Perhekoti Kuttula romahti viisitoista vuotta sitten mediakohun seurauksena. Kohun varjoon jäi se, mitä Kuttulassa todella tapahtui.
MOT-ohjelma Kuttulan kadotetut lapset kertoo perhekoti Kuttulan ja sen vetäjien, Kari ja Tuula Björkmanin, vaiheista 80-luvulta tähän päivään. Nyt he pyörittävät Ranualla uutta nuorisokotia nimeltä Aurora B.
Björkmanien keskeinen kasvatusmetodi on täydellinen irtiotto, eräänlainen katkaisuhoito. Rikos- tai päihdekierteeseen ajautunut nuori repäistään irti huonosta kaveripiiristä ja hämärähommista. Tilalle annetaan rakkautta, rajoja ja mielekästä tekemistä, kuten opiskelua. Tätä shokki-irtautumista palvelevat myös ulkomaan matkat ja ulkomailla asuminen.
Toimintatapa on tuttu muualtakin lastensuojelusta. Huostaanotettujen lasten ja nuorten joukosta löytyy tapauksia, joissa lapsen kotioloissa ei sinänsä ole vikaa, mutta lapsi oireilee silti vahvasti, eli koulunkäynti takkuaa tai lapsella on vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia. Sen sijaan, että tilannetta lähdettäisiin ratkomaan lapsen omassa arjessa ja elämässä, ongelmat pyritään ratkaisemaan ottamalla lapsi huostaan ja siirtämällä hänet sijaisperheeseen tai lastenkotilaitokseen, usein satojen kilometrien päähän kotoa.
Tämä toimii joidenkin kohdalla. Osa Kuttulan kasvateista ”oikeni” (kuten Kari Björkman itse kuvailee), eli heistä tuli niin sanotusti yhteiskuntakelpoisia. Huomattava osa kuitenkin palasi takaisin rikosten ja päihteiden pariin.
Ohjelmaa varten haastattelin vaasalaista Oskaria, joka asui avohuollon tukitoimena Björkmanien luona ensin Ranskassa ja sitten Ranualla. Hän puhuu pelon ilmapiiristä, jonka Björkmanit loivat. ”Niin moni sun kaltainen nuori on kuollut, kun ne on lähteneet kesken tän hoidon”, hänelle sanottiin. Oskari jäi – kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
Oskari on samanaikaisesti kiitollinen ja katkera. Hänen mukaansa Ranskaan lähettäminen katkaisi kyllä hänen sekoilunsa, mutta sen jälkeen asiat alkoivat mennä vikaan. Oman tahdon ja itseluottamuksen löytäminen oli vaikeaa Kari Björkmanin voimakkaan persoonan vaikutuspiirissä. Sijoituksen päätyttyä hän oli puoli vuotta täysin hukassa. ”Moni mun kaveri on sanonut sitä, että kun mä tulin sieltä pois, mä en tiennyt mistään mitään, ei ollut mitään tulevaisuuden suunnitelmia, ei ollut mitään hajua mistään”, hän kuvailee.
Sama teema toistuu vanhoissa lehtihaastatteluissa Kuttulan ajoilta. Karjalainen-lehdessä (10.5.1998) nimimerkki Timo kertoo näin: ”Pysäytystä vaadittiin siinä vaiheessa ja pysäytys oli ihan OK. Mutta sen jälkeen se henkinen paine oli aivan liikaa mulle. En saanut elää omilla tolpillani siinä vaiheessa, kun alkoi tuntua, että nyt on kaikki hyvin ja pystyn tekemään omia päätöksiä.”
Kuttulassa elämä pysyi raiteillaan, mutta kun tuli aika palata yhteiskuntaan, raiteet loppuivat kuin seinään. Moni ei kestänyt vapautta.
Liian tiivis elämä perhekodissa tai missä tahansa syrjäisessä lastensuojeluyksikössä laitostaa. Jos lastenkodin johtaja on luonteeltaan hyvin autoritäärinen, sijoitetun oma tahto saattaa kadota täysin. Entinen kuttulalainen, Sörnäisten vankilassa istuva Miska Korpela kuvailee Kari Björkmania: ”Se koitti niinku rakentaa semmosta omaa yhteiskuntaa sinne se äijä koko ajan.”
Vuonna 1998 ilmestyi Tarja Tallqvistin tekemä tv-dokumentti Kuttulan lasten salattu pelko. Dokumentissa Kuttulasta karanneet nuoret syyttivät Kari Björkmania pahoinpitelyistä. Jälkikäteen tarkasteltuna dokumentti antoi yksipuolisen kuvan perhekodin toiminnasta. Keskustelu typistyi väittelyksi siitä, oliko Kuttulassa väkivaltaa tai seksuaalista ahdistelua. Oikeuslaitos ja Itä-Suomen lääninhallituksen selvitysmiehet eivät löytäneet vahvaa näyttöä kummastakaan.
Mediakohu jätti varjoonsa olennaisemman kysymyksen siitä, millaisin keinoin perhekodit saavat lasta kasvattaa. Kari ja Tuula Björkmanin toiminnan taustalta kuultaa voimakas behavioristinen näkemys, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä voidaan ohjailla ulkoisilla palkinnoilla ja rangaistuksilla. Björkman itse on sanonut, että hänen toimintansa perustuu ”luonnonlakeihin”.
Kun kohdalle sattuu lapsi tai nuori, joka ei toimi näiden luonnonlakien mukaan, alkavat ongelmat.