Niina–Matilda Juhola nauraa ajatukselle, että henget olisivat leijailevia haamuja. Hän on näkijä, joka näkee henget ihmishahmoina, ja voi kurkistaa muiden ihmisten entisiin elämiin.
Kun Niina-Matilda Juhola oli lapsi, hän rakasti kylpemistä mummolassa. Mummon kylpyammeessa hän myös tajusi olevansa vanha nainen lapsen kehossa.
”Kun mä pääsin sinne ammeeseen ja sain ne ryppyset kädet, must ne oli maailman ihanimmat”.
Juholan mielestä oli kamalaa olla pienessä, lapsen kehossa.
Lopullisesti yhteys henkimaailmaan löytyi hieman vanhempana. Silloin Juhola oli istunut sängyllä ja tuntenut, että joku istui hänen vieressään. Tunne oli ollut pelottava, mutta Juhola rohkaisi mielensä ja pyysi vierasta esittäytymään.
Siitä lähtien Juhola on usein ollut ”auki”, eli avoin keskusteluille henkimaailman olentojen kanssa. Hän valistaa ystäväänsä Laila Mäkistä, että henkimaailman tunnistaa siitä, että kaikki väreilee, sillä kaikki on energiaa.
Kaija Juurikkalan dokumentissa nähdään, kuinka Juhola opastaa Kotiteollisuus-yhtyeen Jari Sinkkosta avaamis- ja sulkemisseremoniassa. Lisäksi hän tutustuu kirjailija Katri Mannisen eroottiseen henkioppaaseen sekä kuvaaja Jari Pollarin entiseen elämään intiaanisoturina.
Teksti: Sonja Fogelholm