Kruunuhäitä eli pohjalaisia mahtihäitä saatettiin ennen viettää useampi päivä, joskus jopa parikin viikkoa. Kruunuhäät olivat komeita juhlia, joissa syötiin ja juotiin vankasti.
Vuonna 1947 Kurikassa vietettiin kaksoiskruunuhäitä parhaiden perinteiden mukaisesti.
Purpuria tanssittiin komeasti ja jo ensimmäisenä päivänä molemmat morsiamet hyppelivät kenkänsä pohjat ”rauskoiksi”. Sääntö oli nimittäin sellainen, ettei yhtäkään hyppyä saanut mennä ilman morsianta.
Kruunuhäitä järjestettiin erityisesti Pohjanmaalla, joissa häihin ”käskettiin” jopa satoja vieraita. Nimensä kruunuhäät ovat saaneet morsiamen näyttävästä kruunusta, joka parhaimmillaan saattoi painaa useita kiloja.
Mitä varakkaammasta suvusta oli kysymys, sitä komeampia häitä kylällä odotettiin. Kun vieraita oli paljon, pitoihin saatettiin tarvita jopa kymmeniä pitokokkeja hääruokien valmistukseen. Tärkeä tehtävä oli myös ”kenkkärillä” eli miespuolisella viinanlaskijalla, joita isoissa häissä oli useita.
Tanssi ja muun ohjelman lomassa olut- tai viinahaarikkaa kierrätettiin häävieraiden keskuudessa ahkerasti. Jos viina ja olut loppuivat häissä kesken, se tiesi huonoa onnea sekä isäntätalolle että uudelle avioparille.
Kunnon pohjalaisia häitä saattoi seurata useammat hautajaiset ja hääjuhlien kulkua voitiin puida vielä viikkoja käräjilläkin. Etelä-Pohjanmaan hääjuhliin kuuluivat puukkojunkkarit, jotka kiersivät kylästä toiseen ja hakivat tahallaan tappelunaineksia.
Kruunuhäät lopetettiin 1900-luvun alussa, koska kirkko ei niitä soiton, tanssin ja muun hurjan menon vuoksi hyväksynyt. Nykyisin kruunuhäitä järjestetään näytösluonteisesti ja perinteen säilyttämiseksi.
Teksti: Reijo Perälä