Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Sylvi Saimo ja kajakkikulta

Helsingin olympiakisat, naisten kajakkiyksiköiden 500 metrin kilpailun parhaat maalissa. Lähinnä Liebhart, keskellä voittaja Sylvi Saimo ja hänen takanaan Savina (1952). Suomen Urheilumuseo. Kuva: Suomen Urheilumuseo.

Jukka Lindfors

30.5.2008 9:00Päivitetty 30.6.2022 17:10

Sylvi Saimo oli ensimmäinen nainen, joka voitti Suomelle kesäurheilulajien olympiakultaa. Se ratkesi äärimmäisen tiukassa kajakkikisassa Helsingissä 1952.

Helsingin olympiakisojen naisten kajakkiyksikköjen 500 metrin loppukilpailu 28.7.1952: Suomen Sylvi Saimo ottaa johtopaikan heti startin jälkeen. Kilpailua radiossa selostanut toimittaja Paavo Nurmi lupailee kuuntelijoille jo varmaa voittoa.

Sylvi Saimo voittaa olympiakultaa

Kilpailun loppuvaiheessa Itävallan Gertrude Liebhard kirii kuitenkin Saimon lähes kiinni. Tilannetta maalilinjalla selostanut Ape Janhunen on epävarma - tuliko voitto Suomeen vai ei?

Kenttäkuulutus vapauttaa jännityksen - Sylvi Saimo on kilpailun ykkönen. Kultamitali Suomelle ja sen naisurheilulle!

Tietolaatikko

Tulokset: 1) Sylvi Saimo, Suomi 2.18,4. 2) Gertrude Liebhard, Itävalta 2.18,8. 3) Nina Savina, Neuvostoliitto 2.21,6.
Sylvi Saimon olympiaedustus oli vaakalaudalla alkukesällä 1952. Hän sai Espoon Solvassa harjoitusleirillä angiinan ja koko homma oli mennä pipariksi. Tauti onneksi hellitti muutamia viikkoja ennen kisoja ja Sylvin kunto alkoi nousta kohisten. Edustuspaikka ei kuitenkaan ollut itsestään selvä. Sylvin oli käytävä vielä karsintakilpailu Greta Grönholmin kanssa. Sylvi oli kuitenkin tuossa vaiheessa varma itsestään. Hän totesikin karsintakilpailun aamuna Grönholmille. "Kyllä jäät. Finaalissa melon minä". Ja näinhän siinä myös kävi.
Sylvi Saimo selvitti maanantaina 28.7.1952 pidetyistä alkukilpailuista tiensä samana iltana pidettyyn finaaliin. Sylvi on kuvannut päivää myöhemmin seuraavasti. "Minun elämässäni ei ole ollut pidempää päivää. Vierumäen urheiluohjaajakurssilla ollut lehtorini Lasse Vepsäläinen sai onneksi puheillaan jännitykseni laukeamaan. Se oli sitä henkistä valmennusta. Itse kisassa uhkuin sellaista henkistä voimaa, etten ennen ole sellaista tuntenut". Näyttämisen halua lisäsi vielä se, että vierelle asettui Neuvostoliiton edustaja Nina Savina. Sortavalan maalaiskunnasta evakkotielle joutunut Sylvi muisteli vannoneensa revanssihenkeä täynnä lähtöhetkellä, että "sinut ainakin voitan".
Itse kilpailussa Sylvi sai hyvän lähdön ja hän johti kilpailua selvästi puoliväliin tultaessa. Loppumatkan aikana Itävallan Gertrude Liebhard alkoi kuitenkin vimmatun takaa-ajon. Suomalaisella sisulla Sylvi selvitti kamppailun kullasta edukseen sekunnin neljän kymmenyksen erolla. Kilpailun jännitys purkautui palkintokorokkeella. "Kuka voisi sen voitonhetken tunteen selittää. Siinä minä vain seisoin kaikkeni Suomen puolesta antaneena korkeimmalla palkintopallilla, siniristin liehumista katsellen ja Maammelaulua kyyneleet silmissä kuunnellen". (LV)
SYLVI SAIMO (vuoteen 1936 saakka Sikiö) on ensimmäinen naisurheilijamme, joka on voittanut kultamitalin olympialaisissa kesäkisoissa (toinen "kultamitalinaisemme" on Heli Rantanen, joka heitti kultaa keihäässä vuonna 1996 Atlantan kisoissa). Sylvi Saimo 12.11.1914 Jaakkimassa maanviljelijä-aliupseeriperheeseen. Kotitilalla Sylvi tottui jo lapsena ruumiilliseen työhön. Sen ohella hän harrasti useitakin urheilulajeja, mm. suunnistusta. Työn ja urheilun ansiosta hänelle kehittyi nuorena tyttönä poikkeuksellisen hyvä fyysinen kunto.
Sodan aikana Sylvi Saimo joutui muiden karjalaisten mukana evakkoon. Sylvin ensimmäinen asuinpaikka Kanta-Suomen alueella oli Hämeenlinna, missä hän toimi vuosina 1946-48 keskusvankilan vartijana. Tuossa vaiheessa Sylvi alkoi etsiä itselleen uusia harrastuksia. Vappuna 1946 hän osallistui melontaretkeen, jolloin hänen kykynsä melojana huomattiin. Muutamien menestyksellisten kotimaankisojen jälkeen Sylvi oli voittamassa 1947 pohjoismaista mestaruutta kaksikossa Anne Janssonin parina. Vuotta myöhemmin hän pääsi karsintakilpailujen kautta edustamaan maatamme Lontoon olympiakisoihin. Lontoon kisoissa hän sijoittui kuudenneksi, mutta sitä Sylvi ei pahemmin surrut. Hän otti ensimmäiset olympiakisansa kokemuksen hankkimisen kannalta.
1940-luvun lopulla Sylvi taisteli naismelojien arvostuksen puolesta jopa niin kiivaasti, että oli välillä heittää kilpamelansa kokonaan järveen. Käänne Sylvin ja naismelojien arvostuksen kohdalla tapahtui kesällä 1950, jolloin hän alitti Ruovedellä Lontoossa olympiakultaa voittaneen Karen Hoffin vuoden ikäisen maailmanennätyksen. Sen jälkeen Sylvi lähetettiin Kööpenhaminassa pidettyihin melonnan MM-kisoihin. Siellä hän voitti maailmanmestaruuden yksikköjen 500 metrillä ja sai hopeaa yhdessä Greta Grönholmin kanssa kaksikkojen 1000 metrillä. Sylvi Saimo suurin urheilumenestys odotti kuitenkin omissa olympiakisoissamme 1952. Urheilu-uransa jälkeen hän hankki itselleen pienen maatilan Laukaalta.
Sylvi Saimo kuuluu niihin urheilijoihin, jotka ovat osanneet hyödyntää kilpakentillä tulleen maineen myös politiikan areenalla. Hän pääsi eduskuntaan Keskustapuolueen riveistä kolmannella yrittämällä vuonna 1966. Kansanedustajan ura kesti kolme kautta aina vuoteen 1979 saakka. Lisäksi hän oli peräti viisi kertaa presidentin valitsijamies - saavutus, johon vain hänen rinnallaan on pystynyt Johannes Virolainen. Sylvi itse on arvioinut, että poliitikkona hänen tärkeimmät saavutuksensa ovat liittyneet maaseudun naisten asemaan parantamiseen. Sylvi Saimo kuoli 12.3.2004 kotikuntansa Laukaan terveyskeskuksessa, missä hän oli toipumassa vakavasta sairauskohtauksesta. (LV)

Sylvi Saimo ja kajakkikulta

Katso myös

Lisää: Helsingin olympialaiset 1952

Lisää: Keski-Suomea ja keskisuomalaisia

Lisää: Suomella yli 100 kultaa kesäolympialaisista