Pääministeri Imre Nagyn ensimmäisellä kaudella 1953-1955 Unkarissa purettiin stalinistisia rakenteita. Mm. kollektiivitiloja ja raskasta teollisuutta vähennettiin.
Nagyn ajama uudistusten tie ajoi kansan ajamaan yhä enemmän uudistuksia. Mm. sensuuria oli vähennetty, ja vuonna 1956 sosialistisessa leirissä tulivat ilmi Stalinin tekemät hirmutyöt.
Vaatimukset uudistuksista johtivat mielenosoituksiin lokakuun loppupuolella. Samaan aikaan välillä sivuun siirretty Nagy nimitettiin uudelleen pääministeriksi.
Unkarin poliittisessa järjestelmässä puhalsivat uudet tuulet, ja hallituksessa oli mukana myös oikeistopuolueita, mitä katsottiin pahalla Neuvostoliitossa.
Marras-lokakuun vaihteessa puna-armeija marssi Unkariin puuttumaan kapinaan. Kapinalliset pyysivät apua lännestä, mutta Nato-maat eivät halunneet puuttua asiaan muuta kuin paheksumalla.
Neuvostoliitto nosti Unkarin johtoon pitkään hallinneen Janos Kadarin. Nagy ilmoitti marraskuun alussa, että Unkari on eronnut Varsovan liitosta.
Muutamassa viikossa uudistusmieliset murskattiin, ja Unkari jatkoi Neuvostoliiton viitoittamalla tiellä. Ainakin 3 000 unkarilaista sai surmansa puna-armeijan aseylivoiman edessä. Nagy tuomittiin vuonna 1958 kuolemaan.