MOT-tunnus
Vuosi sitten kerroimme Bensowin lastenkotisäätiöstä. 100 vuotta sitten perustettu lastenkoti suljettiin, kun lapset loppuivat. Kerroimme upporikkaasta Bensowin säätiön salaisuudesta. Viisi vuosikymmentä jatkuneista väärinkäytöksistä. Mitä sen jälkeen on tapahtunut?
Kerroimme säätiölain uudistamisesta. Löysästä laista, heikosta valvonnasta.
Viime syksynä kerroimme turkulaisesta Matti Koivurinnan säätiöstä. Kerroimme uhkapelistä ja kirjanpidon ulkopuolella olevista miljoonista ympäri maailmaa. Keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan säätiön toimintaa, mutta tutkimukset lopetettiin. Ei ollut syytä epäillä rikosta.
MOT jatkaa tänään siitä, mihin poliisi lopetti.
MOT: Rettigin palatsin arvoitus
Viime syksyn ohjelmassa neljä hallituksen jäsentä puhui. Kaksi hallituksen jäsentä on eronnut.
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö: Ihmetytti, ja jos sen niin kuin sanoo ehkä vähän sievemmin kuin mitä kunniapuheenjohtajamme sanoisi niin niin kyllähän Matti Koivurinnan asennoituminen lähimmäisiin ja museon henkilökuntaan ja hallituksen jäseniin muistuttaa sitä samaa tapaa, jolla kunniapuheenjohtajamme suhtautuu koiranjätöksiin näin keväisin.
Jussi-Pekka Taavitsainen on arkeologian professori. Hän tuli hallituksen jäseneksi 18 vuotta sitten.
MOT:
"Mihin teitä professoreita, rehtoreita, kanslereita on tarvittu?"
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"No tietysti kun ottaa huomioon erilaiset ammattinimekkeet ja arvonimet, niin kai meitä on tarvittu sitten säätiön no ensinnäkin ehkä säätiön asiamies ja perustaja on kuvitellut, että se merkitsee jonkinnäköistä prestiisiä ja arvovaltaa ja tietysti jos me nyt olemme nuhteettomia niin se antaa ehkä sellaista sävyä sille. Sitten kaikki on kiireisiä, kaikilla on muut hommatkin niin ehkä sitten voi sanoa, että on ollut kaunis leniniläinen ajatus, että pitää löytää joukko hyödyllisiä idiootteja."
Mihin hyödyllisiä idiootteja on tarvittu?
Matti Koivurinnan säätiö perustettiin 1987. Viiden miljoonan markan peruspääoma tuli Matti Koivurinta osakeyhtiöltä.
1992 Kauppaneuvos Matti Koivurinta lahjoitti säätiölle omia varojaan 53 miljoonaa markkaa. Hänen omistamansa Tavoite-yhtiöt lahjoitti 6 miljoonaa markkaa. Säätiö osti Rettigin palatsin, josta tehtiin Aboa Vetus, Ars Nova-museo.
1995 Tavoite-yhtiöt meni konkurssiin.
Silloin 62-vuotiaasta Matti Koivurinnasta tuli konkurssissa virallisesti varaton mies. Kauppaneuvos teki yksityishenkilön velkajärjestelysopimuksen SYP:in, KOP:in ja Turun Seudun Osuuspankin kanssa. Koko pantattu omaisuus, 122 miljoonaa markkaa, meni pankeille. Kaikki muu panttaamaton omaisuus, paitsi henkilöauto ja vene realisoitiin.
Sopimus solmittiin kymmeneksi vuodeksi, eli vuoteen 2005 asti. Sopimuksen mukaan, pankit laittavat uuden maksuohjelman pystyyn, jos Koivurinnan tulot ylittävät 50.000 markkaa vuodessa.
Omaisuus meni, mutta säätiön, ja Rettigin palatsin avulla elintaso ei romahtanut 62-vuotiaalla kauppaneuvoksella.
Koivurinta toimi säätiön asiamiehenä vuoteen 2009. Siltä ajalta on säätiön erityistarkastuksessa löytynyt kirjanpidon ulkopuolisia rahanliikkeitä ja säätiön hallituksen selän takana tehtyjä sijoituksia Monacossa, Espanjassa, veroparatiiseissa, Yhdysvalloissa – miljoonien eurojen edestä.
Esimerkiksi Matti Koivurinnan allekirjoittama sijoitus, 700.000 euroa monacolaiseen pyramidihuijaukseen ei ole ollut säätiön kirjanpidossa, eikä ole ollut säätiön hallituksen tiedossa. Yhteystiedot sopimuksessa ovat veljenpojan, kauppaneuvoksen manttelinperijän Juha Koivurinnan. Hän on hallituksen jäsen, ja on siten tiennyt asiasta.
Säätiössä suoritettu laaja tarkastusaineisto lähetettiin valtakunnansyyttäjän virastosta keskusrikospoliisille syksyllä. KRP:ssä valittiin tutkinnanjohtajaksi erittäin kokenut Erkki Rossi. MOT kertoi asiasta syyskuun 30 päivä. Marraskuun kahdestoista päivä Rossi kertoi Turun Sanomille, että asiassa ei ollut mitään tutkittavaa. Virallinen päätös lähti valtakunnansyyttäjävirastoon joulukuun viides päivä.
MOT:
"Mitä sinä ajattelit silloin?"
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"Kummastelen. Minähän nyt olen tällainen muinaiskalututkija enkä tunne lakia ja useinhan sen huomaa, että laki on arkea ihmeellisempää ja lain tulkinnat on usein toisenlaisia kuin mitä terve järki ja kokemus ja tämmöiset kirjoittamattomat arvot ja yhteiskunnallinen moraali edellyttäisi, mutta että ihmetytti se ja tuntui siltä, että kyllä minä kummastelin tämän tutkinnanjohtajan tulkintoja tiettyjen tapahtumien vanhenemisesta. Se ihmetytti erittäin suuresti. En pitänyt sitä omasta mielestäni oikeana. Ja kyllähän me siitä keskustelemmekin, onhan meillä korkeasti koulutettuja juristeja hallituksessa, että en minä ole yksin tämän ajatuksen kanssa tai käsityksen kanssa."
KRP:n tutkinnanjohtaja Erkki Rossin esitutkinnan lopettamista koskevassa päätöksessä on luku, joka koskee Turvanastaa. ”…ei ole syytä epäillä rikosta.”
Turvanasta on turkulainen yritys, joka tekee nastoja talvirenkaisiin. Sen liikevaihto on 14 miljoonaa euroa. Koivurinnan säätiö on omistanut puolet Turvanastasta. Säätiö möi osuutensa vuonna 2006, kolmella miljoonalla eurolla. Hintaa voi peilata siihen, että Turvanasta maksoi osinkoa omistajilleen melkein saman verran seuraavan kolmen vuoden aikana. Osuus myytiin siis halvalla.
Olen Turvanastan pihalla, ehdottamassa tapaamista Turvanastan toimitusjohtajan kanssa.
Turvanastan toimitusjohtajalla Heikki Salakarilla, Matti Koivurinnalla ja säätiön entisellä asiamiehellä on ollut Pixton-niminen yhtiö, jolla on ollut tili Sveitsissä.
Kun Turvanasta on maksanut nastojen raaka-aineesta Kiinaan, vaatimuksena on ollut että kun maksu lähtee Turvanastasta Kiinaan – Kiinalainen myyjä joutuu maksamaan 3% saamastaan kauppasummasta Pixtonin tilille Sveitsiin.
Pixtonin tililtä on maksettu tässä esimerkiksi Koivurinnan omaan kotiin, Rettigin palatsiin tulevia taideteoksia, kaksi kappaletta melkein sadalla tuhannella eurolla.
Pääsen Turvanastan toimitusjohtajan, Heikki Salakarin puheille. Ilman kameraa, lupaan olla nauhoittamatta meidän keskustelua.
Pyydän, että hän kertoisi Pixtonista. Mistä tässä Sveitsin kuviossa on kysymys? Haluan tietää, onko säätiö ollut siinä mukana, vai onko Matti Koivurinta itse säätiön nimissä tai velkojien tietämättä liikuttanut suuria summia Sveitsissä. Turvanastan toimitusjohtaja sanoo että ei tiedä asiasta mitään.
Tämän jälkeen saan käsiini Matti Koivurinnan lakimiehen, laamanni Leo Laaksosen laatiman sopimuksen. Se on laadittu 16.4 2012.
Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Koivurinnan säätiön silloinen asiamies Veikko Kokkonen, Turvanastan toimitusjohtaja Heikki Salakari, Koivurinnan asianajaja Leo Laaksonen, sekä kauppaneuvos Matti Koivurinta.
Sopimuksen mukaan, Koivurinnan säätiön asiamies saa potkut.
Miksi Turvanastan toimitusjohtaja on mukana erottamassa Matti Koivurinnan säätiön asiamiestä? Säätiön asiamies Veikko Kokkonen on ollut mukana Pixtonissa.
Toiseksi. ”Matti Koivurinta, MK Turvanastan toimitusjohtaja Heikki Salakari, ja asiamies Veikko Kokkonen eivät tee rikosilmoituksia tiedossaan olevien seikkojen johdosta.”
”Heikki Salakari informoi Turvanastan hallitusta ja tilintarkastajia sen verran kuin on välttämätöntä.”
Turvanastan hallituksen puheenjohtaja on Kai Hietarinta, öljy-yhtiö Nesteen entinen toimitusjohtaja, Suomen jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja, kansainvälisen jääkiekkoliiton entinen jäsen. Hän sanoo MOT:lle, ettei ole koskaan kuullut asiasta.
Kolmanneksi. Turvanasta ja Heikki Salakari pidättäytyvät perimistoimista Veikko Kokkosta vastaan.
Heikki Salakari, toimitusjohtaja, Turvanasta, puhelimessa:
"Mä en kommentoi tätä asiaa. Nämä ovat sellaisia asioita, että ne eivät kuulu televisioon ylipäätään."
MOT:
"Mutta ne tulevat siihen."
Heikki Salakari:
"No se on sitten teidän asia, mutta Turvanasta ei liity tähän asiaan millään tavalla, ja se on se ykkösjuttu."
MOT:
"Miksi Turvanasta on erottamassa Matti Koivurinnan säätiön asiamiestä?"
Heikki Salakari:
"En mä sitäkään kommentoi."
MOT:
"Toisessa kohdassa Matti Koivurinta, Heikki Salakari ja Veikko Kokkonen eivät tee rikosilmoitusta toisistaan…"
Heikki Salakari:
"Kuten sanoin, mä en kommentoi mitään. Sen sanon että Turvanastalla ei ole tämän homman kanssa mitään tekemistä, ja sen pitäisi riittää."
Neljäs kohta herättää kysymyksiä lakitoimiston roolista. Potkut saaneen säätiön asiamiehen lakitoimiston tilille talletetut varat palautetaan asiamiehelle.
Mistä rahoista on kysymys?
Viidenneksi. Säätiön asiamiehen velka Turvanastalle kuitataan asiamiehen konsulttipalkkioita vastaan.
Tämä sopimus on ollut KRP:n tutkinnanjohtajan Erkki Rossin käytössä. Hänestä ”tämän tapahtuman osalta ei ole syytä epäillä rikosta”.
Erkki Rossi on KRP:n kokeneimpia tutkinnanjohtajia.
Poliisiasiaintietojärjestelmästä suoritetusta ajosta ilmenee, että viimeisen viiden vuoden ajalta, Rossilla on ollut 61 juttua tutkittavana.
Niistä 12 on mennyt syyttäjälle.
46 tutkintaa on lopetettu toteamukseen ei ole syytä epäillä rikosta, tai että syyteoikeus on vanhentunut.
Nyt valtakunnansyyttäjä on antanut uuden määräyksen KRP:lle. Nimike on törkeä kirjanpitorikos, joka ei ole vanhentunut. Nyt on pakko tutkia. Pakko viedä syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä määrää jo nyt, että syyttäjä vie kaiken tuomioistuimen arvioitavaksi. Tutkinta on siirretty uudelle tutkinnanjohtajalle.
MOT:
"Miten luonnehtisit tätä tapausta, miten monimutkainen se on?"
Toivonen:
"No tapaus on varmastikin monimutkainen ja tosiaan niin aika näistä ensimmäisistä tapahtumista menee jo 20 vuoden taakse, se on aika merkittävän pitkä aika ja tekee varmaan sen hankalaksi ja toisaalta aineisto, mikä tähän liittyy, sitä on valtava määrä, ja se on sanoisinko haastava tehtävä."
Rettigin palatsi rakennettiin 1928. Tupakkatehtailija ja varustaja Hans von Rettigin 1500 neliön yksityiskoti keskellä Turkua oli Suomen hienoimpia yksityisasuntoja. Siellä asuttiin vuoteen 1979. 1980-luvulla palatsi siirtyi Turun Työväen säästöpankin omistukseen.
Uutisjuttu vuodelta 1989, missä kerrotaan että turkulaisilla on viikon ajan mahdollisuus käydä katsomassa miltä Rettigin palatsissa näyttää.
Koivurinnan Tavoite-yhtiöt osti palatsin vuonna 1991. Palatsi lahjoitettiin säätiölle.
Vuonna 1995 Tavoite-yhtiöt meni konkurssiin. Konkurssipesän selvittäjä ei vaatinut palatsia takaisin.
Rettigin palatsin arvoitus on keskikerros. Paraatikerros on noin 600 neliötä. Se ei ole museon käytössä. Siihen kuuluu piha-alueet.
Kauppaneuvos Matti Koivurinnalla ja hänen vaimollaan on elinikäinen asumisoikeus palatsin ykköskerroksessa. Vain heillä on oikeus käyttää palatsin piha-aluetta.
Tämä on asia, jonka kauppaneuvos on salannut julkisuudelta kaksi vuosikymmentä. Hänen kotiosoitteensa on kerrostalossa Hämeenkadun toisella puolella.
Kohta kaksikymmentä vuotta sitten hän menetti koko omaisuutensa konkurssissa – paitsi veneen ja auton.
Pankit ja velkojat eivät koskeneet Matti Koivurinnan säätiöön. Sen suojassa kauppaneuvos asuu yhdessä Turun hienoimmista arvokodeista. Palatsissa, josta moni muu turkulainen liikemies on haaveillut.
Sitten kun elinikäinen asumisoikeus palatsissa päättyy, mitä silloin tapahtuu?
Kauppaneuvos Koivurinta ja hänen veljenpoikansa Juha ovat yrittäneet jo vuosia savustaa hallituksen jäseniä ulos hallituksesta.
MOT:
"Eikö niin että säätiön perustaja on ehdottanut että lähtisit?"
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"Kyllä, joo, hän antoi sellaisen ystävällisen neuvon minulle, että minun olisi syytä jättää säätiön hallituksen jäsenyys, koska kunniapuheenjohtajamme ei enää voi pelastaa minua."
MOT:
"Miksi sinun olisi syytä lähteä?"
Jussi-Pekka Taavitsainen:
"Enpä nyt.. voihan.. voisihan minä niitä arvioita esittää.. eiköhän se ole ihan ilmeistä miksi minun pitäisi lähteä.. mutta jätetään se sanomatta. Onhan tässä näitä.. kunnianloukkaussyytteitä sinkoilee kun niitä on yhtä paljon ilmassa kuin sääksiä Nuorettijärvellä, että mitä tahansa sanoo, niin aina voi varautua johonkin moitteeseen tai uhkaukseen."
Säätiön hallituksen jäsenyys on elinikäinen. Kaksi hallituksen jäsentä, Eero Vuorio ja Hannu Nieminen on eronnut säätiön hallituksesta.
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"Mehän tehtiin aikoinaan Hannu Nieminen pyysi.. minä olin jo lähdössä niin se vetosi meihin kaikkiin, että pysytään.. että ei erota.. Tämä epävirallinen päätös tehtiin.. kyllä siinä oli se ajatus, että saadaan tämä säätiö pidetyksi kasassa. Että voisi sanoa, että meidän nykyinen missio on, että pelastakaa säätiö säätiön perustajalta. On ollut jo pitkään."
Juha Viertola vastaa säätiövalvonnasta Patentti- ja rekisterihallituksessa. Koivurinnan säätiön aineisto on ollut hänen pöydällään kohta vuoden.
Juha Viertola, säätiörekisteripäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus:
"On melko iso kynnys lähteä tietysti erottamaan koko hallitusta tai yksittäisiä hallituksen jäseniä ja sinänsä näiden asioiden oikeudellinen arviointi vaatii sitä, että vaikka puhuttaisiin yksittäisistä hallituksen jäsenistä niin onko taustalla sitten koko hallituksen osalta sitten sellaisia laiminlyöntejä tai toimenpiteitä jotka aiheuttaisivat sen, että vaikka päätekijöinä olisi yksittäisiä hallituksen jäseniä niin tulisiko koko hallituksen erottamista hakea samalla."
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö:
"Jos sanoisi tämän keskustelun päätteeksi niin me voidaan todeta nyt sitten Matti Koivurinnan sanoin, että ”vilpillä ja vääryydellä ei mitään pysyvää rakenneta eikä niillä koskaan päästä kovin pitkälle. Se pitäisi jokaisen ymmärtää, jyrisee Koivurinta”. Ja kyllä minäkin mielellään tähän jyrinään yhdyn."
Tämä on Bensowin lastenkotisäätiön kesäpaikka Inkoon saaristossa. Kerroimme Bensowin säätiön väärinkäytöksistä vuosi sitten.
Kun lapset loppuivat, 11.2.2013: Per-Erik Rehnström, lastenkodin asukas 1931-: Dom sku vända sig sju gånger i graven! Dom sku vända sig sju gånger i graven.
(He kääntyisivät haudassaan seitsemän kertaa! Seitsemän kertaa.)
Poliisi aloitti tutkinnan vuosi sitten. Ei ole paljon kerrottavaa.
Annette Tallqvist, vanhempi rikoskonstaapeli:
"Polisen har nu påbörjat en förundersökning, och vi har hört olika parter i ärendet, och så har vi bett om ett utlåtande av beskattaren."
(Poliisi on aloittanut esitutkinnan. Olemme kuulleet jutun osapuolia ja pyytäneet lausuntoa verottajalta.)
MOT:
"Finns det skäl att misstänka brott?"
(Onko syytä epäillä rikosta?)
Annette Tallqvist:
"Nå i och med att vi har påbörjat en förundersökning, så innebär det ju att vi anser att det finns skäl att misstänka brott. Men, vad det kommer att leda till så vet vi först när förundersökningen är klar, så vet man resultatet."
(Esitutkinnan aloittaminen kertoo luonnollisesti siitä, että mielestämme on syytä epäillä rikosta. Mitä tästä seuraa, se selviää vasta kun esitutkinta on valmis.)
MOT:
"Hur länge tror du att dethär tar?"
(Miten kauan uskot sen kestävän?)
Annette Tallqvist:
"Det kan jag inte i dethär skedet ta ställning till."
(Siihen en tässä vaiheessa voi ottaa kantaa.)
Bensowin säätiön puheenjohtaja oli käyttänyt Kauniaisten Villa Bensowia asuntonaan. Hän muutti pois, ja erosi hallituksesta viime kesänä. Tänä keväänä säätiö on ottanut vuokralaiseksi Villa Bensowiin biologisiin hoitoihin erikoistuneen yrityksen. Yhtiö on perustettu kaksi kuukautta sitten.
Koko hallitus on eronnut, paitsi yksi entisistä jäsenistä. Hän on nyt hallituksen puheenjohtaja.
Vuokralaiset lastenkodin kesäpaikassa on irtisanottu. Tänä kesänä lapset palaavat saaristoon. Bensowin saarella järjestetään kesäleirejä.
Mutta, varsinainen lastenkoti on säätiön mukaan lopullisesti sulkenut ovensa. Säätiö aikoo nyt panostaa ehkäisevään perhetyöhön. On aikaista arvioida mitä se käytännössä tarkoittaa.
Hallituksen jäsen Rolf Wahlsberg oli Bensowin lastenkotisäätiön keskeinen vallankäyttäjä viiden vuosikymmenen ajan. Hän oli mukana jo silloin kun lapsilta vietiin miljoonaomaisuus, puolet Bensowin liiketalosta Helsingin keskustassa.
Kerroimme viime talvena, että hänen käytössään oli säätiön kesäpaikka - markan vuosivuokralla.
Bensowin säätiön salaisuus15.4.2013:
MOT:
"Du säger att dendär 1 marken inte stämmer?"
(Sanot siis, ettei markan vuokra ole totta?)
Rolf Wahlsberg, hallituksen jäsen, Bensowin lastenkotisäätiö:
"Jag har aldrig hört talas om denhär 1 marken, innan du berättade det. Jag betalar inget arrende. Inte en mark heller."
(Kuulin tuosta markasta ensimmäisen kerran sinulta.En maksa vuokraa. Edes yhtä markkaa.)
Rolf Wahlsberg, 88 vuotta, haudattiin kolme viikkoa sitten.
Sata metriä lastenkotisäätiön perustajan, Wilhelm Bensowin haudasta.
Viime syksynä oikeusministeriö julkisti ensimmäisen luonnoksen täysin uudeksi säätiölaiksi. Liisa Suvikumpu edustaa yli 150 säätiötä. Lain ensimmäinen luonnos oli hänestä aivan liian löysä. Nyt oikeusministeriö on julkistanut uuden, paljon tiukemman esityksen.
Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta:
"Nyt sitä on tavallaan tiukennettu aika huomattavastikin siitä alkuperäisestä. Eli jos se ensimmäinen lakiesitys oli aika tämmöinen liberaali, ihan uusia tuulia tuova niin sanotusti, niin nyt sitten tämä viimeisin esitys on hyvin paljon tiukempi ja tavallaan vähän lähempänä sellaista konservatiivista ajattelua, että ollaan tiukkoja esim. näissä lähipiirisäädöksissä, ollaan tiukkoja uusien säätiöiden perusteissa ja niin edes päin, niin se on nyt minun mielestä sen takia paljon parempi, että on paljon helpompi säätiöiden tietää mitä niiltä odotetaan ja myöskin valvoa."
Jyrki Jauhiainen vastaa uuden säätiölain valmistelusta. Hänen mukaansa löysä esitys oli keskustelunavaus. Nyt kaikki palaute on huomioitu, kaikki on julkista oikeusministeriön nettisivuilla, ja lakiesitys on paljon tiukempi.
Jyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö:
"Se paranee sillä tavalla, että toimintakertomuksessa on kerrottava paitsi nämä säätiön hallituksen palkkiot, niin ne on kerrottava ensinnäkin myös pienissä säätiöissä. Ja sitten sen lisäksi on kerrottava myös niin kuin tavallaan tämän muun säätiön johdon saamat palkkiot erikseen. Eli tältä osin tulee sellaista niin kuin paljon kattavammat tiedot siitä, että minkälaiset taloudelliset suhteet on niin kuin säätiön ja sen hallituksen ja sen johtavassa asemissa olevien toimihenkilöiden välillä."
Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta:
"Minua mielettömästi harmittaa se, että säätiöistä kuullaan aina näitä tällaisia ikäviä uutisia. Toki meillä on myös paljon myönteisiä säätiöuutisia, mutta ne jäävät helposti vähän sen peittoon, että jossain yksilö toimii väärin. Ja kuitenkin säätiöt on niin äärettömän hieno keino ohjata hyvien ihmisten varallisuutta meidän kaikkien hyödyksi. Ja tämähän vaarantuu kauhean helposti tällaisista tavallaan mätämunista. Yksi mätä omena pilaa sitten koko sen korillisen ja se on minun mielestä suuri sääli ja sen takia minun mielestä on hyvä, että löydetään näitä väärinkäytöksiä, että ne tutkitaan ja asianmukaisesti syylliset saavat myös rangaistuksensa ja sitä kautta varmasti kasvatetaan luottamusta."
Haastattelut:
Jyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö
Heikki Salakari, toimitusjohtaja, Turvanasta
Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta
Jussi-Pekka Taavitsainen, varapuheenjohtaja, Matti Koivurinnan säätiö
Annette Tallqvist, vanhempi rikoskonstaapeli, Länsi-Uudenmaan poliisi
Jarkko Toivonen, rikostarkastaja, KRP
Juha Viertola, säätiörekisteripäällikkö, Patentti- ja rekisterihallitus