, pelottelulla, alistamisella, eristämisellä, kiristämisellä tai sillä, että oppilas jätetään avutta tai yksin.
Kautto-Knape on luonut koulusuoriutumisen kielteisen kierteen mallin, joka selittää oppimista ja koulusuoriutumista. Malli kuvaa, miten oppilaan neuroperusteista ja kognitiivista toimintaa voidaan heikentää sosiaalisesti.
”Näyttää siltä, että koulu järjestelmänä epäonnistuu sille asetetussa tehtävässä eikä edistä kaikkien oppilaiden tervettä kasvua, kehitystä ja optimaalista koulusuoriutumista”, sanoo Kautto-Knape.
Tutkimus perustuu vuosina 1999–2001 koottuun etnografiseen aineistoon sekä vuosina 2004–2007 tehtyihin viiden tyttöoppilaan haastatteluun. Tutkimukseen osallistuneista yksikään ei ollut erityisoppilas.
Tutkimuksella voi olla merkitystä esimerkiksi kehitettäessä opettajankoulutusta, täydennyskoulutusta ja opetustyötä.