Iän karttuessa onnettomuusriski liikenteessä laskee tasaisesti, mutta 65 ikävuoden kohdalla se kääntyy selvään nousuun. Yli 75-vuotiaiden kuljettajien riski tappaa itsensä tai joku muu on heidän ajosuoritteeseensa suhteutettuna huima. Tästä syystä ajokorttilakia uudistettiin 19.1.2013 lähtien. Nykyään yli 70-vuotias ei saa ajokorttia yhtä helposti kuin ennen. Kortti myönnetään vanhukselle vain 2–5 vuodeksi kerrallaan.
Iäkkäillä kuljettajilla sairauskohtaus on kolme kertaa merkittävämpi liikennekuoleman syy verrattuna koko väestöön. Ajokykyyn vaikuttavat sairaudetkin ovat vanhuksilla luultua yleisempiä. Tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta erittelee kolme syytä vanhusten riskiin liikenteessä:
– Ensimmäinen syy on, että sairauskohtaukset yllättää kesken ajon. Vuosittain vähintään 20–30 vanhusta kuolee liikenteessä sydänkohtaukseen tai vastaavaan äkilliseen kuolemaan. Toisena syynä ovat dementiasairaudet, jotka aiheuttavat täydellistä tipahtamista kartalta. Kolmas syy on tällainen lievemmin esiin tuleva asia, jossa iän mukana tuoma hitaus aiheuttaa sen, että fyysisten toimintojen, näkö- ja aistihavaintojen yhteensovittaminen ei tapahdu enää niin sujuvasti kuin nuorempana.
Testeillä selvyys ajokunnosta
Neurologian erikoislääkäri Markku Sainio Työterveyslaitokselta on perehtynyt vanhusten toimintaan liikenteessä. Hänen mukaansa vanhuksilla on ongelmana yleisen haurastumisen lisäksi monien lääkkeiden syönti. Ajokorttiuudistuksessa lähdetäänkin siitä, että ajokorttitarkastuksen tekisi tuttu lääkäri, joka tuntee tutkittavan sairaushistorian. Jos tutkittava on lääkärille ennestään tuntematon, hakee lääkäri tietokannoista tämän tiedot ja suorittaa esitutkimuksen tältä pohjalta.
– Melkein kaikilla yli 70-vuotiailla on joku sairaus ja siihen lääkitys. Nämä lääkitykset voivat vaikuttaa toimintakykyyn väsymystä lisäävästi tai muuten, toteaa neurologi Markku Sainio.
75-vuotias Kari Helenius tulee Sainion vastaanotolle, jossa hän ensimmäisenä täyttää esitietolomakkeen. Jo tässä vaiheessa lääkäri kyselee potilaan vointia ja tarkistaa tämän käyttäytymistä. Nykyään tutkittavalle vanhukselle tehdään myös aivotoimintaa kartoittavia, yksinkertaisia testejä. Heleniuskin joutuu piirtämään kellon ja siihen viisarit kymmentä yli yhteentoista. Toisessa testissä hän joutuu vetämään viivat numerosta toiseen järjestyksessä ykkösestä ylöspäin lääkärin mitatessa testiin kuluvan ajan.
– Periaatteessa nämä ovat kuitenkin aika minimivaatimuksia. Nämä eivät ole mitään vaikeita testejä, joita pitäisi pelätä. Täytyy olla kohtalaisen huonossa kunnossa, jos näitä ei läpäise, korostaa neurologi Sainio.
Nykyään lääkärillä on myös ilmoitusvelvollisuus tutkittavan tilasta. Jos ajokortin uusija on lääkärin mielestä kykenemätön ajamaan, tekee lääkäri tästä ilmoituksen viranomaisille. Lääkärillä on myös mahdollisuus teettää lisätutkimuksia, joko toisella, erikoistuneella lääkärillä, tai hän voi passittaa tutkittavan ajokokeeseen.
Auto hukassa
Autokoulunopettaja Markku Kähkönen tekee säännöllisesti ajotestauksia varttuneille kuljettajille. Usein jo kokeen alku osoittaa, että tuleva ajaminen tulee olemaan riskipeliä.
– Kun tutkittava ei löydä edes autoaan autohallista, laittaa se jo autokoulunopettajan aivot raksuttamaan, että mahtaako tästä tulla yhtään mitään, sanoo autokoulunopettaja Kähkönen.
Autokoulussa vanhuksen ajokorttia ei voi ottaa pois. Opettaja vain antaa lausunnon vanhuksen ajokyvyistä.
– Ajon jälkeen kuljettaja voi todeta, että kaikki meni hienosti, vaikka ympärillä on porukkaa väistellyt ja mennyt karkuun meitä, ja yrittänyt paeta parhaan kykynsä mukaan. Eli se ajaminen on perustunut pelotteeseen ja täydelliseen yllätykseen, toteaa autokoulunopettaja Kähkönen.
Asiantuntijat:
JUHA VALTONEN, tutkimuspäällikkö, Liikenneturva
MARKKU SAINIO, neurologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos
MARKKU KÄHKÖNEN, autokoulunopettaja, Maken autokoulu
Toimittaja: LASSE TUORILA
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 19.4.2016