Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.
Käytännössä presidentti Kallio ei enää talvisodan aikana juurikaan osallistunut ulkopoliittiseen päätöksentekoon.
Kallio oli kuluttanut voimansa loppuun. Vastuu maan kohtaloista oli pitkälti Rytin ja Mannerheimin harteilla. Vaativaa Moskovan-lähettilään tehtävää hoiti J. K. Paasikivi.
Kesällä 1940 Kallio oli ajoittain suhteellisen hyväkuntoinen. Elokuun 27. päivänä 1940 Kallio odotti Kultarantaan vieraita. Ryti, Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden olivat tulossa presidentin puheille. Aamulla kohtalokas sairaus kuitenkin yllätti – Kallio sai aivoinfarktin.
Julkisuuteen presidentin sairastelusta kerrottiin varovaisesti ja vaiheittain. Marraskuun lopulla 1940 julkisuuteen tuli tieto, että presidentti on pysyvästi estynyt sairautensa vuoksi hoitamasta virkaansa.
Kallion seuraajaksi valittiin 19.12.1940 toimitetussa vaalissa pääministeri Risto Ryti. Vaalin ensimmäisessä äänestyksessä Ryti sai 288 ääntä.
Kallioiden muuttoa takaisin Nivalaan oli suunniteltu jo marraskuusta lähtien. Torstaina 19.12.1940 presidentti oli lähdössä puolisonsa kanssa takaisin Nivalaan Helsingin rautatieasemalla, kun hän Porilaisten marssin soidessa kesken lähtöseremonioiden kuoli.