Kauppaneuvos Matti Koivurinta teki 1990-luvun alussa asumisratkaisun, josta me muutkin voisimme ottaa esimerkkiä. Hänen yritysryppäänsä Tavoite-yhtiöt oli vaikeuksissa.
Koivurinta perusti nimeään kantavan säätiön ja lahjoitti sille 53 miljoonaa markkaa. Tavoite-yhtiöt puolestaan lahjoitti säätiölle Turun keskustassa sijaitsevan luksustalon, Rettigin palatsin.
Vuonna 1995 Tavoite-yhtiöt meni konkurssiin. Matti Koivurinta oli pantannut koko omaisuutensa (122 miljoonaa markkaa). Koko muu panttaamaton omaisuus, paitsi vene ja auto, realisoitiin. Konkurssissa silloinen Suomen Yhdyspankki teki 300 miljoonan markan luottotappiot, joten pankille olisi kuulunut myös aiemmin säätiölle lahjoitettu 53 miljoonaa – vaan rahat olivat suojassa säätiössä.
Pitäisikö Matti Koivurinnan säätiö pelastaa säätiön perustajalta?
Kymmenvuotinen velkaohjelma piti kauppaneuvoksen kuristusotteessa 1995–2005. Tuona aikana hänen tulonsa eivät voineet ylittää 50 000 markkaa, koska pankki olisi heti vienyt osansa.
Koivurinta oli kaikeksi onnekseen laatinut säätiön kautta itselleen elinikäisen asumisoikeuden Rettigin palatsin 600 neliön paraatihuoneistoon. Hän saa asua siinä säätiön piikkiin ilmaiseksi. Säätiö maksaa kunnossapidosta, sähköstä, lämmöstä ja muusta asumiseen liittyvästä johtuvat kustannukset.
Aika nerokas asumisratkaisu varattomille ihmisille.
Säätiö maksoi kauppaneuvokselle myös 3 500 euron eläkettä viime vuoteen asti. Silloin tarkastajat huomauttivat, että tämä oli vastikkeeton korvaus – joka oli myös lainvastainen. Kyse on jo melko suurista säätiön varallisuudesta maksetuista summista.
Luulisi, että säätiöiden valvonnasta vastaava patentti- ja rekisterihallitus puuttuisi tällaisiin asioihin. Sillä on valta erottaa säätiön hallituksen jäseniä, mutta paperit makaavat viraston pöydällä.
Säätiön varapuheenjohtajaa Jussi-Pekka Taavitsaista lainaten: pitäisikö Matti Koivurinnan säätiö pelastaa säätiön perustajalta?