Tytöstä naiseksi ja pojasta mieheksi kasvamiseen liittyy monenlaisia haasteita ja paineita. Murrosiän kehitys on armotonta, hallitsematonta ja epätahtista. Samaan aikaan nuoret väistämättä vertailevat itseään toisiinsa ja median tarjoamiin malleihin.
Median välittämillä ulkonäköihanteilla ja laihuuspaineilla on yhteys nuorten kehonkuvaan. Toisaalta ystävien ja vanhempien tuki kantaa.
”Kelpaanko minä?”
Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joissa kaikissa on saatu samansuuntainen tulos: enemmistö suomalaisnuorista on tyytymättömiä ulkonäköönsä. Vaikka median välittämillä ulkonäköihanteilla ja laihuuspaineilla onkin yhteys nuorten omaan kehonkuvaan, niin jo murrosikä sinällään on täyttä työtä sopeutumisen kannalta.
– Murrosikä on ihmisen elämänkaaressa kasvuvaihe, jolle löytyy verrattava vaihe vain raskauden viimeisestä kolmanneksesta, jolloin sikiö kasvaa todella paljon. Murrosikä on huikea ruumiillinen muutos, joka ei ole edes armelias, vaan tapahtuu kummallisessa järjestyksessä. Paluu lapsuuteen ei ole mahdollista, nuoren jatkaa matkaa kohti aikuisuutta sen uuden ruumiin kanssa, nuorisopsykiatrian professori Veikko Aalberg summaa.
– Nuorten ajatuksissa pyörii kysymyksiä: ”Olenko minä kelvollinen? Mikä minussa on vialla?” Näitä he miettivät ja ratkaisevat omalla tavallaan ja ajan mittaa parhaimmillaan löytävät ja hyväksyvät oman itsensä. Siitä alkaa sitten seuraava vaihe: ”Jos tämä nyt kelpaa minulle, niin kelpaako tämä muille?”
”Pitää olla siro ja laiha ja pitkät hiukset”
Mannerheimin lastensuojeluliiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 73 prosenttia 15 - 18 -vuotiaista tytöistä on tyytymättömiä vartaloonsa. Enemmistö heistä haluaisi olla laihempia.
– Anorektiset häiriöt alkavat useimmiten ensimmäisten kuukautisten jälkeen. Tyttö laihduttaa niin paljon, että kuukautiset loppuvat, koko ruumiissa kaikki naisen tuntomerkit kuihtuu ja häviää. Se on hurjin mahdollinen pako naiseksi kasvusta, psykoterapeutti Elina Reenkola toteaa.
Tytöstä naiseksi kasvamiseen liittyy monenlaisia haasteita ja paineita.
– Kun nämä biologiset prosessit alkavat, tytön ruumis alkaa muuttua, ovat ne prosesseja, joita tyttö ei voi itse mitenkään kontrolloida. Hallitsemattomuuden tunne voi altistaa rumuuden kokemuksille. Olen kohdannut työssäni monia sellaisia nuoria naisia, jotka ovat ulkopuolisten mielestä aivan häikäisevän kauniita ja saavat kehuja ja ihailua, mutta kokevat silti olevansa hirveän rumia. Siihen ei auta kehut, ihailut eikä kohteliaisuudet, se on niin syvä sisäinen tunne, Reenkola kertoo.
Eniten nuorten käsitykseen omasta ulkonäöstä vaikuttavat ystävät ja media. MLL:n kyselytutkimuksen mukaan nuoret naiset vertailevat omaa vartaloaan mediassa esiintyvien henkilöiden vartaloihin tai vastaajat halusivat näyttää samalta kuin ihailemansa ihmiset musiikkivideoissa.
”Pitää olla tumma ja komea ja pitkä – niin kuin James Bond”
Yhdysvalloissa ollaan huolissaan median välittämästä hyvin yksipuolisesta, ulkonäköä korostavasta ja esineellistävästä miesmallista. Tämäkö on se, mihin pojat tähtäävät? Ilmiöstä käytetään nimitystä Adonis kompleksi.
– Adonis kompleksi termillä kuvataan 20 viime vuoden aikana tapahtunutta huikeaa muutosta. Miehiin suhtaudutaan nyt aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Nyt tärkeintä on miehen ulkonäkö. Mainoksissa miehet esitetään hyvin esineellistettyinä ja puolialastomina. He eivät ole toimijoita, vaan katseen kohteita. Adonis kompleksiin liittyy käsitys siitä, ettei ole vaihtoehtoja, ainoa tapa elää on elää lihaksikkaana, ihailtavana, katsottavana, Veikko Aalberg sanoo.
Adonis kompleksi tuo mukanaan muitakin ongelmia. Kun pojat lähtevät salille hakemaan lisää massaa ja sixpackiä, he usein myös popsivat purkista proteiini- ja muita ravintolisiä.
– Esikuvilla on valtavan suuri merkitys ja nuorethan ovat tässä suhteessa valtavan alttiita, mutta liian varhain aloitettuun voimaharjoitteluun voi liittyä terveysriskejä. Jos 10 - 13 -vuotiaat lähtevät rakentamaan itselleen adonis-vartaloa, on siinä koko kehitys vaarassa, Veikko Aalberg muistuttaa.
”Mä yritän sitten uskoa siihen, että mä olen hyvä just tällaisena”
– Pitää muistaa, ettei niitä median ihanteita suoraan tai täysin väistämättä sisäistetä. Nuori on kuitenkin subjekti, toimija, joka omassa pienessä mielessä miettii ja valitsee ihanteista sellaisen, joka sopii hänelle, psykoterapeutti Elina Reenkola muistuttaa.
Ystävien tuki kantaa nuorta, mutta myös vanhempien hyväksynnällä on vahva vaikutus nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. Hyvän itsetunnon siemenet kylvetään jo varhaislapsuudessa.
– Sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä. Se on yksi näkökulma. Minä kuitenkin sanoisin, että kauneus tai sen alkio on äidin silmissä. Äidin katse on hirveän olennainen siinä, millaiseksi tyttö tuntee itsensä. Tämä vaikuttaa hyvin vahvasti jo ihan vauvana ja pikkutyttönä. Samoin äidin käden kosketus, siinä välittyy äidin piilotajuisetkin käsitykset tytöstä, Reenkola pohtii.
Osaavatko vanhemmatkaan omalla esimerkillään kannustaa nuoria epätäydellisyyteen? Vanhempien olisi hyvä muistaa, että kasvava nuori imee esimerkit, ne huonotkin.
– Se, että hyväksyy lapsen sellaisena kuin hän on, lähtee tietysti siitä, että myös vanhemmat hyväksyvät itsensä sellaisena kuin ovat, Reenkola muistuttaa.
asiantuntijat:
VEIKKO AALBERG, nuorisopsykiatrian professori
ELINA REENKOLA, psykologi, psykoterapeutti, psykoanalyytikkö
toimittaja: TIIA NURMILAAKSO