Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Kuva: Kalle Kultala

Jukka Lindfors

30.3.2009 14:00Päivitetty 25.10.2016 9:32

Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksun finaalissa Lasse Virén kaatui 11. kierroksen jälkeen, nousi ylös ja juoksi voittoon. Paavo Noposen selostus tarjoili kultajuoksun suomalaisille.

10 000 m loppukilpailu Münchenissa

Suomen urheilukansan odotukset olivat 3.9.1972 korkealla, kun Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin loppukilpailu käynnistyi. Matkaan starttasi myös nuori juoksijalahjakkuus Lasse Viren.

Toiveet romahtavat hetkeksi juoksun puolivälissä. Lasse Viren kaatuu!! Hän nousee kuitenkin nopeasti ylös ja ottaa muun joukon kiinni.

Paavo Noponen eläytyy legendaarisessa radiosselostuksessaan Münchenin olympialaisista: Lasse Virén juoksi olympiakultaa ja uuden ME:n, vaikka kaatui 11. kierroksen jälkeen.

Viimeisen kilometrin aikana Viren kehittää valtavan kirin ja tulee voittajana maaliin uudella maailmanennätysajalla 27.38,4. Virenistä tulee hetkessä kansallissankari.

Selostaja Paavo Noponen herkistyikin niin isänmaalliseksi, että lupasi vetää tapauksen kunniaksi salkoon sinivalkoiset verryttelyhousunsa.

Teksti: Lasse Vihonen - Jukka Lindfors

München 1972: Virénin kaatuminen ja viimeinen kierros

Münchenin 10 000 m juoksun palkintojenjako

Lasse Virenin haastattelu Münchenissa

Lasse Virenin vanhempien ja veljen haastattelu

Virén muistelee kaatumista

Tietolaatikko

M 10 000 m tulokset: 1) Lasse Virén 27.38,4. 2) Emiel Puttemans BEL 27.39,6. 3) Miruts Yifter, Etiopia 27.41,0.
Lasse Virenin valmistautuminen Münchenin olympiakisojen 10.000 metrin juoksuun kertoo hänen kylmän viileästä harkintakyvystään. Karsintaerissä eräät muut suosikit, kuten Espanjan Mariano Haro, Belgian Emil Puttemans ja Etiopian Miruts Yifter juoksivat pelottavan kovia aikoja. Viren juoksi karsinnoissa itseään säästellen vain niin hyvin, että paikka loppukilpailuun tuli varmistetuksi. Kun Vireniltä kysyttiin kommenttia kilpaveikkojen kovista karsintajuoksuista, hän tokaisi "omiaanhan polttavat".
Kun kympin loppukilpailu käynnistyi, Viren piti huolen siitä, että hän pysyi koko ajan mukana kärkijoukossa. Juoksu sinänsä eteni varsin vauhdikkaasti, mutta eri kilpailijoiden tekemät nykäykset aiheuttivat juoksijoiden kannalta hankalan haitari-ilmiön. Kun matkaa oli taivallettu kaksitoista ja puoli minuuttia, juoksijoiden joukko tiivistyi tällaisen nykäyksen jälkeen. Tila Virenin edessä loppui ja hän kellahti kumoon juoksuradan pintaan. Virenin onneksi hän ei loukannut itseään. Lisäksi menossa on juoksun hitain kierros eikä kärkijoukko huomaa Virenin kaatumista. Lasse nousee nopeasti ylös ja jo noin 130 metrin takaa-ajon jälkeen hän on tavoittanut kärkijoukon. Jälkikäteen on laskettu, että Virenin kaatuminen olisi ollut kohtalokasta, jos se olisi sattunut 300 metriä myöhemmin. Silloin näet Englannin Dave Bedford ryhtyi kolmanteentoista vetoonsa ja se olisi merkinnyt Virenille 20-25 ylimääräistä metriä.
Lasse Viren otti komennon haltuunsa, kun matkaa oli tehty yhdeksän kilometriä. Virenin vauhdissa pysyi enää siinä vaiheessa Mariano Haro, Emil Puttemans ja Miruts Yifter. Pudotuspelin aloitti Haro. Hän ei kuitenkaan pysty vastaamaan, kun Viren aloittaa oman nykäisynsä. Kukin heistä putoaa yksi kerrallaan, viimeisenä Puttemans. Loppusuoralla ei ollut enää epäilystä voittajasta, mutta yleisö alkoi jännittää, syntyisikö samalla myös uusi maailmanennätys. Virenin hurjan loppukirin ansiosta tulostaululle nousee uutta maailmanennätystä merkitsevä loppuaika, 27.38,4! Samalla Lasse Viren palautti Suomen kestävyysjuoksu 36 vuoden jälkeen takaisin olympialaiseen kultakantaan ja dramaattisia vaiheita sisältänyt kilpailu muuttui juoksu-urheilun klassikoksi. (LV)
LASSE VIREN syntyi Myrskylässä 22.7.1949. Lasse vietti "normaalin" lapsuuden 16-vuotiaaksi saakka, mutta silloin alkoi tulla esille hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa juoksijana. Valmentajansa Rolf Haikkolan mukaan Lassella oli monta hyvää ominaisuutta; hän oli valmis ponnistelemaan tavoitteensa eteen, hänellä oli taloudellinen askel, alhainen maitohapon muodostus ja poikkeuksellisen suuri sydän. Tosin viimeksi mainitut asiat todettiin tieteellisesti vasta Matti Härkösen suorittamassa seurantatutkimuksessa vuosina 1978-80. Lasse Viren murtautui maailman kestävyysjuoksijoiden eliittiin oikeastaan vasta keväällä 1972.
Münchenin kisojen kympin kultamitalista alkoikin sitten ainutlaatuinen menestyksen sarja: kultamitali muutamaa päivää myöhemmin 5000 metrillä sekä kultamitalit neljä vuotta myöhemmin Montrealin kympillä ja vitosella. Montrealissa Lasse kokeili lääkärien varoituksista huolimatta myös maratonia. Varoitusten taustalla oli Virenin fysiikka. Hänen energiavaransa eivät lääkärien mukaan tulisi riittämään yli 25 kilometrin matkalla. Viren ei välittänyt lääkärien varoituksista ja lähti maratonille uhmamielellä. Tilanne kehittyi kuitenkin niin kuin lääkärit olivat ennustaneet. Virenin "paukut" loppuivat kesken, mutta sisukkaasti hän juoksi loppuun saakka. Maaliin tultuaan Lasse oli niin uupunut, ettei hän päässyt jaloilleen kolmeen tuntiin. Montrealin maratonkokeilun jälkeen Viren pysyi vitosen ja kympin juoksijana. Lasse jatkoi aktiiviuraansa Moskovan kisoihin vuoteen 1980 saakka. Näissä viimeisissä olympiakisoissaan ei hän ei enää yltänyt huippumenestykseen ja lopetti pian sen jälkeen kilpailemisen huipputasolla kokonaan. Hän oli saavuttanut urheilussa jo kaiken eikä motivaatio enää riittänyt jatkuvaan harjoitusrääkkiin. Lasse Viren toimi aktiiviaikanaan poliisina, mutta siirtyi sen jälkeen 12 vuodeksi erään pankin PR-mieheksi. Sen jälkeen hän on toiminut yksityisyrittäjänä. Lasse Viren valittiin eduskuntaan vuonna 1999. (LV)
Lasse Virén nimettiin Urheilun Hall of Fameen Suomen Urheilugaalassa 10.1.2011.
Ylellä on Kansainvälisen Olympiakomitean lupa pitää internetsivuillaan max 3 minuutin mittaisia näytteitä olympialähetyksistä olympiakisavuonna. Videoiden näkyvyys on rajattu Suomeen.

Lasse Virén ja 10 000 m:n draama Münchenissä

Katso myös

Lisää: Paavo Noponen - sinivalkoinen selostaja

Lisää: Suomalainen mies

Lisää: Uuttamaata ja uusmaalaisia